OKK7 Opetuksen suunnittelu ja arviointi Maija Lanas 30.1.2013

3. koulun kehittäminen ja arviointi 4. ops teoriassa Leena Syrjälä aika tila aihe luennoitsija   09.01.14 to 10.15-11.45  KTK122 1. Johdanto kurssiin Maija Lanas 10.01.14 pe 12.30-14.00  KTK112 2. Johdanto aiheeseen 16.01.14 to 10.15-11.45  YB210 3. koulun kehittäminen ja arviointi 20.01.14 ma 10.15-11.45  4. ops teoriassa Leena Syrjälä 23.01.14 to 10.15-11.45  5. Koulun arvioiminen käytännössä 24.01.14 pe 12.30-14.00  6. ops koulujen välineenä Jaana Anttonen 30.01.14 to 10.15-11.45  7. Opetuksen suunnittelu ja arviointi 31.01.14 pe 12.30-14.00  8. piilo-ops ja oppilaan kohtaaminen 06.02.14 to 10.15-11.45  9. kolmiportaisen tuen huomiointi opetuksen suunnittelussa sekä koulunkäyntiä ja opiskelua tukeva arviointi Kaisu Markus-Hanka 07.02.14 pe 12.30-14.00  HU106 10. koulun kehittäminen ja koti-koulu yhteistyö Sari Manninen 13.02.14  to 10.15-11.45  11. yhteenveto 14.02.14 pe 12.30-14.00  12. luentotentti

Opetussuunnittelu Opetuksen ja oppimisen arviointi

Opetuksen suunnittelu

Opetuksen suunnittelun tasot Perusteet, esim: Matematiikka (10s): Kolme osaa luokittain: 1-2, 3-5, 6-9. Jokaiselle osalle mainitaan : - tavoitteet - ydinsisällöt, - Kuvaus hyvästä suoriutumisesta (2. ja 5. luokan lopuksi) tai loppuarviointikriteerit (koulun lopussa) Keskittämisen purkaminen 70-luvulla: Opetussuunnitelman perusteet: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetushallitukselta Opetussuunnitelma: kuntien ja koulujen tekemä, yhteistyössä oppilaiden ja vanhempien kanssa Menetelmät: opettajat

Opetussuunnitelma ja arviointi noudattavat aina jotain käsitystä siitä, mitä oppiminen on.

’Empiristinen’ malli oppimisesta ’Interaktivistinen’ malli oppimisesta 2 ESIMERKKIMALLIA: ’Empiristinen’ malli oppimisesta ’Interaktivistinen’ malli oppimisesta Oppiminen = oikeiden reaktioiden (vastausten) oppiminen annettuun ärsykkeeseen (tehtävät) – oppiminen etenee helpoista taidoista vaikeisiin Tietäminen on kykyä vastata kysymyksiin Yrittäminen kompensoi synnynnäisten kykyjen puutetta Oppiminen = tiedon rakentamisen ja uudelleenrakentamisen aktiivinen prosessi - informaation valikointi ja tulkinta Tietäminen on kykyä toimia ja selviytyä erilaisten asioiden ja ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa Osaaminen on yrittämisen tulosta

Filosofiaa oppimisesta: OPPIMINEN ON SELVIYTYMISEN PERUSMEKANISMI Oppimista (education) tapahtuu kun ihminen joutuu pois mukavuusalueeltaan, - mikä tapahtuu vähän väliä, aina kun ihminen pääsee kohtaamaan ”Toisen”. (eli minkä hyvänsä, mitä ihminen ei koe osaksi itseään) ”Toinen” on tällöin opettaja (fasilitaattori, mahdollistaja, kanssaoppija). Joldersma, Clarence W. (2011) Education: Understanding, Ethics, and the Call of Justice. Stud Philos Educ. 30: 441–447 Tämä tarkoittaa, että jokaisen meistä tulisi kohdata jokainen tilanne samanaikaisesti oppijan nöyryydellä ja opettajan eettisyydellä.

Jos oppiminen on elämässä keskeinen ja välttämätön selviytymiskeino, minkälainen oppiminen on ”huijaamista”? Jos ei toimi roolin edellytysten mukaisesti?

