Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009 Työehtosopimuskoulutus Helsinki 12.5.2008

Työehtosopimus 1.10.2007 – 28.2.2010 Sopimuskorotukset ja niiden perusteet 1.10.2007 yleiskorotus kaikkiin peruspalkkoihin 3,5 % tai 54 € (leikkauspiste 1542,86 €) 1.3.2008 kohdennetut korotukset 2,2 % palkkahinnoitteluryhmien TOA, HOA, HOB, HOC, SOC, SOE, SOF, SOG, SOH, SOI, SOK, SOL, RUA, RUB vähimmäisperuspalkkaan 1,1 % palkkahinnoitteluryhmään SOJ Sama korotus myös jokaisen em. palkkaryhmään kuuluvan henkilön peruspalkkaan Ei korotuksia muihin palkkaryhmiin kuuluville työntekijöille

sopimuskorotukset, jatkuu 1.9.2008 yleiskorotus 2,6 % kaikkien työntekijöiden peruspalkkoihin 1.5.2009 paikallisesti toteutettava järjestelyerä 0,7 % jäsenyhteisön toukokuun palkkasummasta palkkausjärjestelmän kehittämiseen 1.9.2009 yleiskorotus 2,6 % kaikkien työntekijöiden peruspalkkoihin 1.2.2010 paikallisesti toteutettava järjestelyerä 0,6 % jäsenyhteisön helmikuun palkkasummasta palkkausjärjestelmän kehittämiseen

TYÖSUHDE vs. työsopimus Työsuhde on yleinen työoikeudellinen peruskäsite Voi muodostua useasta työsopimuksesta; Keskeytymättä jatkuneet työsopimukset muodostavat saman ja katkeamattoman oikeussuhteen, työsuhteen Työsopimusten välinen keskeytys päättää työsuhteen. Uusi työsopimus aloittaa uuden työsuhteen.

Määräaikainen työsopimus Voimassa määräajan tai työsopimukseen merkityn määrätehtävän ajan Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei siitä ole erikseen työsopimusta solmittaessa sovittu Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa koeaikana ja työsopimuslain mukaisin purkuperustein Määräaikainen työsopimus voidaan aina päättää yhteisellä sopimuksella Myös määräaikaisessa sopimuksessa voidaan käyttää koeaikaa

1.1.2008 muutokset koskien määräaikaisia työsuhteita Lakimuutoksella parannetaan työntekijän tiedonsaantioikeutta paitsi sopimuksen määräaikaisuuden kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta myös muista työsuhteen keskeisistä ehdoista. TSL 13:11 rangaistussäännösten muutokset Työnantaja voidaan sakon uhalla velvoittaa antamaan työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Lisätty 1) kohta, jonka mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 2 luvun 4 § 1 tai 2 momentin säännöksiä velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja työnantajan edustajan välillä määräytyy RL 47:7 mukaisesti

Työsuojelun valvontalain muutokset 1.1.2008 muutokset, jatkuu… Työsuojelun valvontalain muutokset TSValvL 13 §:n työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen työnteon keskeisiä ehtoja koskevan kirjallisen selvityksen antamisesta määräajassa. Jos kehotusta ei noudateta, asia voidaan saattaa työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi (14 §). Velvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai teettämis- tai keskeyttämisuhan (15 §) Vastaava kehotus on voitu jo aikaisemmin antaa mm. työturvallisuuteen, työaika- ja vuosilomakirjanpitoon, palkkalaskelmaan, työtodistukseen ja työterveys-huoltoon liittyvissä, työsuojeluviranomaisten valvottavissa asioissa

PTYTES:n palkkausmääräykset ja niiden muutokset Palkkausmääräyksissä ei asiallisia muutoksia Palkkauslukuun otettu johdantoteksti, joka kertoo palkkausjärjestelmän perusteet Palkkausjärjestelmän käyttö perustuu työntekijästä tehtävälle arviolle, joka sisältää työntekijän 1. tehtävien vaativuuden, 2. osaamisen ja 3. suorituksen tason kokonaisarviona

Arviointimenettely ja sen käyttöönotto PTYTES 13 § Paikallisesti arvioinnin sisältö perustuu em. kolmen perustekijän arviointiin työntekijän työssä Arviointijärjestelmä laaditaan kussakin jäsenyhteisössä omaa tarvetta vastaavaksi Kriteerit kutakin palkkaryhmää varten erikseen Jos useita erilaatuisia tehtäviä samassa palkkaryhmässä, mahdollisesti eri kriteerit Kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana Arviointijärjestelmä on pidettävä ajan tasalla ja tarvittaessa neuvoteltava uudelleen

Menettelyt arviointijärjestelmää laadittaessa Työnantaja valmistelee menetelmän neuvoteltavaksi henkilöstön edustajien kanssa. Neuvoteltavat asiat: arvioinnin perusteet: tavoitteet, menettelytavat, arviointikriteerit, vaikutus palkkaukseen yksittäisen työntekijän palkasta ei neuvotella Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen, viime kädessä työnantaja päättää Sama menettely järjestelmää mahdollisesti muutettaessa

Henkilöstön edustajat Luottamusmies, jos sellainen on valittu Henkilöstön valitsema edustaja Koko henkilöstö (pienet jäsenyhteisöt)

Arvioinnin suorittaminen Työnantajan edustaja/edustajat suorittaa vähintään kerran vuodessa useimmiten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä (Huom. 1.5.2009 ja 1.2.2010 järjestelyerät) Uuden työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella käyttäen soveltuvin osin mitä arvioinnista on todettu Arviointi johtaa palkan tarkistamiseen mahdollisten määrärahojen puitteissa

