KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 27.9.2013 Rehtorin aamukaffe –tilaisuus; Arjen hyvinvoinnin tukeminen kodin ja koulun yhteistyönä

Koululaisen arjen hyvinvointi Kehityksen osa-alueet (KT Maija-Liisa Linnilä) kieli, muisti, hahmotus motivaatio, tarkkaavaisuus, itsesäätely, toiminnan ohjaus aistit, motoriikka, terveydentila temperamentti, tunnetaidot, itsetunto, Tiedolliset valmiudet Fyysiset valmiudet KEHITYS Sosiaaliset valmiudet

Mitkä asiat rikkovat hyvinvointia? ”Viime vuosikymmeninä hyvinvointi on lisääntynyt” Samaan aikaan osalla lapsista ja lapsiperheistä pahoinvointi on lisääntynyt. Pienelle osalle pahoinvointi on kasautunut. Vanhemmuus; samanaikainen vastuu toimeentulosta sekä hoidosta ja kasvatuksesta Arjen tasapainoilua ajankäytössä ja jaksamisessa – ei onnistuta Vanhempien keskinäinen suhde heijastuu vanhemmuuteen sekä lasten hyvinvointiin Vanhempien keskinäiset riidat Arjen iloista ja murheista muodostuu lasten vanhempien vuorovaikutus Riidat koskevat terveyttä ja hyvinvointia; syöminen, peseytyminen, nukkuminen, pukeutuminen, pelaaminen, kotityöt

Mitkä asiat rikkovat hyvinvointia? ”Viime vuosikymmeninä hyvinvointi on lisääntynyt” Samaan aikaan osalla lapsista ja lapsiperheistä pahoinvointi on lisääntynyt. Pienelle osalle pahoinvointi on kasautunut. Oppimäärän käsittelemiseen ei ole riittävästi aikaa tasapainoilua ajankäytössä ja jaksamisessa – ei onnistuta Opettajan ja huoltajien keskinäinen luottamus puuttuu Toisen osapuolen ratkaisujen kyseenalaistaminen Arjen iloista ja murheista muodostuu oppilaan ja opettajan vuorovaikutus Riidat koskevat työskentelyä, sitoutumista ja käyttäytymistä

Mitkä asiat tukevat hyvinvointia? Aika Ajankäytön suunnittelu – kiireettömyys, priorisointi ”enemmän laatua kuin määrää” Keskinäinen luottamus ja kunnioitus Asiantuntemuksen tunnustaminen – kasvatuskumppanuus; ”Kasvun ja kehityksen asiantuntemus on vanhemmilla. Oppimisen asiantuntemus on koululla. Yhteistoiminnassa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa kummankin osapuolen asiantuntemus kasvaa.” Arjen ilot ja murheet Yhteiset jutteluhetket lasten kanssa – yksilölliset kohtaamiset (esim. ruokailutilanteet, oleskeluhetket) Toiminnallinen ja aktiivinen yhdessäolo; Tutkimustieto: passiivinen yhdessäolo lisää riitelyn ja kurinpidon mahdollisuutta aktiivinen yhdessäolo vähentää esimerkiksi ”kurituksen” käyttöä, kurinpidon tarvetta

Liikunta ja hyvinvointi Lähde; Terve koululainen Liikunnan myönteiset vaikutukset oppimiselle Oppiminen Parempi tarkkavaisuus Parempi keskittymiskyky Parempi muisti Aistit kehittyvät, siksi kyky yhdistellä aistien kautta saatua informaatiota paranee Parempi hahmotuskyky Paremmat kielelliset ja matemaattiset valmiudet Lähde; Terve koululainen Liikunnan myönteiset vaikutukset oppimiselle Fyysinen hyvinvointi Lihasten ja luuston kehitys Hengitys ja verenkiertoelimistön kehitys Painonhallinta Sairauksien ennaltaehkäisy – sairauksien hoito Psyykkinen hyvinvointi Myönteisiä fyysisiä kokemuksia Terveempi itsetunto Myönteinen minäkuva Tunteiden ilmaisu on helpompaa Stressitaso laskee – kyky sietää stressiä kasvaa Vähemmän masennusoireita ja ahdistuneisuutta Sosiaalinen hyvinvointi Paremmat vuorovaikutustaidot Empatiakyky Sääntöjen noudattaminen, niiden rikkomisen sijaan