Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Riikka Kivimäki YTL, erikoistutkija Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus EU:n uusi ohjelmakausi ja sukupuolten tasa-arvo – haasteita ja työvälineitä uudelle ohjelmakaudelle – seminaari Tampere 27.11.2006

Miten hyvä työpaikan arki muodostuu? Lainsäädäntö, sopimukset Työyhteisö Työaika Työympäristö Vaikutusmahdollisuus työssä Kehittymismahdollisuus työssä Työn ja muun elämän yhdistäminen Työpaikan käytännöt

Organisaatiokulttuuri Ikä- ja sukupuoli- ja perherakenne Ammattien työnjako Hierarkkisuus Virallinen ja epävirallinen työpaikkakulttuuri; mikä on mahdollista, oletukset, käytännöt

Työn ja muun elämän yhteen-sovittamista helpottavia käytäntöjä Työn ja perheen suhde virallisiin päämääriin; henkilöstö- ,tasa-arvosuunnitelmat, strategiat Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin Etä/joustotyö, osa-aikatyö, työpäivän pituus Toimivat sijaisjärjestelyt Erilaisten elämäntilanteiden hyväksyminen

Vaikutusmahdollisuudet työaikaan Työajan säästäminen vapaata varten Työajan lyhentäminen ja sitä tukevat järjestelyt Liukumat työajoissa Tiivistetty työaika Loma-ajoista sopiminen Joustava työn tekemisen aika ja paikka

Miten työyhteisöä voi kehittää siten, että työhyvinvointi lisääntyy? Keskustelemalla kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa päädytään yhteisten päämäärien tavoittelemisesta Kaikkien tahojen sitoutuminen kehittämistyöhön Etsitään aktiivisesti uusia vaihtoehtoja Kokeillaan uusia käytäntöjä

Johdon ja esimiesten rooli Psykologinen sopimus; työpaikan perheystävällisten arvojen tunnistaminen ja tunnustaminen Keskustelufoorumien luominen Pelisääntöjen tarkentaminen Työyhteisön tuen luominen

Perheystävälliset käytännöt työelämässä -tutkimushanke 2002-2003 Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus Riikka Kivimäki Katri Otonkorpi-Lehtoranta

Tutkimuksen taustaa Työyhteiskunnan muuttuminen Kiristynyt kilpailu ja työtahti Työn tietoistuminen Työn organisoinnin ja työsuhteiden muutokset Työn tekemisen ajan ja paikan liikkuminen: uhat ja mahdollisuudet

Tutkimuskysymykset Millaisia työn ja perheen yhteensovittamisen järjestelyjä on toteutettu palvelusektorilla? Millaiset ratkaisut ovat tukeneet työn ja perheen yhteensovittamista? Millainen tuki vanhemmuudelle annetaan työelämässä? Miten työntekijät ja heidän perheenjäsenensä kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen omassa arjessaan? Millainen on perheystävällinen työpaikka?

Perhe ja työ- hanke 2005-2006 Tampereen yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Työelämän tutkimuskeskus Erja-Leena Järvenpää, Riikka Kivimäki, Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Jouni Kempe

Perhe ja työ -hankkeen lähtökohdat Perheen ja työn yhteensovittamisen helpottaminen ja perheystävällisten käytäntöjen etsiminen ja luominen työpaikoille Henkilöstön ja yrityksen johdon oma aktiivinen panos kehittämistyössä Etsiminen ja luominen > jokainen työpaikka on erilainen ja jokaisessa työpaikassa on omanlaisensa kulttuuri. Kartoitetaan perherakenne, jonka perusteella voidaan saada suuntaviivoja sille, miten ja millaisia tarpeita työpaikalla kenties on. kehittämispäivän aikana käytetään metodia, jossa etsitään yhdessä toimivia käytäntöjä > työkonferenssi-metodi Laajennettu perhekäsitys > muualla asuvat lapset, iäkkäät vanhemmat tai sukulaiset jne