Tiedonsaantioikeus Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallisesta arviosta Henkilöstön edustaja ei saa yksittäistä työntekijää koskevaa arviota muuten kuin työntekijän yksilöidyllä suostumuksella Henkilöstön edustaja saa tiedot Tehtyjen arviointien yleisistä perusteista Jaettavasta kokonaispalkkasummasta Keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta Korotuksista palkkaryhmittäin, jos ryhmässä on vähintään 5 työntekijää

Muita palkkausmääräyksiä Rinnastuspalkkaryhmää käytetään, kun tehtävää ei ole palkkaryhmittelyssä, mutta se voidaan rinnastaa ryhmiteltyyn tehtävään (13 § 3 mom.) Sopimuspalkka voidaan maksaa työntekijälle, jolle ei löydy palkkaryhmää tai rinnastuspalkkaryhmää. Sopimuspalkka voi sisältää myös kokemuslisät (13 § 4 mom, huom. vaikutus vuosilomaoikeuteen)

jatkuu Yhdistelmätehtävässä palkkaus määräytyy sen tehtävän mukaan mitä tekee pääasiallisesti (13 § 5 mom.) Palkkaryhmässä edellytetyn pätevyyden puuttuessa palkka on enintään 15 % vähimmäisperuspalkkaa alempi (14 §, koskee vain sosiaali- ja terveysalan palkkaryhmiä) Osa-aikatyössä palkka on samassa suhteessa täyteen palkkaan kuin osa-aikatyöaika on täyteen työaikaan (15 §)

Kokemuslisät PTYTES18 § Kokemuslisiä on kaksi: 5 ja 10 vuoden palvelun perusteella, kumpikin 5 % Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa: Oman työnantajan palvelu Muun työnantajan palvelu samalla ammattialalla Työnantajan harkinnan mukaan muu palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä Muun työnantajan palvelusta annettavat tiedot – sopimusteksti muuttunut (18 § 3 mom.) Kahden vuoden taannehtivuus vain jos työnantaja ei ole asettanut aikarajaa todistusten toimittamiselle Kokemuslisäaikaa vähentävät ajat ennallaan

Muita palkanlisiä Määrävuosilisä (19 §) maksetaan vain niille, jotka ovat olleet palveluksessa 31.12.1999 ja ovat edelleen. Pysyy euromäärältään samana. Kannustelisä (20 §) tilapäisistä tai määräaikaisista muutoksista Syrjäseutulisä (21 §) maksetaan työntekijälle, jolle maksettu 30.4.1995 ja joka on palveluksessa edelleen. Voidaan harkinnan mukaan maksaa myös uusille.

Yleiset työaikamääräykset sekä yleis- ja toimistotyöaika

Työaika työn järjestämisen välineenä Toiminnan tarkoitus on tuottaa palveluja oikeaan aikaan ja oikeilla kustannuksilla Henkilökunta paikalla silloin, kun työtehtävät niin edellyttävät Otetaan huomioon työn ruuhkahuiput Arvioidaan työajan kustannukset Työnantaja päättää työn tekemisen ajankohdan Myös työntekijän toiveet otetaan huomioon

Työnantajalla työn johto- ja valvontaoikeus Käytettävän työaikajärjestelmän valinta ja muuttaminen Työajan sijoittelu, työn alkamis- ja päättymisajat, työvuorojen sijoittelu Lepoaikojen sijoittelu Yli- ja lisätyöhön määrääminen Varallaoloon määrääminen Poistuminen työpaikalta työaikana

Työntekijän velvollisuudet Velvollisuus noudattaa työaikaa ja työnantajan siitä antamia määräyksiä Työaikamääräysten laiminlyönti = työtehtävien laiminlyönti Toistuessaan saattaa johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkuun

Työaikalain noudattaminen Työehtosopimuksen lisäksi noudatetaan tiettyjä työaikalain säännöksiä Lueteltu PTYTES:n 27 §:ssä, esim. liukuva työaika, TAL 13 § suostumus lisä- ja ylityöhön, TAL 18 § yötyö, TAL 26 § yövuorot jaksotyössä, TAL 27 § työajan tasoittumisjärjestelmä, TAL 34 § työaikakirjanpito, TAL 37 § ym.

28 § Työajaksi luettava aika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika ja aika työpaikalla työnantajan käytettävissä Työajaksi ei lueta pääsääntöisesti matka-aikaa, koulutukseen ja terveydenhoidol-lisiin tutkimuksiin käytettyä aikaa, vaikka työntekijä saisikin osallistua niihin työaikana

29 § Työajan sijoittaminen Työpäivä alkaa klo 00, työviikko ja -jakso sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteessa Työvuoron yhtäjaksoisuuteen pyritään Pyritään välttämään alle 4 tunnin työvuoroja Jaksotyössä pyritään enintään 10 tunnin ja yövuorossa 12 tunnin työvuoroihin Pyritään 5-päiväiseen työviikkoon Pyritään viikonloppuvapaisiin

30 § Viikoittainen vapaa-aika Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia viikossa Voidaan järjestää keskimääräiseksi 2 viikossa On annettava (paitsi 2 mom. poikkeukset) Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika

31 § Päivittäinen lepoaika (ruokatauko) Työaikaan kuulumaton lepoaika on pääsääntöisesti aina annettava Työaikana ateriointi vain poikkeustapauksessa Jaksotyön erityismääräys eräissä laitoksissa Työaikaan kuuluva kahvitauko 1 x 10 min

32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa Työvuoroluettelo laadittava koko jakson ajaksi kerrallaan (myös 6 viikon jaksot) Työnantaja voi muuttaa käytettävän jakson pituutta; työntekijöitä on pyydettäessä kuultava; jakson pituuden muutoksesta ilmoitettava hyvissä ajoin ennen jakson alkamista

33 § Työvuoroluettelo Laadittava jokaiselle työpaikalle Laadittava koko työaikajaksoksi kerrallaan Annettava tiedoksi viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista Muuttaminen yksipuolisesti rajoitettua

34 - 35 § Epämukavan työajan korvaukset Sunnuntaityökorvaus la tai aatto klo 18 – sunnuntai tai pyhä klo 24.00, 100 % Lauantaityökorvaus klo 6.00 -18.00, 20 % jaksotyössä ja muissa työaikamuodoissa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä Aattokorvaus klo 00.00-18.00, 100 % Iltatyökorvaus klo 18.00 - 22.00, 15 % Yötyökorvaus klo 22.00 - 07.00, 30 % muissa työaikamuodoissa ja 40 % jaksotyössä

36 § Vuorotyö Vain TAL 27 §:n mukaisesti järjestetty työ Vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua Vuorot osittain päällekkäin vain poikkeuksellisesti Vuorotyölisä korvaa ilta- ja yötyökorvaukset

37 § Hätätyö Saadaan teettää TAL 21 §:n mukaisessa tilanteessa Ylityökorvaus jos on ylityötä

38 § Hälytysluonteinen työ Työntekijä kutsutaan työhön vapaa-aikanaan Ei koske varallaoloa Maksetaan hälytysraha 7,57 € Matkakustannuksista korvaus Kutsun voi antaa vain työnantaja

39 § Varallaolo Asuntovarallaoloa tai vapaamuotoista varallaoloa Työpaikalla ei voi yleensä olla varalla Työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostumuksella Asuntovarallaolo 50 %, vapaamuotoinen 20 - 30 % Matkakustannuksista korvaus

40 § Työaikakorvausten suorittamisedellytykset Työ tehdään pääsääntöisesti työpaikalla Työajasta tai tehdystä työstä luotettava selvitys Työnantaja kirjallisen määräyksen perusteella

41 § Tuntipalkan laskeminen Jaetaan varsinainen palkka luvulla 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 152 toimistotyöajassa Vuorotyössä oma yli- ja sunnuntai-työmääräys

42 § Työaikakorvaukset suoritetaan Seuraavan kalenterikuukauden aikana Työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana Vapaa-aikakorvaus sovittaessa vielä 4 seuraavan kuukauden aikana Vapaa-aikakorvauksen siirtyessä rahakorvaus myöhemminkin

43 § Työajasta sopiminen työpaikalla Koskee vain säännöllisen työajan käytöstä sopimista Sovitaan työntekijän tai luottamusmiehen kanssa Määräajan tai toistaiseksi

44 § Työajan määräytyminen Työaikajärjestelmä työn laadun mukaan Jaksotyöjärjestelmä, jos yötyötä Työajan pituus tarpeen mukaan

45 § Työaikamuodot Yleistyöaika Toimistotyöaika Jaksotyöaika Keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö Osa-aikatyö kaikissa edellisissä

46 § Säännöllinen työaika Säännöllinen täysi työaika = työehtosopimuksen mukainen työaika täydellä työviikolla/-jaksolla (esim. 38,25 t, 114,75 t jne) Säännöllinen työaika = työvuoroluetteloon suunniteltava työaika, joka tehdään ilman eri korvausta Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla/jaksolla = arkipyhälyhennyksellä lyhennetty työaika

46 § Säännöllinen osa-aikatyöaika Työntekijän kanssa sovittu täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika Määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaikana Lasketaan prosentteina täydestä työajasta Osoittaa lisätyörajan/suunnittelurajan Voidaan suunnitella tehtäväksi täysinä työpäivinä tasoitusjakson aikana (esim. viikko työtä – viikko työntasausvapaata)

47 § Arkipyhälyhennys 1/5 säännöllisestä täydestä työajasta tai säännöllisestä osa-aikatyöajasta Ei sovelleta, jos työsuhde ei kestä kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa (kaikki työaikamuodot) Ei arkipyhälyhennystä, jos arkipyhä jää keskeytyksen (esim. vuosiloma) sisälle Esimerkit eri työaikamuodoista on 47 §:n soveltamisohjeessa

48 § Yleistyöaika Sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, joihin ei sovelleta muuta työaikamuotoa

49 § Säännöllinen työaika yleistyöajassa Vuorokautinen työaika 0-9 tuntia, ei keskeytyneen jakson taulukkoa Viikoittainen työaika 38,25 tuntia tai Jakson työaika keskimäärin 38,25 tuntia viikossa Jakson pituus enintään 6 viikkoa kokoaikatyössä Jakson pituus enintään 12 viikkoa osa-aikatyössä

49 § Soveltamisohje: Pk kasvatushenkilöstö Työaika 38,25 t/vk Työaika käytetään työnantajan määräyksen mukaisesti 5 vuosittaista vapaapäivää Vapaa kertyy samoin kuin vuosiloma Työssäolon veroista aikaa vain vuosiloma

