Opettajat FOKUS: oma osa kokonaisuudesta apu opettamiseen käytettävissä olevat tukitoimet esim. tuutorointi, menetelmällinen tuki esim. manuaali vertaa laatukäsikirja osaamiskriteeristö eli learning outcomes Esim. lehtorit

Opiskelijat FOKUS: käytännöt, ajankohdat aika, ajankäyttö ja opintojen laajuus mitä oppii, kokonaisuus, kumuloituvuus opiskelijan käytettävissä olevat tukitoimet motivointi

Opintohallinto FOKUS: viralliset vastuusäädökset kustannukset asetus, johtosääntö kustannukset resurssit Tähän asti ollut ensisijainen kohderyhmä?... Esim. amanuenssi, laitosjohtaja, opintoasiainpäällikkö, opetus- ja opiskelijapalvelut, opetusministeriö

Abiturientit FOKUS: ”kartta tulevaisuuteen” markkinointia, eettistä mainontaa tulee vedota nuoren tilanteeseen uravalinnan herättäjä

Opetussuunnitelman toteutuman ulottuvuudet (Harden 2001) Julkilausuttu (Declared) Opetettu (Taught) Opittu (Learned)

Hallittu opetussuunnitelmajulkisuus abiposti uutiset mainokset kirjeet keskustelut radio televisio dokumentit vierailut face-to-face mobiilipalvelut konsultointi esitelmät ilmais- jakelut artefaktit lehdistö MEDIAT opetusmateriaali sanoma- ja aikakaus- lehdet internet multimedia cd-romit kansainvälinen näkyvyys sähköposti posterit kirjoitettu videot kirjallisuus mainos esite opas elokuva dokumentti

Opetussuunnitelma viestintätekona Opetussuunnitelmaviestintä Jukka Savilampi 2005

Viestintä on: (Fiske 1982) Sanomien siirtoa (prosessikoulukunta) Miten lähettäjät ja vastaanottajat sisään- ja uloskoodaavat viestejä, sekä miten viestien välittäjät käyttävät viestintäkanavia ja –välineitä. Viestintä on prosessi, jossa A vaikuttaa B:n käyttäytymiseen. Merkitysten tuottamista ja vaihtoa (semioottinen koulukunta) Kuinka sanomat ja ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa tuottaakseen merkityksiä. Miten B tulkitsee A:n viestin sanoman.

Viestintä prosessina Viestintä toimii aina merkkien varassa. Merkit ovat ihmisten tekemiä. Ne viittaavat itsensä ulkopuolisiin seikkoihin ja ovat tällaisina välineitä merkityksen antamiseksi. Viestintä on näiden merkkien lähettämistä ja vastaanottamista jossain tietyssä koodissa. Koodi on kulttuurisidonnainen merkitysjärjestelmä joka määrää miten ja missä yhteyksissä näitä merkkejä käytetään sanomien laatimiseksi.

Vasta tulkinta antaa viestille sisällön ja merkityksen! Viestintä prosessina Sanoma on se mikä siirtyy viestintäprosessissa. Jonkin määrittää sanomaksi vasta sen tarkoitusperä. Tulkitseminen on prosessi, jossa viestin vastaanottaja on neuvottelevassa vuorovaikutuksessa viestin kanssa. Tämä synnyttää merkitykset. Vasta tulkinta antaa viestille sisällön ja merkityksen!

Viesti vastaanotettuna Viestinnän teoria (Shannon & Weaver 1949) Palaute Viesti lähetettynä (Informaatiolähde) Viesti vastaanotettuna (määränpää) kanava hälylähde

Viestinnän teoria (Shannon & Weaver 1949) Häly viittaa kaikkeen siihen lähteen tahdosta riippumattomaan, joka takertuu signaaliin sen kulkiessa lähettimestä vastaanottimeen ja haittaa sanoman perille menemistä. Hälyä voidaan minimoida toisteella. Toiste ei ole viestinnässä pelkästään hyödyllistä, vaan välttämätöntä! Toiste siis auttaa voittamaan hälyisen kanavan puutteita. Jos sanoma on vastaanottajan kannalta odottamaton, uusi, vastakkainen odotettavissa olleelle (konventiolle), se on tarpeen toistaa.

