SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

Pesäpuu ry ja SISUKAS-hanke Pesäpuu on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa sekä edistää osallisuuden toteutumista lastensuojelun piirissä elävien lasten ja nuorten elämässä SISUKAS* 2012-2016 on Pesäpuun projekti sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn (pohjautuu ruotsalaiseen Skolfam – malliin) Projekti on osa RAY:n Pidetään huolta lapsesta –ohjelmaa (Emma & Elias), jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto Projektissa työskentelee moniammatillinen neljän henkilön tiimi (projektipäällikkö, erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä), mukana 20 lasta Keski-Suomesta, iältään 6-11 vuotta * RESILIENCE = SITKEYS, SINNIKKYYS, LANNISTUMATTOMUUS, JOUSTAVUUS, SIETOKYKY

Sijoitetuilla lapsilla on tutkimusten mukaan keskimääräistä suurempi riski: Menestyä huonosti koulussa Saavuttaa olennaisesti muita heikompi koulutustaso Sairastua riippuvuuksiin ja psyykkisiin sairauksiin Päätyä työttömäksi Tulla teininä äidiksi/isäksi Ajautua itsemurhaan - Bo Vinnerljung (2010) Jyväskylän kaupungin sijaishuollossa olevista lapsista n. 60 %:lla oli joku diagnoosi tai tuen tarve oli selvittelyn alla elo-syyskuussa 2013 tehdyn selvityksen mukaan (yht. 255 lasta)

Terveydentilan kartoittaminen Prosessin kulku (n. 2v) Terveydentilan kartoittaminen Sosiaali-työntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijais-perheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuen- tarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen

SISUKAS - malli prosessina SISUKAS on PROSESSI, jonka keskiössä on lapsi yksilöllisine tarpeineen ja kokemuksineen. Ympärillä olevat aikuiset (sosiaalityöntekijä, sijaisvanhemmat, opettajat, avustajat SISUKAS-tiimi jne.) muodostavat lasta kannattelevan verkoston Lapsen tuen tarpeet tutkitaan yksilöllisesti ja suunnitelmallisesti. Prosessissa synnytetään yhteistä ymmärrystä lapsesta; hänen vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan Oppimissuunnitelmilla ja säännöllisellä yhteydenpidolla tärkeä merkitys Prosessissa oppimisympäristö alkaa muokkautua jokaisen lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan koulun raamien sisällä SISUKAS- projektin kautta on vaikutettu olemassa olevien resurssien lisäämiseen (esim. avustajat ja vapaaehtoistyöntekijät luokkaan oppilaan tueksi)

Psykologin tekemä kartoitus SISUKAS-tiimi haastattelee sosiaalityöntekijän, sijaisvanhemmat ja lapsen sekä opettajan WISC – IV Wechsler Intelligence Scale for Children, kouluikäisten lasten yleisen älykkyyden arvioiminen SDQ – Strengths and Difficulties Questionnaire, vahvuudet ja vaikeudet, lyhyt lapsen käyttäytymiseen liittyvä VAVA-kysely. Lapsi, sijaisvanhemmat ja opettaja täyttävät. CBCL - The Child Behavior Checklist, Achenbachin laatima kysely lapsen käyttäytymisestä ja tunne-elämästä. Vanhemmat täyttävät. VAS scale (Visual Analogue Scale) – oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus, lapsi ja opettaja täyttävät.  

Tutkimustuloksia, havaintoja Yleisiä oppimisen valmiuksia tutkivassa testissä (WISC IV) näyttäytyi keskimääräistä enemmän pulmia kielellisen päättelyn osa-alueella työmuistin vaikeuksia herkkyyttä psyykkiselle kuormittumiselle SDQ – Vahvuudet ja vaikeudet – kyselyssä (johon lapsi, sijaisvanhemmat ja opettaja vastasivat), tunne-elämän pulmista esiin nousivat: käytösongelmat, toveriongelmat, yliaktiivisuus seurantatutkimuksissa opettajan arvio ennustaa tulevaa hyvinvointikehitystä parhaimmin Huom.! Pistemäärät yhdistetään aina kaikkeen muuhun lapsen hyvinvointia ja olemista koskevaan tietoon

