Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi
2
2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt asiat osuustoiminta- tutkimuksesta Suomessa ja maailmalla, osan 3 keskeiset kysymykset, ja osan 4 toimenpide- ehdotukset.
3
3 Kysymykset Missä tutkimus ja opetus tulisi järjestää? Minkä aineen yhteyteen? Kenen tehtävä rahoittaa? Suhde Mikkelin opetuksen verkostohankkeeseen? Keskitytäänkö osuustoimintaan?
4
4 Kysymykset 2 Professuuri vai tutkimusohjelma? Akateemista vai soveltavaa tutkimusta? Mitä tavoitteita opetuksen suhteen?
5
5 Miksi vaihtoehtoja HKKK:lle Rahoituskuviot helpommat maakunnissa Vaihtoehdot selkiyttivät kysymyksenasettelua Neuvottelukunta toivoi vaihtoehtojen tarkastelua
6
6 Toimipaikat Helsinki, Mikkeli, Seinäjoki, vai kaikki yhdessä? Seinäjoki: 12 professuuria tällä hetkellä, osa toimii hyvin läheisillä tieteenaloilla Järjestetty Vaasan, Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteyteen Seinäjoen kanta: ei professuuria, vaan tutkimusohjelma
7
7 Toimipaikat 2 Mikkeli: sekä HY:n että HKKK:n toimipiste HY:llä osuustoimintahankkeita vireillä, synergiaedut Mikkeli kiinnostunut sekä professuurista että verkostohankkeen koordinoinnista
8
8 Toimipaikat 3 Helsinki: jos akateemista tutkimusta, niin lahjoitusprofessuuri Jos tilaustutkimusta, niin LTT Kumpaankin 5 v. sitoutuminen Kasanen: ei esteitä kehittää toimintoja Mikkelissä tai osallistua verkostohankkeeseen, mutta toissijaisia vaihtoehtoja
9
9 Oppiaine Jos professuuri, tulisi valita yksi oppiaine Jos tutkimusprojekteja, niin voidaan tehdä tutkimusta useammalta alueelta
10
10 Rahoitus Rahoitus: jos Helsinkiin, niin ot- ryhmien on katettava kustannukset Jos maakuntiin, niin noin puolet saadaan katettua julkisen rahoituksen kautta Kustannusarvio 100 000 e / v * 5 v
11
11 Opetusverkosto ja tutkimuksen fokus Tehdään yhteistyötä kehitteillä olevan co-op studies opintokokonaisuuden suuntaan Tutkimuksen fokuksena osuustoiminnan kysymys
12
12 Organisaatiomuodot professuuri: Helsinki tai Mikkeli tutkimusohjelma: joko yksi kolmesta, kaksi kolmesta, kaikki kolme, tai yleinen haku. Mikkeliin ja Seinäjoelle saatavissa julkista rahoitusta myös tutkimusohjelmiin. tutkimusohjelmien etu: ei tarvitse valita fokusta etukäteen, voidaan valita rahoitettavista hankkeista kiinnostavimmat
13
13 Organisaatiomuodot 2 ongelmia: miten koordinoida hanketta ja varmistaa laatu? vaativa byrokraattisesti, jos useita toimipaikkoja kalliimpi kuin yhteen toimipaikkaan keskittyminen onko edellytyksiä luoda verkostoa, kun tutkimusta ei tällä hetkellä olemassa?
14
14 Opetus HKKK:lla tavoittaa parhaiten perusopiskelijat Mikkelissä avoin yliopisto, BBA- opiskelijat, co-op studies verkko Seinäjoella mahdollista, jos yhdistetään Vaasan tai Tampereen yliopiston opetukseen myös ot-yritysten henkilöstön tai luottamusmiesten koulutus mahdollista
15
15 Päätöksenteko Jos yliopiston tai julkisen sektorin rahallinen panos edellytys, niin HKKK ei mahdollinen ratkaisu Jos oppiainetta ei pystytä valitsemaan, niin silloin tutkimushankkeet Jos voidaan keskittyä tiettyyn oppiaineeseen, niin silloin ma. professuuri paras ratkaisu
16
16 Päätöksenteko 2 Jos opetus tärkeää, niin professuuri parempi Jos halutaan pysyvyyttä, niin täytyy sitoutua tiettyihin institutionaalisiin rakenteisiin, kuten professuuri tai pitkäaikaiset tutkimushankkeet
17
17 Päätöksenteko 3 Jos päädytään professuuriin, niin halutaanko osuustoiminta-osaajaa vai jonkun tietyn aineen yleistä huippunimeä, joka sitoutuisi tekemään tutkimusta osuustoiminnasta Jos halutaan vastauksia käytännöllisiin ongelmiin, niin LTT on oikea ratkaisu
18
18 Päätöksenteko 4 Helsingissä eniten ihmisresursseja ja infrastruktuuria ”Onko Mikkeliin menijöitä?” Halutaanko valtakunnallista vai paikallista näkyvyyttä, ja minkä tyyppistä Mikkelin vahvuus synergiaedut ja yliopistokeskuksen uutuus Seinäjoen vahvuus jo olemassa olevat professuurit ja toimiva konsepti
Samankaltaiset esitykset