50-51 § Lisätyö yleistyöajassa Säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä Lisätyötä voi syntyä osa-aikatyössä tai arkipyhäviikoilla/-jaksoissa kaikissa työaikamuodoissa (toimistotyöajassa myös viikkolisätyönä) Korvataan työnantajan valinnan mukaan aikana tunti tunnista tai maksetaan vastaava rahakorvaus

52 § Ylityö yleistyöajassa, kokoaikatyö Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia Viikoittainen ylityöraja, jos ei käytetä tasoitusjaksoa Ylityöraja 38,25 t/vk Tasoitusjakson viikoittainen ylityöraja Kalenteriviikolle suunniteltu säännöllinen työaika; Arkipyhäviikolla suunniteltu työaika + 7 t 40 min/arkipyhä

52 § Ylityö yleistyöajassa, osa-aikatyö Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia (=täysi työaika) Viikoittainen ylityö Ylityöraja 38,25 t/vk Tasoitusjakson ylityöraja Viikkojen lukumäärä x 38,25 t Osa-aikatyön ja ylityön välinen aika on lisätyötä

53 § Ylityön korvaaminen yleistyöajassa Työnantajan valinnan mukaan korotettuna rahakorvauksena tai vastaavasti korotettuna vapaa-aikakorvauksena Vuorokautisen ylityön korotukset 50 %:lla korotettu 2 ensimmäistä tuntia, 100 % seuraavat Viikoittaisen ylityön korotukset 50 %:lla korotettu 5 ensimmäistä tuntia, 100 % seuraavat Lasketaan aina ensin vuorokautiset ylityöt ja sitten viikoittaiset, jos niitä on syntynyt

54 § Toimistotyöaika Sovelletaan hallinto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin Ratkaisevaa on työn laatu, ei työolosuhteet

55 § Toimistotyöajan pituus Päivittäinen työaika 0 - 9 tuntia vuorokaudessa Viikoittainen työaika 36,25 t/vk, ylityöraja on kuitenkin 38,25 t 36,25 –> 38,25 on viikkolisätyötä Työajan tasoitusjakso enintään 6 vk, osa-aikatyössä 12 vk

56-57 § Lisätyö toimistotyöajassa Säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä 2 ensimmäistä viikoittaista lisätyötuntia Arkipyhäviikon tai jakson työaika ylityörajaan Osa-aikatyön ylittävä aika ylityörajaan (38,25 t saakka) Korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko yksinkertaisena vapaana (tunti tunnilta) tai vastaavana rahakorvauksena

56 § Ylityö toimistotyöajassa Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia Viikoittainen ylityö Ylityöraja 38,25 t/vk (36,25 -> 38,25 lisätyötä) Tasoitusjakson viikon ylityöraja Kalenteriviikolle suunniteltu työaika + 2 tuntia Arkipyhäviikolla tai -jaksolla lisättynä arkipyhälyhennyksellä 7 t 15 min

58 § Ylityön korvaaminen toimistotyössä (=yleistyöaika) Työnantajan valinnan mukaan korotettuna raha- tai vastaavasti korotettuna vapaa-aika-korvauksena Vuorokautinen ylityö 50 %:lla korotettu 2 ensimmäistä tuntia, 100 % :lla korotettuna seuraavat ylityötunnit Viikoittainen ylityö 50 %:lla korotettu 5 ensimmäistä tuntia, 100 % :lla korotettuna seuraavat Lasketaan aina ensin vuorokautiset ylityöt ja sitten viikoittaiset, mikäli niitä on syntynyt

Sairauslomat ja perhevapaat Vain vähäisiä muutoksia uuteen sopimukseen Osasairauspäivärahaa koskeva ohje 85 § 1 momentin soveltamisohjeessa Sairausloman myöntämisen perusteiden soveltamisohjetta on selkeytetty ja uusittu Lääkärintodistuksessa oltava diagnoosi tai ICD 10 tautiluokituskoodi, joka löytyy mm. seuraavasta nettiosoitteesta: http://194.89.160.67/codeserver/distribution-action.do?action=find&type=1&key=500  Lataa tiedosto Työnantaja myöntää sairausloman palkallisena jos työntekijä on työkyvytön omaan työhönsä ja muut palkallisen sairasloman edellytykset täyttyvät

Työlomat Sairausloma 85 § Työtapaturma ja ammattitauti 88 § palkallinen 86 § palkaton 85 §, 86 §, 87 §, 89 § Työtapaturma ja ammattitauti 88 § Äitiysvapaa 90 §, 91 § Muut perhevapaat 93 -96 § Opintovapaa 97 § Täydennyskoulutus 98 § Palkalliset työlomat 99 § Harkinnanvaraiset työlomat 99 § palkallinen 99 § palkaton 100 §

Sairausloma Oikeus sairaslomaan 85 § Sairausloman palkallisuus 86 § mikäli työkyvytön omaan työhönsä (1 mom.) Esittää työnantajan hyväksymän todistuksen (2 mom.) Työnantaja myöntää sairausloman (3 mom.) Sairausloman palkallisuus 86 § 1/1 palkkaa 60 kalenteripäivää ja 2/3 palkkaa 120 kalenteripäivää kalenterivuodessa Karenssi työsuhteen alkaessa 60 kalenteripäivää

Sairausloma jatkuu Palkallinen sairausloma päättyy kokonaan, kun on myönnetty yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kk ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhtämittainen työssäolo (= työnteko työpaikalla) riippumatta siitä onko kyseessä sama vai eri sairaus (3 mom.). Sairausajan päiväpalkkaan epämukavan työajan korotus sunnuntai(pyhä)työstä. Palkkaa ei makseta jos työntekijä on itse aiheuttanut työkyvyttömyyden (5 mom.)

