LIIKKUMINEN JA FYYSINEN TOIMINTA LAPSEN KEHITYKSEN KANNALTA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna.
Mediakasvatus MLL:ssa
Tanssi edistää kommunikointia sosiaalisuutta body-imagen hahmottamista
HALSUAN VASU -avain kasvuun
Juniori-SaPKon ohjeistus Pohjola- leirille. LEIJONA TIEN ALKUA 1996 ikäluokassa pelaajia n ikäluokka kulkee saman matkan, mutta POHJOLALEIRI.
LAPS SUOMEN -tutkimus Valtakunnallinen 3-12 –vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuden perusselvitys.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2001/2010 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)
GOLF HARRASTUKSENA Tietoa Vanhemmille
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Odotukset seuratoiminnalta eri elämänvaiheissa
Ladygolf Ladykapteenien kokous SLU:n talo, Radiokatu 20 Helsinki. kello
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto.
Tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on oma erityisluonteensa, jossa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta → olympiakasvatusmateriaalista poimittiin.
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Ensimmäiselle luokalle Paattisten kouluun syksyllä 2010.
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Päivähoidon liikunta.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSSUUNNITELMA
Suositusopas ladattavissa osoitteesta:
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
Tämän esityksen pohdittavana teemana on yleisen kehittämisen näkökulmasta koulun toimintakulttuuri Lähtökohtaisesti jokaisessa kouluyhteisössä tarvitaan.
T IETOKONE OSANA ESIOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ H YVINKÄÄLLÄ Anne-Marie Knape.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
LIIKUNTAKASVATUKSEN PERIAATTEET 1. Lapsilähtöisyys 2. Avoimuus 3. Vapaaehtoisuus 4. Elämyksellisyys 5. Päätäntämahdollisuus 6. Omatoimisuus.
OPETTAJANA SUOMESSA. Tilastokeskuksen aineisto opettajista vuodelta 2005 Ikärakenne (yli 50v)  Perusopetuksessa yli 6000  Lukiossa yli 2700  Luokanopettajia.
Yhteistyössä:. Mistä on kyse? Hanke edistää esi- ja alakouluikäisten vähän liikkuvien lasten yhdenvertaisia osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
Ravinto nuoren urheilijan harjoittelussa
Jyväskylän yliopisto tänään  maan suurimpia  maan tuloksellisimpia  maan valtakunnallisin opiskelijoiden taustalta  opiskelijaa 85 maasta 
Tytöt teknologian taitajiksi
Valmentajana kehittyminen
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Uni ja lepo -yleistä Ihminen nukkuu noin 1/3 elämästään.
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Oriveden varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma. Varhaiskasvatuksen liikuntatiimi  edustaja joka yksiköstä ja perhepäivähoidosta  aloitti toimintansa.
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Piaget ja ajattelun kehitys Kehityspsykologia Ruut Ruokonen 2012.
Unelma hyvästä urheilusta
Jonot mataliksi Liikettä pienissä tiloissa
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2016)
Kokemuksia yhteistoiminnallisesta kemian opetuksesta lukiossa.
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
VASU2017 breikki LK/Kirsi.
Ympäristö, aikuisverkosto, välineet
Koulutus 8.5. Liikuntasuositukset, -tutkimukset ja Liikkuva koulu
Motorinen kehittyminen
Liikunta Liikunta on tärkeä osa terveellisiä elämäntapoja. Useimpien sairauksien taustalla on syy liikkumattomuuteen. Lisäksi liikunta ja terveelliset.
Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja.
Liikutaan.
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Kielen kehityksen avainkohdat
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
LIIKKUUKO LAPSESI RIITTÄVÄSTI?
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Kielellinen erityisvaikeus
Esityksen transkriptio:

LIIKKUMINEN JA FYYSINEN TOIMINTA LAPSEN KEHITYKSEN KANNALTA Arja Sääkslahti, LitT

LIIKKUMINEN JA FYYSINEN TOIMINTA Kaikenlainen tahdonalainen liikkuminen, jossa kuluu energiaa. Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Fyysisen aktiivisuuden suositus Vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005, STM Oppaita 2005:17) Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Täyttyvätkö suositukset? LATE-tutkimus (2010): 88% 3-vuotiaista ulkoili tai liikkui päivittäin 2 h 12 % kolmevuotiaista, 6 % viisivuotiaista ja 10 % ensimmäisen luokan oppilaista liikkui arkisin alle 2h Laps Suomen –tutkimus (2010): 40% 3-vuotiaista liikkui arkisin vähintään 2h/päivä 50% 3-vuotiaista liikkui viikonloppuisin vähintään 2h/päivässä Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Median käyttö alkaa hyvin nuorena Noin 5 % 3-vuotiaista ei käyttänyt tietokonetta, televisiota, videoita tai DVD:ta lainkaan Suuri osa (73 %) 3-vuotiaista ja 66 % 5-vuotiaista katsoi televisiota tai käytti tietokonetta tunnin Noin 3 % 3-vuotiaista ja 6 % 5-vuotiaista vietti arkisin ruudun ääressä yli kaksi tuntia Viikonloppuisin median käyttö runsaampaa kuin arkipäivisin Pojat käyttävät enemmän kuin tytöt (LATE -tutkimus 2010) Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

VAIKUTTAA LAPSEN KEHITYKSEEN

Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011 Fyysinen kehitys Normaalin fyysisen kasvun tueksi (Malina ym. 2004) Lihakset ja jänteet Luut ja nivelet Hermosto Hengitys- ja verenkiertoelimistö Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista (Sääkslahti 2005) Motoriset perustaidot Hyvä tasapaino Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Fyysinen kehitys oppimisvalmiuksien kannalta Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä (Ayres 2008): Liikkuminen edistää lapsen hermoston kehittymistä harjaannuttamalla eri aistien yhteistoimintaa Kehittämällä lapsen kehonhahmotusta Harjaannuttamalla lapsen tahdonalaista liikkumista Luomalla edellytyksiä hienomotoriikan kehittymiselle Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Kognitiivinen kehitys Mielikuvat Liikkuessaan lapsi kokeilee, testaa, tutkii, vertailee, miettii syy-seuraussuhteita ja tekee johtopäätöksiä Vahvat muistijäljet - helpottaa asioiden muistamista ja mieliin palauttamista myös eri asiayhteyksissä ja uusissa tilanteissa. Sanat ovat abstrakteja kielellisiä käsitteitä. Lapsi oppii sanojen merkityksiä toiminnan ja kehollisten kokemusten yhteydessä (Numminen 2005.) Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Sosio-emotionaalinen kehitys Tunteiden tunnistaminen – tunteiden ilmaisun sääteleminen Ryhmään tai joukkueeseen kuuluminen lisää yhteenkuuluvuuden tunteita Pätevyyden kokemukset - kokee olevansa hyväksytty ja sopivasti ihailtu. (Takala, Kokkonen & Liukkonen 2009.) Terve itsetunto fyysinen pätevyys kehollinen ilmaisu - vastapainoa suorittamiselle flow Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Moraalis-eettisen ajattelun kehittyminen Yhteisten pelien ja leikkien edellytys: sääntöjen noudattaminen Ilman yhteisiin sääntöihin sitoutumista lapsi jää leikkien ulkopuolelle. (Pellegrin & Smith 1998; Pönkkö 1999; Zachopoulou, Tsapakidou & Derri 2004; Numminen 2005; Zachopoulou 2007.) Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Oppimisen edellytysten turvaaminen!

Varhaiskasvattajat voivat vaikuttaa … luomalla mahdollisuuksia…

Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011 Kuten… Antamalla aikaa Vapaalle leikille (Ben-Arieh & Ofir 2002) Ulkoleikeille (Sääkslahti 2005) Luvan leikkiä Metsämaastossa (Fjortoft 2001) Nurmikentillä (Dyment & Bell 2007) Melukylässä (Kyttä 2003) Asfalttialueilla (Cardon et al. 2008; Fjortoft et al. 2009) Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011 Kuten… Rohkaisemalla erilaisten telineiden /välineiden käyttöön Pihatelineet (kuten kiipeilytelineet, keinut, hiekkalaatikot, liukumäet jne.) (Cardon et al. 2009) Pihamaalauksilla (Stratton & Leonard 2002) Välineillä (kuten pallot, vanteet jne.) (Cardon et al. 2009) => Sopivasti vaihdellen Järjestämällä ohjattuja liikuntatuokioita Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Lapset oppivat tekemällä … siksi meidän tehtävämme on antaa siihen runsaasti tilaisuuksia. Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011

Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011 Kiitos! Arja Sääkslahti, Varhaiskasvatus -messut 2011