Johdon ja esimiesten panos Psykologinen sopimus; työpaikan perheystävällisten arvojen tunnistaminen ja tunnustaminen Keskustelut ja tilanteiden hallinta Työyhteisön tuen luominen Perhepoliittisista eduista tiedottaminen

Perheystävällisen työpaikan luominen Työyhteisön avoimuus ja kokeilunhalu Ennakkoluulottomuus ja kyky oppia uutta Työpaikkakulttuuri Perheystävällisyyteen kannustava ilmapiiri Perheen ja työn yhteensovittamista tukevat arvot Työnantajan ja työntekijöiden tarpeiden tunnistaminen Työpaikan kulttuuri: pois pitkistä työpäivistä työtekijät huomioivat myös toinen toisensa > joustavat tarvittaessa toisen puolesta = työpaikan henki on kaiken kaikkiaan hyvä ongelmana ovat väärinkäyttäjät, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen eivätkä ole valmiita joustamaan itse >työpaikan yhteiset tilaisuudet työntekijöiden jaksaminen luottamus työntekijöihin työpaikkoja ei olisi ilman yritystä, mutta toisaalta yritys tarvitsee myös tekijöitä > siksi molempien tarpeiden huomioiminen on yhteinen etu 2. Avoimuus ja kokeilunhalu: kyky sekä halu oppia uutta ja ennakkoluulottomuus

Perheystävällisten käytäntöjen etuja Auttaa työntekijää paremmin jaksamaan perheen ja työn ristipaineessa Sairauspoissaolot vähenevät Työmotivaatio, työilmapiiri ja työn laatu paranevat Työn tuloksellisuus lisääntyy Erilaiset elämäntilanteet, yksineläjä, parisuhteessa ilman lapsia, pikkulasten vanhemmat, omat iäkkäät vanhemmat, puolison sairastuminen jne. Reagointi voi joskus vaatia nopeita toimia < puolison sairastuminen. Pienten lasten vanhemmilla voi olla erilaiset tarpeet työaikojen suhteen kuin pienten lasten vanhemmilla. Tai iäkkään omaisen hoitamiseen > esimerkiksi vanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla ja tarve saada tehdä esimerkiksi perjantaisin lyhyempää päivää. Tarve sovittaa työaikoja saattaa olla rajallinen > esimerkiksi saattohoito, lapset pieniä vain hetken aikaa, kolarissa saatu vamma, jonka kuntoutukseen menee 1-2 vuotta jne. Ristipaine = töissä on huono omatunto perheestä ja lapsista ja kotona ollessa taas huono omatunto siitä, ettei ole töissä. Perheen ja työn yhteensovittamista tukevat työaikajärjestelyt ( esimerkiksi työaika autonomia ja vapaus valita omia työaikojaan) on vähentänyt työstä poissaoloja ja lisännyt työmotivaatiota

Kehittämisteemat Millainen on hyvä, ideaali työ? Mitä esteitä on hyvälle työlle? Mitä ratkaisuja voidaan löytää esteiden voittamiseksi? Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä?

Tasaveroisen vuoropuhelun menetelmä Vuorovaikutus on aitoa: väitteitä ja vastaväitteitä esitetään aktiivisesti Kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua Osallistujia pidetään tasaveroisina valta- ja tietoeroista huolimatta Jokaisen omat työkokemukset antavat oikeutuksen esittää mielipiteitä Luodaan kaikille mahdollisuus ymmärtää käsiteltävät asiat Osanottajat hyväksyvät, että muilla saattaa olla parempia ajatuksia Mitään esitettyä vastaväitettä ei hylätä ilman huolellista tarkastelua Osallistujat ilmaisevat ajatuksensa suullisesti Erilaisten käsitysten sietokyky kasvaa Vuoropuhelu tuottaa toimintaan johtavaa yhteisymmärrystä (Gustavsen B: Creating Broad Change in Working Life. The LOM –programme, 1989 Heinonen K- Vuorela A: Hyvä työyhteisö on tuottava. Työkonferenssi-tehokas tapa kehittää työpaikkaa yhdessä, 1995)