Työtapaturma ja ammattitauti Varsinainen palkka maksetaan 1/1 palkkana 120 päivää ja 2/3 palkkana 120 päivää, jonka jälkeen palkkaa ei makseta. Muun sairauden perusteella palkkaa maksetaan sairauslomamääräysten mukaisesti Työtapaturma ja ammattitauti on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa.

Eläketapahtumaan tai kuntou-tustukeen johtava sairaus 89 § Jos sairaus johtaa eläkkeeseen tai kuntoutustukeen, ei palkan maksaminen täytenä ala uudelleen kalenterivuoden vaihtuessa. Palkkaa maksetaan yhteensä 180 päivältä. Työntekijän on toimitettava työnantajalle tieto B-todistuksen laatimisesta eläkkeen hakemista varten ilman aiheetonta viivytystä

Äitiysloma 90 § Oikeus äitiyslomaan määräytyy TSL 4 luvun mukaisesti Äitiysvapaan palkallisuus määräytyy PTYTES:n 90 § 2 mom. mukaisesti: Varsinainen palkka 72 arkipäivää sisältävältä ajalta, jos 6 kuukauden palvelukarenssi on täyttynyt hakemus jätetty viimeistään 2 kk enne vapaan alkamista työnantajalle on esitetty todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta työntekijä on hakenut sv-lain mukaisesti äitiysrahaa (91 §2 mom.) Palkkaan sunnuntaityökorotus (86 § 4 mom.)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat Työnantajalle on ilmoitettava äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan pitämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa (alle 12 päivän vapaassa 1 kk). Työnantajalla on oikeus sv-päivärahaan siltä ajalta, jolta on maksettu palkkaa (91 § 1 mom.)

Muut perhevapaat Oikeus saada erityisäitiysvapaata, hoitovapaata, osittaista hoitovapaata ja tilapäistä hoitovapaata sekä poissaoloa pakottavasta perhesyystä työsopimuslain mukaisesti.

Tilapäinen hoitovapaa 95 § Tilapäinen hoitovapaaoikeus palkallisena 3 peräkkäistä kalenteripäivää vapaana 4 työpäivää (TSL) Palkallinen vain 95 § mukaisin ehdoin äkillisesti sairastunut alle 10 -vuotias lapsi (tai vastaavan tasoinen vammainen lapsi) lapsen hoidon järjestämistä tai hoitamista varten molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä toinen vanhemmista ei ole samanaikaisesti kotona Työnantajalle on ilmoitettava välittömästi vapaan käyttämisestä (3 mom.)

Opintovapaa Oikeus opintovapaaseen määräytyy TSL 4:7 perusteella Päätoimisuudesta ja keskeyttämisestä työkyvyttömyyden tai raskauden vuoksi määrätään PTYTES 97 §:ssä

Täydennyskoulutus 98 § ks. myös Yhteistoimintaopas luku 6 Määräys koulutukseen osallistumisesta (=työnjohdollinen määräys) Työnantaja maksaa kulut Lupa koulutukseen osallistumisesta (=työntekijän anomus) Työnantaja harkitsee osallistuuko kustannuksiin ja miten

Palkallisia työvapaapäiviä 99 § Reservin kertausharjoitukset Omat 50 ja 60 –vuotispäivät Oma vihkiäispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä Oman lapsen, veljen tai sisaren, äidin tai isän sekä avio- tai avopuolison taikka parisuhteen rekisteröidyn osapuolen tai tämän vanhemman hautajaispäivä tai uurnanlaskupäivä Kutsuntapäivä

Harkinnanvaraiset vapaat Muun kuin työehtosopimuksessa tai laissa määrätyn vapaan myöntäminen on aina työnantajan harkinnassa Työnantajan harkinnasta riippuu myös, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa vai ei Palkattomien työlomien myöntämisestä on suositus 100 §:ssä Jos vapaata yli puolet viikon työpäivistä – myös yksi viikon lepopäivistä Jos vapaata kaikki viikon työpäivät – myös molemmat lepopäivistä Tärkeää, että myöntämisperusteet ovat yhdenmukaiset yhtenevissä tilanteissa

Vuosilomamääräykset Uuden vuosilomalain (162/2005) säännökset otettu huomioon sopimuksessa 2007 - 2009 Tulivat voimaan 1.10.2007 Määräyksiä ei sovelleta takautuvasti lomanmääräytymisvuoden alusta Esim. prosenttiperusteisen vuosilomapalkan ja –korvauksen uusien prosenttien (9 ja 11,5%) mukaan kertyy lomakorvausta vasta 1.10.2007 lukien.

Vuosilomaa ansaitaan ja se kuluu kuten aikaisemminkin (TES-määräyksiä) Vuosilomalaista aikaisempaa useampia säännöksiä sovellettavaksi (69 § 2 mom.) Vuosilomalaki on sen vuoksi myös työehtosopimuskirjan (PTYTES) liitteenä Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana (ellei työntekijän kanssa tosin sovita).