”Toimijuutta” ei voi antaa. OPPIJAN ROOLI ERI MALLEISSA Empiristinen malli oppimisesta Interaktivistinen malli oppimisesta Oppilaan rooli on toimia opettajan ja opsin tavoitteiden kohteena Oppilaat eivät osallistu tavoitteidenasetteluun tai toteuttamiseen Koulun tieto on erillään oppilaan omasta elämäntiedosta ”Koepelit”(”Examination games”) Oppilaan rooli on aktiivinen toimijuus Mitä keskeisiä kysymyksiä tahdomme oppilaiden käsittelevän?  Ilmiökeskeistä Opetussuunnitelma rakennetaan ja relevantit aiheet etsitään jatkuvassa dialogissa oppijoiden kanssa Jatkuva arviointi prosessista: tavoitteiden, keinojen ja suoriutumisen suhteista ”Toimijuutta” ei voi antaa. Sen voi vain ottaa kussakin tilanteessa mahdollisilla tavoilla

”Toimijuutta” ei voi antaa. Dialoginen opetussuunnitelma tunnistaa oppilaiden osallisuuden, ei pelkästään anna osallisuutta ennalta määritellyillä tavoilla ”heidän pitäisi” -turha Vika keinoissa vai tavoitteissa? Onko tilaa muuhun kuin sopeutumiseen tai kapinointiin? Millaista toimijuutta oppijat ottavat, kun suunnittelen opetusta näin, käytän näitä menetelmiä, ja arvioin näin? Jos tavoittelen jotain muuta toimijuutta, kuinka minun on muutettava suunnittelua, menetelmiä ja arviointia, jotta saan sitä? ”Toimijuutta” ei voi antaa. Sen voi vain ottaa kussakin tilanteessa mahdollisilla tavoilla

empiristinen interaktivistinen Dialoginen opetussuunnitelma tunnistaa oppilaiden osallisuuden, ei pelkästään anna osallisuutta ennalta määritellyillä tavoilla empiristinen interaktivistinen Tavoitteet tavoitteet Toteutus Arviointi toteutus arviointi Opetussuunnitelma opittavien asioiden listana Opetussuunnitelma Itseäänkorjaavana prosessina

”Miks meidän pitää opetella tätä?” Interaktivistinen opetussuunnitelma Itseäänkorjaavana prosessina tavoitteet Opetussuunnitelma rakennetaan ja relevantit aiheet etsitään jatkuvassa dialogissa oppijoiden kanssa toteutus arviointi ”Miks meidän pitää opetella tätä?” Jatkuva arviointi kohdistuu koko prosessiin: arviointia tavoitteiden, keinojen ja suoriutumisen suhteista

Arviointi

Perustietoa arvioinnista Evaluation for learning not of learning. Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät “Tuloksia” arvioidaan vain loppuarvioinnissa. Numerointi ei ole pakollista ennen koulun päättämistä. Opettajat luovat omat arviointimenetelmänsä

A B Opintojen aikainen arviointi OPSin sanat Kritiikkiä: puhuu arvioinnista yksisuuntaisena OPSin sanat Opintojen aikainen arviointi Totuudenmukaista, perustuu monipuoliseen näyttöön Kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute.  opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvostelu viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla tai sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. A Opettajaa ei pitäisi kannustaa luulemaan, että hänen opetuksensa on oltava lähtökohtaisetsi täydellistä. Liian raskasta. Jos jatkuva arviointi kohdistuu vain oppimiseen, ei opetukseen, oletetaan, että opetusprosessia itseään ei tarvitse arvioida, eli oletetaan, että prosessin opetuspuoli on lähtökohtaisesti täydellinen. B Jos opetuksen arviointia ei ole integroitu prosessiin, oppilaiden prosessinaikainen palaute ei näyttäydy luonnollisena osana prosessia, vaan lausumattomien sääntöjen rikkomisena

Standardisoiva arviointi?