Viestinnän teoria (Shannon & Weaver 1949) Kuva B Kuva A Kuva A on tulkinnanvarainen, lähettäjän viesti vastaanottajalle ei ole tarkennettu/kohdennettu. – eli viesti on hajeinen (tulkinnaltaan ennustamaton). Yhtyessään lehtiartikkeliin (kuva B) kuvasta tulee hyvin toisteinen. Toisteisuus ohjaa tulkintaa ja merkityksen antamista oikeaan, lähettäjän haluamaan suuntaan.

Ajo-ohje 1. (Radisson SAS -Hotellista Oulun Käsi- ja taideteollisuus oppilaitokselle) Aja Hallituskatua pitkin Aleksanterin kadulle (n. 200m). Käänny vasemmalle. Aja Aleksanteria pitkin Merikosken silloille (Linnankatu). Aja Linnankatua (yhtyy Merikosken katuun Linnansaaressa) n. 700m ja käänny ennen Tuiranväylän siltaa oikealle (Lohitie. Alittaa Linnankadun). Aja Raatin kentän takaa n. 250m ja käänny sitten vasemmalle (Pursitie). Aja sillan yli ja käänny oikealle Pikisaarentielle. Aja tien päähän. Olet perillä.

Ajo-ohje 2. Aja Hallituskatua pitkin Aleksanterin kadulle. Käänny vasemmalle. Aja Aleksanteria pitkin Merikosken silloille (Linnankatu). Aja Linnankatua n. 700m. ja käänny ennen Tuiranväylän Siltaa oikealle (Lohitie. Alittaa Linnankadun). Jatka suoraan ja käänny sitten Vasemmalle (Pursitie). Aja sillan yli ja käänny oikealle Pikisaaren- tielle. Aja tien päähän. Olet perillä.

Viestinnän teoria (Shannon & Weaver 1949) Palaute tarkoittaa viestinnässä vastaanottajan reaktion välittymistä lähettäjälle. Eli ”viestiyhteyden” pelaamista myös B:ltä A:lle! Palautteen päätehtävä: palaute auttaa viestijää sovittamaan sanomaansa vastaanottajien tarpeiden ja reaktioiden mukaiseksi - kehittämään viestintäänsä. Palaute antaa myös vastaanottajalle mahdollisuuden tuntea olevansa osallinen viestintää.

Viestinnän perustehtävät (Jacobson 1960) Ilmaisutehtävä (emotive function) kuvaa viestijän suhdetta sanomaan – viestijä ”ilmaisee itseään”. Sanoma viestittää tällöin myös viestijän tuntemuksia, asenteita, asemaa, yhteiskuntaluokkaa – seikkoja jotka tekevät sanomasta persoonallisen. Vaikuttamistehtävä (conative function) kuvaa sanoman vaikutusta viestin vastaanottajaan. Viittaustehtävä (referential function) kuvaa viestin suhdetta todellisuuteen – paikkansa pitävyyteen eli tarkkaan vastaavuuteen esitettävän asian kanssa.

Yhteenveto: Mitä yhtenäisemmät koodimme ovat, mitä yhtäpitävämpiä merkkijärjestelmiä käytämme (viestintäteko), mitä toisteisempi viesti on, mitä selkeämpää kanavaa käytämme, mitä tehokkaammin saamme viestinnästä palautetta, sitä enemmän sanomalle antamamme merkitykset (tulkinnat) lähenevät toisiaan! = sitä onnistuneempi viestintätekomme on.

Epilogi Opetussuunnitelmaviestintä viestintä-tekona on siis suunniteltua viestintää, jossa pyritään siihen että oleellinen tieto välittyisi samansisältöisenä saman intressiryhmän vastaanottajille. Eli: viestin vastaanottajan tulee ymmärtää viesti. Muuten viestinnällä ei ole mitään merkitystä.