Työnantaja määrää/sopii vuosiloman ajankohdan Huom! 75 § 1 mom. käytetään työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan ja 75 § 4 mom. mukaisia mahdollisuuksia käytetään, kun loman ajankohdasta sovitaan työntekijän kanssa

Lomarahaa ei voi siirtää, se maksetaan aina työsuhteen päättyessä vuosiloma jatkuu Lomaetuuksia mahdollista siirtää työsuh-teesta seuraavaan (määräaikaiset) silloin, kun uudesta työsopimuksesta on sovittu ennen edellisen työsuhteen päättymistä (69 § 4 mom.) lomakorvaus maksetaan etuuksia siirrettäessä sen suuruisena kuin se olisi ollut alkujaan maksettaessa Lomarahaa ei voi siirtää, se maksetaan aina työsuhteen päättyessä

Työssäolon veroinen aika (72 §) vuosiloma jatkuu Kesäloma (lomakaudella annettava lomanosa) ja talviloma (lomakauden ulkopuolella annettava lomanosa) Täysi lomanmääräytymiskuukausi = työsuhde kestää vähintään 16 päivää ja sisältää vähintään 35 työtuntia (14 työpäivänä sääntöä tarvitaan harvoin) Työssäolon veroinen aika (72 §) Lisätty tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo pakottavasta perhesyystä

Vuosiloman kertyminen ennallaan vuosiloma jatkuu Vuosiloman kertyminen ennallaan Taulukko 1: 15 vuotta kokemuslisään oikeuttavaa palvelua Taulukko 2: 1, 5 tai 10 vuotta palveluaikaa Taulukko 3: muu palveluaika, lyhyet työsuhteet Esimerkit uusittu (otsikoissa sovellettava taulukko ja muut esimerkillä osoitettavat asiat)

Vuosilomapäivien kuluminen (74 § 1 mom.) vuosiloma jatkuu Vuosilomapäivien kuluminen (74 § 1 mom.) Normaalilla täydellä viikolla kuluu 5 päivää Kun lomaa annetaan 5 päivää kalenteriviikossa, loma vahvistetaan täytenä kalenteriviikkona maanantaista sunnuntaihin Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä; arkipyhäviikolla kuluu siten enintään 4 lomapäivää Poikkeavat työaikajärjestelmät (74 § 2 mom.) Esimerkiksi osa-aikatyö, jossa työaika on järjestetty poikkeavasti Loma kuluttaa samassa suhteessa työpäiviä ja työntasauspäiviä kuin työssä ollessakin

Jaksotyö Vajaan viikon lomapäivien kuluminen ja työaika Jaksotyössä vajaana kalenteriviikkona annettu loma katsotaan aina yhdessä keskeytyneen työaikajakson taulukon kanssa Kun lomaa annetaan 5 päivää kalenteri-viikossa, loma vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin Vuosilomapäiviä ko. viikolla Työtunteja ko. viikolta 5 - 4 8 3 16 2 24 1 32

Vuosiloman ajankohdan määrääminen vuosiloma jatkuu Vuosiloman ajankohdan määrääminen Lomakautena (kesäloma) on annettava vähintään 20 päivää (ellei toisin työntekijän kanssa toisin sovita, 75 § 1 mom.) 20 päivää ylittävä osa ja vähintään 25 päivän vuosilomasta 5 päivää on annettava talvilomana, ellei työntekijän kanssa toisin sovita (75 § 1 mom.) Kausiluontoisessa työssä mahdollista poiketa kesäloman antamisesta (75 § 2 mom.) Loma annetaan pääsääntöisesti yhdenjak-soisena (10 päivän vähimmäissääntö, VLL 20 ja 21 §: 12 päivää)

vuosiloma jatkuu Vuosiloman jakamisesta voi työsuhteen aikana sopia työntekijän kanssa 75 § 4 mom. 1 - 5 Yli 10 vuosilomapäivän pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa Vuosiloman ajankohdasta: 1.1. (ennen lomakauden alkua ) 30.4 (lomakauden jälkeen), ja 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä 30.9. mennessä (huom. ei ole säästövapaata) Ansaitun lomanosan pitämisestä työsuhteen aikana 20 lomapäivää ylittävästä lomanosasta enintään 5 lomapäivän pitämisestä lyhennettynä työaikana

vuosiloma jatkuu Äitiys- ja isyysvapaan ja muun työvapaan vaikutus vuosiloman antamiseen (75 § 5 mom.) Vuosilomaa ei ilman työntekijän suostumusta voida vahvistaa äitiys- tai isyysvapaan ajaksi Jos lomaa ei voida antaa 75 § 1- 4 mom. tarkoitetulla tavalla, se voidaan antaa vielä 6 kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Huom. Vuosiloma voidaan antaa vanhempain- tai hoitovapaan aikana, vuosiloma ei pidennä perhevapaita

Työntekijöiden kuuleminen vuosiloman ajankohdasta 75 § 6 mom. vuosiloma jatkuu Työntekijöiden kuuleminen vuosiloman ajankohdasta 75 § 6 mom. Työnantajan selvitysvelvollisuus vuosiloman antamisen yleisistä periaatteista (75 § 6 mom.) Työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ennen loman ajankohdan määräämistä Vuosilomien ajankohtaa on vuoroteltava, mikäli mahdollista Sairausloman ajaksi määrättävän vuosiloman osalta tiedusteltava työntekijän halua siirtää vuosiloma 78 §:n mukaisesti

Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 76 § vuosiloma jatkuu Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 76 § Viimeistään kuukautta ennen ja jos tämä ei ole mahdollista viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai lomanosan alkamista Sairastumisen vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohdan ilmoittamisesta on oma määräyksensä 78 § 5 momentissa.