Testit, arvosanat, standardit, objektiivisuus Lähtökohtaisesti tunnistaa asiat, jotka voidaan arvioida asteikolla: Enemmän-vähemmän, parempi-huonompi, oikea-väärä Eri tunnista eroja tai erilaisuutta Johdattelee poispäin ihmettelemisestä, luovuudesta, avoimista pohdinnoista Ei tunnista poikkeavaa/monipuolista ajattelua Voiko/kannattaako näitä edes arvioida? Ei tunnista monenlaisia älykkyyksiä

Arviointi mittaamisena 6 ryhmää: 1. Oppilaiden suoriutumisen tarkkailu tiettyjä kriteereitä vasten Puhetapa: ”suoriutuminen”, ei ”oppiminen” 2. Arvioinnin käyttäminen opetuksen jatkon suunnittelussa  Puhetapa: arviointi on opettajan työtä 3. Opettajat antavat palautetta kehittymistä varten Puhetapa: Tähdätään annettuihin tavoitteisiin, palaute nähdään lahjana 4. Opettaja oppii lasten oppimisesta Painotus oppimisella voi parantaa suoriutumista, kun taas painotus suoriutumisella voi heikentää sitä 5. Oppija ottavat vastuuta omasta oppimisestaan ja arvioinnistaan Reflektoivat mitä ja kuinka ovat oppineet Arviointi on oppimistapahtuma  Arvioiminen on osa oppimista Arviointi mittaamisena 83 opettajaa: Käsitys aiheesta ”assessment for learning” Hargreaves, E. (2005). Assessment for learning? Thinking outside the (black) box. Cambridge Journal of Education, 35(2), 213-224. Arviointi tutkimisena (inquiry)

Arviointi mittaamisena Arviointi tutkimisena (inquiry) ”Marking, checking, identifying, showing a level, monitoring” ”Reflecting, reviewing, finding out, discovering, learning about, examining, looking at, engaging with, understanding” e.g. Teacher listens to reading and provides books on that level e.g. investigate own learing processes during the day, 30 minutes to derscibe. e.g. Draw a picture of your most comfortable place for learning I think you know when you’ve learnt something because you can explain it to someone else Hargreaves, E. (2005). Assessment for learning? Thinking outside the (black) box. Cambridge Journal of Education, 35(2), 213-224. e.g. Mind map before and after project. Investigate what allowed you to move from first to second position Learning, I think, is all about experiencing new things and exploring new topics I find learning is life. I don’t think learning is just about school. You learn everywhere you go

1. Oppiminen tavoitteiden saavuttamisena 6 groups: 1. Monitoring pupils performance against targets or objectives Use word ”performance” not learning 2. Using assessment to inform next steps in teaching and learning teachers’ job 3. Teachers giving feedback for improvement Aiming to some standards, feedback seen as a gift 4. Teacher’s learning about children’s learning A focus on learning can enhance performance whereas focus on performance can depreess performance 5. Children taking some control of their own learning and assessment Reflecting what and how they have achieved Turning assessment into learning event  assessment as learning 6 ryhmää: 1. Oppilaiden suoriutumisen tarkkailu tiettyjä kriteereitä vasten Puhetapa: ”suoriutuminen”, ei ”oppiminen” 2. Arvioinnin käyttäminen opetuksen jatkon suunnittelussa  Puhetapa: arviointi on opettajan työtä 3. Opettajat antavat palautetta kehittymistä varten Puhetapa: Tähdätään annettuihin tavoitteisiin, palaute nähdään lahjana 4. Opettaja oppii lasten oppimisesta Painotus oppimisella voi parantaa suoriutumista, kun taas painotus suoriutumisella voi heikentää sitä 5. Oppija ottavat vastuuta omasta oppimisestaan ja arvioinnistaan Reflektoivat mitä ja kuinka ovat oppineet Arviointi on oppimistapahtuma  Arvioiminen on osa oppimista Tutkijat löysivät aineistosta 2 pääkategoriaa oppimiskäsityksille: 1. Oppiminen tavoitteiden saavuttamisena Hargreaves, E. (2005). Assessment for learning? Thinking outside the (black) box. Cambridge Journal of Education, 35(2), 213-224. 2. Oppiminen tiedon rakentamisena

Huomiseen  !