1 OULUN SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENTEEN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN

2 Hallinto on seurakuntaa varten Kirkon hengellisen elämän ja toiminnan perusyksikkö on seurakunta. Paikallisen yhteistoiminnan tasoja kirkossa ovat rovastikunnat, seurakuntayhtymät sekä hiippakunnat. Seurakunta on pelastuksen yhteisö. Sen perustehtävä on mahdollistaa ihmisen yhteisöllinen jäsentyminen Jumalan lahjojen osallisuuteen.

3 Kehittämistavoitteet 1. Yhteistoimintatason (tukipalvelut) kehittäminen palvelemaan sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita joustavasti toimintaympäristön muuttuessa 2. Seurakuntien sisäisten rakenteiden kehittäminen elämää ja toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla tukevaksi

4 Sisäiset rakenteet toimintaa tukeviksi Toimintarakenteen on palveltava perustehtävän toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla ja noustava toimintaympäristön tarpeista. Rakenteiden tulee palvella toiminnan verkostoitumista toiminnan eri tasoilla: * alue - seurakuntataso * seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteistoiminnan taso Toiminnan eri tasojen merkitys vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Aluetaso on tärkeä lapsiperheille ja vanhuksille. Seurakuntien yhteistoiminnan taso on tärkeä esimerkiksi nuorten aikuisten toiminnassa ja yhteisvastuukeräyksen toteutuksessa. Seurakuntayhtymän erityistyömuotojen merkitys korostuu mm. elämän erilaisissa kriiseissä. Paikallisseurakuntien sisäiset rakenteet tulee kehittää elämää ja toimintaa tukevaksi.

5 Lähiesimiesjärjestelmä Suurissa yksiköissä toimivan lähiesimiesjärjestelmän merkitys korostuu. Vastaavasti ylimpien esimiesten työssä korostuu johtamisen johtaminen. Lähiesimiehiä ei voi korvata etäesimiehillä. Esimiehen tehtävä on nähdä kauas ja työskennellä lähellä. Johtamisen on palveltava työntekoa. Toimintaympäristön muutokset (esim. Oulun seudun monikuntaliitos- selvitys) asettavat erityisiä vaatimuksia niille, jotka ovat julkisen sektorin (huom! myös seurakuntien) johtotehtävissä.

6 Työalavastaavien ja aluevastaavien toimiva yhteistyö paikallisseurakunnassa Seurakunnat jaetaan toiminnallisiin alueisiin. Jokaisella alueella on vähintään yksi toimipiste. Alueilla toimii moniammatillinen aluetyöryhmä. Moniammatillisten aluetyöryhmien lisäksi työntekijät jaetaan työalakohtaisiin tiimeihin. Työalavastaavien ja aluevastaavien pappien yhteistyön merkitys korostuu. Työalavastaavat toimivat lähiesimiehinä ja heillä on budjettivastuu. He käyvät kehitys- ja et-keskustelut oman työalansa työntekijöiden kanssa. Aluetyötä koordinoi aluevastaava pappi.

7 Yhteiset seurakuntapalvelut Yhteisiin seurakuntapalveluluihin sisällytetään sellaiset työmuodot, jotka edellyttävät alan erityiskoulutuksen tai kohdistuvat erityisryhmiin ja jotka sen perusteella on mielekästä hoitaa selektiivinä. Muiden tehtävien osalta (esim. partiotyö) tulee tarkastella niiden integroitumismahdollisuutta seurakuntatyöhön. Yhteisillä seurakuntapalveluilla on seurakuntien toimintaa ja koulutusta koordinoiva tehtävä.

8 JohtotiimiHenkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelun tiimi Talouspalvelut Talouspalvelun tiimi Kiinteistöpalvelut Huoltopalvelun tiimi Korjauspalvelun tiimi Rakentamispalvelun tiimi Tietohallintopalvelut Tietohallintopalvelun tiimi Hautauspalvelut Toimistopalvelun tiimi Hautauspalvelun tiimi Keskusrekisteripalvelut Keskusrekisteripalvelun tiimi Viestintäpalvelut Viestintäpalvelun tiimi Yhteiset seurakuntapalvelut Toimistopalvelun tiimi Yhteiskuntatyön tiimi Perheneuvontapalvelun tiimi Sielunhoidon erityispalvelun tiimi Diakoniatyön erityispalvelun tiimi Leirikeskus- ja emäntäpalvelun tiimi Yhteistoimintataso (tukipalvelut)

9 Seurakuntien yhteiset koordinointityöryhmät Seurakuntien yhteisten tapahtumien suunnitteluun ja työjaon tekemiseen sekä toiminnan koordinointiin tarvitaan työryhmiä: - Nuorisotyöryhmä - Rippikoulutyöryhmä - Nuorten aikuisten työryhmä - Vapaaehtoistyön työryhmä - Leirikeskustyöryhmä - Diakoniatyöryhmä - Lähetystyöryhmä - Lapsityöohjaajien työryhmä - Musiikkityöryhmä

10 Koordinointityöryhmien toimenkuva Koordinointiryhmään kuuluu jokaisesta seurakunnasta ja mahdollisesti yhteisistä seurakuntapalveluista vähintään yksi työntekijä, joista yksi nimetään koordinaattoriksi. Koordinaattorin toimenkuvaan ei sisällytetä työnjohdollisia esimiestehtäviä. Olennaista on, että toimintamalli tulee yhdenmukaiseksi. Sidosryhmien osaamisen hyödyntäminen edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista koordinointia. Lisäksi uuden palvelumallin mukaisen toiminnan kautta vältytään päällekkäiseltä toiminnalta. Koordinaatiotyöryhmä vastaa palvelukokonaisuutensa kehittämisestä yhtenäiseksi toimintamalliksi, sen koordinoimisesta sekä henkilöstön osaamisen vahvistamisesta. Työryhmien tekemät rotaatiot sitouttavat yksiköitä toimimaan yhdessä sovitun työjaon mukaisesti. Kirkkoherrojen kokous perustaa koordinointiryhmät.