Jatko-ohjaus psykologin toimesta Lapsia on ohjattu jatkotutkimuksiin ja hoidon tarpeen arviointeihin seuraavasti: 1 lapsi fysioterapiaan 2 lasta lastenneurologian tutkimuksiin 5 lapselle suositus hoidon tarpeen arvioinnista lastenpsykiatrialle 2 lasta sijaisperheineen ohjattu perheneuvolan tutkimuksiin - Eli 20 lapsen tutkimusjoukosta puolet ohjattiin kodin ja koulun ulkopuolella toimivien tukitoimien piiriin

Erityisopettajan tekemä kartoitus Tekninen ja ymmärtävä lukeminen, matematiikan valmiudet ja oikeinkirjoitus (ALLU, MAKEKO, Poussu-Olli & Saarni) Minä koululaisena –kysely (NMI) Havainnointi luokassa, vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden kanssa -> sosiaalityöntekijän (vanhempien), psykologin, erityis- opettajan, sijaisvanhempien, lapsen ja opettajan tuottama tieto kootaan yhteen -> oppimisen suunnitelma, tuki ja seuranta

Erityisopettajan havaintoja Lukemisen sujuvuus yli puolella ylsi joko luokkatason keskiarvoon tai sen yli. Lisäharjoitusta 6 oppilaan kohdalla. Luetun ymmärtäminen ylsi luokkatason keskiarvoon 11 oppilaalla. Lisäharjoitusta 3 oppilaalle. Oikeinkirjoitus ylsi tyydyttävään tai sen yli 12 oppilaalla. Lisäharjoitusta 3 oppilaalle. Matematiikassa perustaidot eri osa-alueilla hallussa 11 oppilaalla. Matematiikan tukea 8 oppilaalle.

Konkreettisia tukitoimia Lukeminen: Minuuttilukeminen Paired reading Aikamatkakerho Ekapeli Matematiikka: Tukiopetus Piirtämällä konkretisointi Eriyttäminen (Omakirja) LukiMat-harjoitteet Kirjoittaminen: Oma työkirja Tukiopetus Koulussa jaksaminen: Pienryhmäopetus Yksilöllinen ohjaus Tehtävien räätälöinti Koulupäivän uudelleen järjestelyt (tauotus, työpäivien lyhennys) Lisää aikuisia tueksi

Mitä on hyvä tietää koulusta? Kolmiportaisen tuen malli Yleinen tuki on osa kaikkea tukea ja kasvatusta Tehostettu tuki on jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää tukea oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä. Erityinen tuki tulee käyttöön, kun oppilas ei tehostetun tuen toimin selviydy koulutyöstä

Kolmiportaisen tuen malli HOJKS 4 ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys Oppimis- suunnitelma 5 TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arvio 11 YLEINEN TUKI

16 a § (Perusopetuslaki 24.6.2010/642), Tehostettu tuki: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a §:ssä tarkoitettuja tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Kolmiportaisen tuen malli HOJKS 4 ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys Oppimis- suunnitelma 5 TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arvio 11 YLEINEN TUKI

17 § (Perusopetuslaki 24.6.2010/642): Erityinen tuki Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. 17 a § (Perusopetuslaki 24.6.2010/642) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa.

Tuen eri muodot kolmiportaisessa mallissa Tuen muotoja Yleinen tuki Tehos- tettu Erityi- nen eriyttäminen oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erit.op. avustajapalvelut apuvälineet yms. ohjaus- ja tukipalvelut oppilaan ohjaus kokoaikainen erit.op

Mitä on hyvä tietää, jotta lapsi saisi tarvitsemaansa tukea? Miten opiskelun välinetaidot ovat lähteneet kehittymään alkuopetuksessa? Miten erityisopettajan testit sujuvat eri vuosiluokilla? Onko oppilaan arviointitietoa käytetty tuen toteuttamiseen? Millä edellytyksillä voi pyytää tehostettua tukea?

Ovatko kaikki tukikeinot käytössä? tukiopetus joustavat opetusryhmät vaihtelevat opetusmenetelmät erilaiset apuvälineet oppimisohjelmat ajankäytön eriyttäminen oppimistyylien hyväksikäyttö kotitehtävien yksilöllistäminen joustavat koejärjestelyt opiskelun painoalueet arvioinnin eriyttäminen moniammatillinen yhteistyö kasvatuskumppanuus