Vuosiloman säästäminen (77 §) vuosiloma jatkuu Vuosiloman säästäminen (77 §) Säästövapaasta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken Säästää voidaan 15 lomapäivää ylittävä osa Säästövapaa pidetään yhdessä sovittavana aikana Työajan muuttuessa olennaisesti tai toistaiseksi lomautettaessa maksetaan säästövapaaksi siirretyt päivät lomakorvauksena Yleensä tarkoituksenmukaista sopia loman säästämisestä jo lomalistaa vahvistettaessa

Vuosiloman ja säästövapaan siirto työkyvyttömyyden johdosta (78 §) vuosiloma jatkuu Vuosiloman ja säästövapaan siirto työkyvyttömyyden johdosta (78 §) Työkyvyttömyys alkanut ennen vuosilomaa Pyydettävä siirtoa ennen loman alkamista tai jos se ei ole mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista Loma siirtyy kokonaan Loman ajankohta vahvistetaan 3 mom. mukaisesti ja ilmoitetaan 5 mom. mukaisesti

Työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana vuosiloma jatkuu Työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana Karenssiaika on 7 kalenteripäivää tämän yli menevä osa siirretään myöhemmin pidettäväksi jos työntekijä sitä ilman aiheetonta viivytystä pyytää työkyvyttömyydestä on pyydettäessä esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys Työkyvyttömyyttä koskevan selvityksen toimittaminen työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä katsotaan pyynnöksi siirtää loma myöhempään ajankohtaan (muutos aikaisempaan)

vuosiloma jatkuu Vuosiloman ajankohta työkyvyttömyydestä johtuvissa siirtotapauksissa 78 § Kesäloma on annettava lomakauden loppuun 30.9. mennessä Talviloma on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua 2.5. mennessä Jos loman antaminen ei ole mahdollista em. aikarajoissa: Kesäloma voidaan antaa saman kalenterivuoden aikana (31.12. mennessä) Talviloma voidaan antaa lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä (31.12.)

Lomakorvaus työkyvyttömyyden johdosta siirretystä lomasta (4 mom.) vuosiloma jatkuu Lomakorvaus työkyvyttömyyden johdosta siirretystä lomasta (4 mom.) Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole mahdollista em. aikoina lomakorvaus saamatta jääneestä lomasta maksetaan 81 §:n mukaan, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi kesäloman antamisesta ennen seuraavan lomakauden alkua (30.4. 75 § 4 mom. 2 kohta) tai viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9. 75 § 4 mom. 3 kohta) Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai jos tämä ei ole mahdollista viimeistään viikkoa ennen lomaa

Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa 79 § vuosiloma jatkuu Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa 79 § Lomallelähtöhetken palkka Loman aikana tapahtuvat muutokset huomioon (esim. yleiskorotus) Vuosiloman päiväpalkan lisäys 79 § 3 ja 4 mom. Työssä, johon sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä tai vuorotyössä ilta- tai yövuoroja Lasketaan prosentuaalinen päiväpalkan korotus (ks. esimerkki 79 § 3 mom. alla) Maksetaan myös lomakorvaukseen työsuhteen päättyessä Maksetaan kaikilta lomaan sisältyviltä kalenteripäiviltä

Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa vuosiloma jatkuu Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa mahdollinen vain harvoin työssä oleville, joille ei kerry vuosilomaa kaikilta kalenterikuukausilta (80 §) jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole mahdollista (78 § 4 mom.) kun säästöloma maksetaan rahana työsuhteessa tapahtuvien muutosten vuoksi (77 §)

Harvoin työssä olevat (80 §) vuosiloma jatkuu Harvoin työssä olevat (80 §) Pitää perustua työsopimukseen Laskennallinen palkanlisäys, jos poissa työstä (uusi määräys) perhevapaan sairauden tai tapaturman lääkinnällisen kuntoutuksen tartuntataudin lomauttamisen vuoksi (ks. 80 § 2 mom.) Lomapalkan perusteena olevaan palkkasummaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka (sopimuksen mukaisin rajoituksin) Lomakorvaus on 9 tai 11,5 %

Poissaoloajan palkan laskeminen harvoin työssä oleville vuosiloma jatkuu Jos poissaolosta on maksettu palkkaa, ei korjausta tehdä (tulee palkkasummassa) Jos em. poissaolo on ollut palkatonta, tehdään laskennallinen korjaus siltä osin kuin palkkaa on jäänyt saamatta Poissaoloajan palkan laskeminen harvoin työssä oleville Keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamisajan palkan mukaan jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, katsotaan 12 edeltävän viikon keskimääräinen viikkotyöaika

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 81 § vuosiloma jatkuu Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 81 § Pitämättömiltä, ansaituilta lomapäiviltä maksetaan lomakorvaus Varsinainen kuukausipalkka jaetaan 20,83:lla ja kerrotaan pitämättömien lomapäivien lukumäärällä (B-riviltä) Lomakorvaukseen maksetaan myös lomaraha Jos lomapäiviä ei ole kertynyt, maksetaan työsuhteen päättyessä prosenttiperusteinen lomakorvaus 9 tai 11,5 %

Oikeus vapaaseen, kun lomaa ei kerry (uusi määräys) vuosiloma jatkuu Oikeus vapaaseen, kun lomaa ei kerry (uusi määräys) Työntekijä, jolle ei kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta, saa niin halutessaan palkatonta vapaata 2 päivää kutakin työsuhteen kalenterikuukautta kohden. Työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava halustaan pitää vapaata. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin vuosiloman antamista koskevia määräyksiä