11 Oulun seurakuntayhtymän organisaatio

12 Esimiesjärjestelmä / Seurakuntien yhteiset palvelut yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja hallintojohtajahenkilöstöjohtajatalousjohtajakiinteistöjohtajatietohallintojohtaja hautaustoimen johtaja keskusrekisterin johtaja yhteisten seurakuntapalvelujen johtaja viestintäjohtaja

13 Johtoryhmä - yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja (pj) - kirkkoherrat - hallintojohtaja - henkilöstöjohtaja - talousjohtaja - kiinteistöjohtaja - tietohallintojohtaja - hautaustoimen johtaja - keskusrekisterin johtaja - yhteisten seurakuntapalvelujen johtaja - viestintäjohtaja Kirkkoherrojen kokous - kirkkoherrat - keskusrekisterin johtaja - yhteisten seurakuntapalvelujen johtaja - viestintäjohtaja

14 Hallinnon keventäminen Hallinnon huomattava kevennys tehtiin sääntöuudistuksen myötä keväällä 2009, jolloin päätöksentekoa siirrettiin yhtymäjohtajalta muille johtaville viranhaltijoille. Prosessia on hyvä jatkaa siirtämällä päätösvaltaa päällikkötasolle ja tiimiesimiehille. Lisäksi organisaatiorakennetta yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla moniportaisuus vähenee automaattisesti. Johtokunnat nimetään vain todelliseen tarpeeseen.

15 Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Tavoitteena on joustavuus ja pitkäjänteisyys siten, että sama kirkkoherra voi jatkaa puheenjohtajan tehtävässä myös pidempään kuin esim. neljä vuotta. Laaja yhteydenpito kirkkoherrojen ja luottamusmiesjohdon välillä puheenjohtajan valintatilanteessa on tärkeää.

16 Kirkkoherran ja lääninrovastin asemat ja tehtävät Kirkkoherran asema ja tehtävät on määrätty kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Johtamista voi sopimuspohjaisesti delegoida eteenpäin, vaikka vastuu säilyykin koko ajan kirkkoherralla. Toimeenpanoprosessien seurantaa tulee vahvistaa. Kirkkoherrojen kokoukselle ja johtoryhmälle tulee laatia kirjalliset säännöt, jotka sitouttavat toimimaan yhdenmukaisesti. Johtoryhmän tulee käsitellä esiin tulevat epäjohdonmukaisuudet, ja yhteinen kirkkoneuvosto antaa kaikkia seurakuntia ja palveluyksiköitä koskevat ohjeistukset, joilla varmistetaan työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.

17 Työntekijöiden liikkuminen seurakuntarajojen yli Kaikki virat perustetaan seurakuntayhtymään kirkkolain rajoitukset huomioiden. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää yli talousarviovuoden mittaisista siirtämisistä kuultuaan johtavia viranhaltijoita. Yhteinen kirkkoneuvosto toimii myös päätöksentekijänä virkojen ja toimien avoimeksi julistamisen osalta huomioiden asian käsittelyn johtoryhmässä. Määräaikaiset siirrot tehdään johtoryhmän päätöksellä talousarviovuoden sisällä. Aloiteoikeus työntekijän siirtämiselle olisi kirkkoherralla, työntekijällä ja luottamushenkilöllä. Perustetaan keskustaan kaikkia seurakuntalaisia palveleva toimipiste.

18 Monikuntaliitosselvityksen jälkeen mahdollisesti liittyvien uusien seurakuntien asema Oulun seurakuntayhtymässä: Jos liittyvässä seurakunnassa on riittävästi jäseniä (noin 15000), niin se pääsääntöisesti liittyy omana seurakuntana yhtymään. Seurakuntarajoja tarkistetaan liittymistilanteessa. Seurakuntaraja ei välttämättä noudata aiempaa kuntarajaa. Jos liittyvässä seurakunnassa on riittävästi jäseniä (noin 15000), niin se pääsääntöisesti liittyy omana seurakuntana yhtymään. Seurakuntarajoja tarkistetaan liittymistilanteessa. Seurakuntaraja ei välttämättä noudata aiempaa kuntarajaa. Tavoitteena on, että seurakunnat eivät olisi kovin erikokoisia. Pienempien seurakuntien liittyessä Ouluun tarkastellaan mahdollisuutta yhdistää mahdollisesti useat pienet liittyvät seurakunnat yhdeksi seurakunnaksi yhtymässä. Rajoja tarkistetaan olemassa olevien seurakuntien kanssa. Toiminta integroidaan yhtymän seurakuntien toimintamalliin.

19 Lyhyesti - Paikallisseurakunnilla on samanlainen lähiesimiesjärjestelmä ja toimintamalli - koordinointia jäntevöitetään yhteistoimintatasolla - Johtajistossa on looginen nimistö ja selkeä hierarkia - Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja sekä yhteisten seurakuntapalvelun, keskusrekisterin ja viestinnän johtajan esimies. - Työntekijä voidaan tarvittaessa siirtää yksiköstä toiseen