Metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros? Hannu Jokiluoma Kehityspäällikkö Sosiaali– ja terveysministeriö Metsäala murroksessa - Etelä-Suomen metsäpäivä 17.2.2011, Tampere
Työhyvinvointi muutostilanteissa Elämme jatkuvaa muutosta - murrosta. Nykyisin puhutaankin ”muutoksessa johtamisesta” ei niinkään ”muutosjohtamisesta” Työhyvinvointitoiminnan lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden Hallita kielteisiä vaikutuksia haastavissa tilanteissa ja muutoksessa Ennakoida ja vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden edistymistä Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työelämän muutosten aiheuttamia terveysriskejä Organisaatiossa, yhteisössä: Johtamisen jännitteitä Virhepäätöksiä Tietokatkoksia Tavoite-epäselvyyksiä Tuottavuusmenetyksiä Henkilöristiriitoja Kuormituskasaumia Sujuvuushäiriöitä Tempoilua Ennustettavuusongelmia Osaamisvajeita Työn hallinnan kirpoilua Työilmapiiriongelmia Työn mielekkyyden laskua Työkulttuurin kärjistymiä Työn yksipuolistuminen Yksilötasolla: Sydänkuolemia Työkyvyttömyyseläkkeitä Sairauspoissaoloja Masennusta, ahdistuneisuutta Työtyytymättömyyttä Sitoutumattomuutta Työkyvyn laskua Avainpotentiaalimenetyksiä Perhe- ja yhteisöongelmia Tasa-arvon heikkenemistä Muuttoja, levottomuuksia Kulttuurishokkeja Stressisairauksia Päihdeongelmia, syrjäytymisiä Uupumusta, unettomuutta (Lähde: Matti Ylikoski) Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvointi tarkoittaa että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvoinnin sisältöä hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työympäristö oman työn merkitys ja tavoitteet selvillä työn hallinta (työn vaatimukset - osaamisen ja suorituskyky) työn oikein mitoitettu kuormittavuus kehittyminen, itsensä toteuttaminen ja mielekäs työ vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet työyhteisön toimivuus ja yhteistyö tasa-arvo, syrjimättömyys ja muu inhimillinen kohtelu palkkaus ja muu palkitseminen koetaan oikeudenmukaiseksi työajat, lepoajat työsuhteen pysyvyys kestäviin toimintatapoihin perustuva tuottavuus ja taloudellinen menestys työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Hyvä työpaikka on tasa-arvoinen ja monimuotoisuutta voimavarana hyödyntävä. Tasa-arvo tarkoittaa oikeudenmukaista kohtelua jokaiselle sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, koulutukseen tai muuhun taustaan katsomatta. Oikeudenmukaisuus lisää turvallisuuden tunnetta, sitoutumista ja motivoi hyvään suoritukseen ja tulokseen. Erilaisuus auttaa oppimaan yhdessä nopeammin, aktivoi innovatiivisuutta ja edistää yhä monimuotoisemman asiakaskunnan tarpeiden ymmärtämistä. Tasa-arvolla ja erilaisuuden hyödyntämisellä voimavarana on tulevaisuudessa yhä suurempi vaikutusta kilpailukykyyn. Erilaisuus auttaa oppimaan yhdessä nopeammin, aktivoi innovatiivisuutta ja edistää yhä monimuotoisemman asiakaskunnan tarpeiden ymmärtämistä. Hyvä työpaikka ei synny itsestään, vaan muutokseen tarvitaan koko henkilöstö ja yritysjohto. Muutokseen on sitouduttava kaikilla tasoilla. Työyhteisön kehittämisen tulokset eivät näy heti, vaan työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Hyvän työpaikan määrittelyssä on otettava huomion niin työnantajan, henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä. Haaste on sinä, miten yleisesti hyväksytyt hyvän työpaikan ominaisuudet viedään käytäntöön, miten niitä sovelletaan työn arjessa hankalissakin tilanteissa. Ne organisaatiot, jotka näkevät hyvän työn piirteet voimavarana ja tuottavuuden parantamiskeinona, luovat todennäköisesti vahvaa perustaa oman kilpailuasemansa vahvistamiselle. Samanaikaisesti, kun huolehditaan hyvistä työoloista ja työelämän vetovoimaisuudesta, tulee työelämän rakenteiden antaa mahdollisuus yritysten ja muiden organisaatioiden joustavalle uudistumiselle ja innovatiivisuudelle. Samat tekijät, jotka parantavat työn vetovoimaa, kasvattavat myös työn tuottavuutta. Tuottavuuden nostaminen on välttämätön edellytys sille, että maassamme työmahdollisuuksia voidaan lisätä. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Muutoksessa voimavarat keskitetään työn vaatimusten täyttämiseen Työuupumukseen johtavia ja syventäviä kehityskulkuja voimavarojen menetykset työpaikan menetys, osaamisen kyseenalaistuminen voimavarojen uhatuksi tuleminen työpaikan epävarmuus, yksikön siirto toiseen organisaatioon, henkilöstövähennykset, lisääntyneet työn vaatimukset, pakkosiirrot toisiin tehtäviin, työyhteisön tuen puute voimavarojen sijoittaminen työhön vaille toivottuja vastineita Työn suuret vaatimukset voidaan kokea uhkana, joka johtaa lisääntyneeseen voimavarojen menettämiseen. Voimavaroja menettäneet ihmiset ovat muita alttiimpia uusille menetyksille syntyy menetysten kierre, jossa uusien voimavarojen hankkiminen on entistä vaikeampaa. (Lähde: Matti Ylikoski, muokattu) Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Yhteensovittamisen haasteet terveellisen ja mielekkään työn saavuttamiseksi (Maslach 2006) Organisaatio Yksilö ↓ ↓ Kuormituksen hallinta vaatimukset vaikuttamisen mahdollisuus Osallistuminen vs. yksilön itsemääräämistarve sitoutuminen itsesäätely, autonomia Ponnistelut vs. palkinta panostaminen turvallisuus, tyytyväisyys, kehittyminen Yhteistyö vs. yhteisöllisyys tiimitehokkuus tuki yhteisöltä Avoimuus vs. oikeudenmukaisuuden odotukset luotettavuus reilu, arvostava työpaikka, luottamus Odotukset vs. edellytykset tulostavoitteet resurssit, ennustettavuus (Lähde: Matti Ylikoski, muokattu) Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Turvallisuuden, joustavuuden ja muutoksen tasapaino Yhteiskunta sekä eri organisaatiot tarvitsevat muutosvalmiutta ja joustavuutta. Työelämän ja yhteiskunnan tarjoama turva muutoksissa lisää työelämän vetovoimaa ja valmiuksia muutosten kohtaamiseen. Henkilöstön kannalta muutosvalmiutta ja joustavuutta lisätään - kehittämällä työympäristöjä sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa - tukemalla elinikäistä oppimista - lisäämällä sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuuden ymmärtämistä - parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Vastavuoroisesti työnantajien tulee pyrkiä toteuttamaan henkilöstön taholta tulevat perustellut joustamisen tarpeet. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Toimintalinjaus vuonna 2008: Työhyvinvointi vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden nousua laman jälkeen Yhteinen ponnistelu on toimintaa "samassa veneessä" "Lamalle turpiin" – liike yhdistää johtoa ja henkilöstöä Selviytyjien syyllisyydentunteen hallinta edistää sitoutumista "Noin meitäkin olisi kohdeltu, jos…" –viesti leviää laajalle yhteisöön Itsesyytöksistä vapautuminen Yksilölliset voimavarat aktivoituvat, tulevaisuudenusko Työ keskiöön Mielekäs, kehittävä, monipuolinen, itsenäinen työ Organisaatiokulttuurin lujittaminen Ihmissuuntautuneisuus, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt Osaamisten kehittämisen tulevaisuutta varten Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Uudistushankkeisiin pitäisi leipoa sisään sekä tuottavuuden että työhyvinvoinnin näkökulma. Edistetään kestävästi organisaatioiden menestystä ja henkilöstön jaksamista ja kehittymistä. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvointiin sijoittamisen luonne Kustannus Rahassa mitattu käyttö tai kulutus. Liittyy menneeseen, se on menetetty rahan käyttönä tai kulutuksena. Sijoitus tai investointi Panostus tulevaisuuteen. Suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä takaisin pitkällä aikavälillä: vaikuttaa ihmisten tuottavuuteen pitkällä aikavälillä vähentää miljardiluokan kustannuksia jopa merkittävä lisäpanostus voi olla kannattava Lähde: Guy Ahonen 2010 Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvointisijoitusten talousvaikutuksia sairauspoissaolokustannukset - 26,8 % hoitokustannukset - 26.1 % vakuutusmaksumuutokset - 32,0 % hyöty/kustannus-suhde 5,8-kertainen Lähde: Guy Ahonen, 2010 Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Kuvion lähde: Guy Ahonen, 2010 Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvoinnin edistämiseen ei ole olemassa vain yhtä viisasten kiveä, jota voitaisiin soveltaa jokaisella työpaikalla ja kaikkina aikoina. Tarvitaan laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä, ohjelmia ja kannustimia, jotta päästään eteenpäin. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työyhteisön sosiaalinen pääoma (Kuva: Tuula Oksanen) Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Mistä sosiaalista pääomaa syntyy Luottamus yleistynyt luottamus muihin ihmisiin (tuntemattomiin) luottamus tuttuihin tai naapureihin institutionaalinen luottamus Vastavuoroisuus todennäköisyys saada apua sitä tarvitessaan Yhteiset normit ja arvot mm. suvaitsevaisuus Sosiaaliset suhteet / verkosto esim. naapurusto, työyhteisö Osallistuminen vapaaehtoistoiminta kansalaisaktiivisuus toiminta yhteiseksi hyväksi (Tuula Oksanen) Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja terveyden huononeminen 4 vuoden seurannassa (n=9524) Terveyden huononemisen riski * 1.78 (1.56-2.03) Sosiaalinen pääoma 2000- 2004 * * * * Lähde: Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M, Pentti J, Virtanen M, Linna A, Vahtera J. Social Science and Medicine 2008;66:637-649. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Suomen työelämän tilanteen arviointia Monet indikaattorit näyttävät hyviltä eläkkeelle jäämisen ikä on noussut ikääntyneet ovat pidempään työelämässä mielenterveyseläkkeet ovat laskussa asenteet työssä jatkamiseen ovat muuttuneet Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa työtapaturmat lievässä nousussa, laskua viime vuonna työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteensovituksessa kehittämistarvetta masennus edelleen keskeinen työikäisten ongelma työympäristön ja työelämän perusasioissa parannettavaa kaiken kokoisissa organisaatioissa Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Eläkkeellesiirtymisiän odote 50-vuotiaalle Lähde: ETK Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Lähde: Eläketurvakeskus Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Itse arvioidut työssä jatkamiseen vaikuttaneet tekijät (1940-42 syntyneet) ”Kuinka tärkeänä pitää seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne?” Vastausvaihtoehdon ”Tärkeä” osuus Hyvä ja toimiva työympäristö 94 % Työyhteisön ilmapiiri 91 % Mielenkiintoinen ja haastava työ 91 % Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön 88 % Hyvä esimiestoiminta 86 % Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet 84 % Tulotason säilyttäminen 76 % Suuremman eläkkeen määrä 65 % Joustavat työajat 61 % Kuntoutusmahdollisuudet 53 % Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 52 % Puolison/avopuolison työssäolo 38 % Lähde: Joustava eläkeikä tutkimus 2006, TELA Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvointifoorumi: on osa hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa työurien pidentäminen, työelämän laatu ja tuottavuus liittyy myös hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan työterveyshuolto, kuntoutus, terveyden edistäminen, Masto-hanke. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Työhyvinvointifoorumin pääviestit puolestapuhuja Terveyden ja turvallisuuden Kestävän elämänuran edistäjä Tuottavuuden turvaaja Pääviestit Hannu Jokiluoma 17.2.2011
1. Terveyden ja turvallisuuden puolestapuhuja Hyvä työ luo hyvinvointia ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Hyvässä työssä sovitetaan yhteen yksilön edellytykset ja työn vaatimukset. Terveellinen ja turvallinen työ ehkäisee tapaturmia ja sairauspoissaoloja. Työpaikan tulevaisuus luodaan yhdessä. Jokainen kantaa vastuuta työyhteisön toimivuudesta ja valinnoistaan. Kannustava johtaminen ja osallistumismahdollisuudet ovat tärkeä osa toimivaa työyhteisöä. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
2. Kestävän elämänuran edistäjä Hyvä työ antaa voimavaroja elämään. Työn ja muun elämän tasapaino on välttämättömyys. Eri elämänvaiheisiin soveltuvat hyvät käytännöt ja tukemisen tavat hyödyttävät organisaatiota ja henkilöstöä. Työelämän hyvät käytännöt syntyvät usein työn arjessa. Kaikkien työkyky on tärkeä - mahdollisuuksia selviytyä työssä tulee vahvistaa. Mahdollisuus työhön tulee turvata kaikille. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
3. Tuottavuuden turvaaja Työelämän hyvä laatu on jokaisen organisaation kestävän toiminnan edellytys ja kansantalouden kulmakivi. Luottamusta tarvitaan muuttuvassa työelämässä. Uutta luova työkulttuuri auttaa toimimaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua tulee parantaa samanaikaisesti. Työelämän innovaatioita on suunnattava myös työpaikan arvoihin, prosesseihin ja toimintatapoihin. Monimuotoinen työvoima varmistaa maamme menestystä Monimuotoisuuden hyödyntäminen edellyttää osaamista ja vastuuntuntoa. Hannu Jokiluoma 17.2.2011
Esityksen tiivistelmä Työhyvinvointityö on keino vastata ihmisläheisesti työelämän jatkuvan muutoksen tuomiin haasteisiin. Samoilla keinoilla edistetään kestävällä tavalla tuottavuutta ja työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy arkipäivän työssä. Työn ja muun elämän tasapaino ja myönteinen vuorovaikutus lisäävät voimavaroja. Tarvitaan myös valtakunnallisia ja organisaatioiden strategisia linjauksia. Hannu Jokiluoma 17.2.2011