Poissaoloajan palkan laskeminen harvoin työssä oleville vuosiloma jatkuu Poissaoloajan palkan laskeminen harvoin työssä oleville Keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamisajan palkan mukaan jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, katsotaan 12 edeltävän viikon keskimääräinen viikkotyöaika

Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle vuosiloma jatkuu Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle Prosentuaalinen lomakorvaus 9 tai 11,5 % palvelussuhteen kestosta riippuen Palkkaan luetaan mukaan myös perhevapaan vuoksi saamatta jäänyt laskennallinen varsinainen palkka (80 § 2 mom.) Em. lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä samoin kuin loma-ajan palkka tai viimeistään lomakauden tai työsuhteen päättyessä

Esimerkki laskennallisen palkan laskemisesta (ei kerry vuosilomaa) Työntekijä tekee työsopimuksensa mukaan työtä yhtenä päivänä viikossa 4 tuntia kerrallaan. Palkkaus määräytyy kuukausipalkasta 1700 € laskettuna tuntipalkkana 10,43 €/t. Työsuhde on alkanut 1.10.2007. Työntekijä jää äitiyslomalle (palkaton) 1.12.2007. Työssäoloajan veroista aikaa on 31.3.2008 mennessä äitiys- ja vanhempainvapaa-aika (72 §) yhteensä 4 kk, jolta ajalta saamatta jäänyttä palkkaa kertyy 17 viikolta yhteensä 68 tuntia. Saamatta jäänyt palkka on 68 x 10,43=709,24 €. Lomakorvaus tästä palkasta on 9 % eli 63,83 €. Tämä lisätään 1.10.-30.11. välisenä aikana ansaitusta palkasta laskettuun lomakorvaukseen (9 %) ja maksetaan annettavan vapaan ajalta.

vuosiloma jatkuu Lomaraha 83 § Lomarahaa ansaitaan samalla kun ansaitaan vuosilomapäiviä Lomaraha maksetaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta Lomarahaprosentti riippuu käytettävästä lomataulukosta Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä Lomarahan suuruus määräytyy heinäkuun varsinaisen palkan mukaan

Lomaraha poikkeustapauksissa (ks. 83 § 2 mom.) lomaraha jatkuu Lomaraha poikkeustapauksissa (ks. 83 § 2 mom.) Lomarahan epääminen, jos työntekijä on luvatta poissa työstä ennen tai jälkeen loman tai jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta tai työsuhde puretaan tai purkautuu. Tuntipalkalta (TTES) kuukausipalkalle siirtyvälle oma määräys lomarahasta (83 § 4 mom.)

Muita sopimusmuutoksia 2007-2009 sopimukseen Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus laajentunut Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran kalenterivuodessa edustamistaan työntekijöistä seuraavat tiedot: – suku- ja etunimet – uusien sekä irtisanottujen palvelukseen tuloaika – tehtävänimike tai vastaava – toimintayksikkö, jossa työntekijä työskentelee. Tiedot annetaan niistä työntekijöistä, joista työnantajalla on joko jäsenmaksun perintään tai työntekijän antamaan valtuutukseen perustuva tieto työntekijän kuulumisesta luottamusmiehen edustamaan järjestöön.

Luottamusmieskorvaukset Luottamusmieskor-vausten portaat ja maksettavat korvaukset ovat muuttuneet 1.10. 2007 lukien Edustettavien lukumäärä Korvaus €/kk 5 - 79 53,00 80-159 67,00 160 - 249 80,00 250 -339 105,00 340 - 138,00

Neuvottelumenettelyn määräyksiä selkeytetty 117 § -123 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAA TAI SOVELTAMISTA KOSKEVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU Työpaikkaneuvottelu (työantajan ja –tekijä tai työantaja ja luottamusmies) Paikallisneuvottelu (työantaja ja järjestön valtuuttama edustaja: luottamusmies tai muu) Keskusneuvottelu (PTY ja allekirjoittajajärjestö) Työtuomioistuin (vain jos keskusneuvottelut käyty) Kirjallinen neuvotteluesitys, pöytäkirjat Huom. neuvottelun osapuolet 118 §

Matkakustannusten korvaukset PTYTES LIITE 2 Työryhmä selkeyttämään matkakustannusten korvauksia 31.10.2008 mennessä Erotettava työmatka ja ”työmatka” Matka kotoa työpaikalle ei ole korvattava matka – kuuluu normaaleihin elantokustannuksiin – verottaja huomioi Matkaliitteen työmatkalla tarkoitetaan matkaa, joka ei kuulu normaaleihin työtehtäviin Työpäivän sisällä tehty matka työpisteestä toiseen korvataan

Työmatkaa koskevat määräykset Ylimääräiset menot, jotka aiheutuvat työmatkasta Työmatka perustuu työnantajan erilliseen määräykseen Tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kustannuksin kuin mahdollista Korvaus oman auton käytöstä vain erikseen määrättäessä

Työmatkan alkaminen ja kesto Työmatka alkaa kotoa tai työpaikalta Henkilöllä voi olla myös ”toissijaisia työpaikkoja”, joissa työntekijä suhteellisen säännöllisesti työskentelee. Matkat näihin eivät ole korvattavia työmatkoja. Erikseen määrätyt käynnit toisilla työpaikoilla ovat korvattavia matkoja. Jos matkasta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia, ei korvausta makseta (1 § 2 mom.)