Oriveden varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma. Varhaiskasvatuksen liikuntatiimi  edustaja joka yksiköstä ja perhepäivähoidosta  aloitti toimintansa.

Esitys aiheesta: "Oriveden varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma. Varhaiskasvatuksen liikuntatiimi  edustaja joka yksiköstä ja perhepäivähoidosta  aloitti toimintansa."— Esityksen transkriptio:

1 Oriveden varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

2 Varhaiskasvatuksen liikuntatiimi  edustaja joka yksiköstä ja perhepäivähoidosta  aloitti toimintansa tammikuussa 2015  puheenjohtajana Tiina Westerlund  ensimmäinen tehtävä liikuntasuunnitelman teko meidän varhaiskasvatukseen  tämän toimintakauden kokoonpano: Minna Heikkilä Eräjärvi Hannele Koskinen perhepäivähoito Leena KuusistoOrivarsa Mira KylkilahtiNiittykukka Kristiina PohjaAsema Jane Reuna-HakkioVuokkokuja Anita UkkonenHolma Anni Vähä-JussilaKarpalot

3 Miksi liikuntakasvatusta?  lapsen kasvaminen ja kehittyminen edellyttävät fyysistä aktiivisuutta  lasten liikkumisen määrä alkaa urautua ja elämäntapa löytyä jo KOLMEVUOTIAANA ( Yang 1997; Telama ym. 2014)  aikuisilla on tapana yliarvioida lasten fyysisen aktiivisuuden määrää

4 Fyysinen aktiivisuus päiväkodissa  havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa päiväkodissa vietetystä ajasta 59% istutaan tai seisotaan ( Jämsen ym. 2013) ja vain 2% sisältää vähintään kohtuullisesti kuormittavaa toimintaa ( Soini 2015)  vapaa leikki on ohjattua toimintaa kuormittavampaa  ohjatusta liikuntatuokiosta opettaja selittää 60% ajasta  jokainen lapsi joutuu odottamaan puolet liikuntatuokion kestosta  varsinaista toimintaa on vain muutaman minuutin ajan ( Laukkanen 2007)

5 Lasten fyysinen aktiivisuus on korkeampaa silloin  kun lapsille annetaan mahdollisuus vapaalle leikille ja ulkoleikille  kun leikitään metsämaastossa ja nurmikentillä  kun käytettävissä on paljon tilaa

6 Ulkoileminen on tärkeää Alle kouluikäisillä lapsilla runsas ulkoilemisen määrä on yhteydessä  runsaaseen fyysiseen aktiivisuuteen  hyviin motorisiin perustaitoihin  parempaan fyysiseen toimintakykyyn Ulkotelineillä, pihamaalauksilla, leikkivälineillä ja työnnettävillä pyörällisillä leluilla on voitu lisätä päiväkotilasten aktiivisuutta.

7 Metsäretkelle  metsämaastossa leikit ovat monipuolisempia kuin tavallisessa pihassa  metsässä on enemmän fyysisesti aktiivisia leikkejä, rakenteluleikkejä sekä rooli- ja mielikuvitusleikkejä  metsässä leikkiminen kehittää lasten tasapaino- ja koordinaatiotaitoja

8 Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden pulmissa Liikunta on tärkeää  hyvä keino esim. liikuntatuokioiden ripottelu lyhyiden tehtävätuokioiden väliin  alhaista vireystilaa voi kohentaa liikkumisella

9 Oriveden liikuntakasvatussuunnitelma Perustuu varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin ja on jaoteltu sen mukaan sisältäen:  Liikunnan määrä  Liikunnan laatu  Suunnittelu ja toteutus  Liikuntaympäristö  Liikuntavälineet  Yhteistyö perheiden kanssa  Lasten osallisuus  Liikkuminen yhdistettynä muuhun toimintaan  Kielen kehityksen tukeminen liikunnan avulla  Oriveden liikuntapaikat  Kirjallisuus- ja nettivinkkejä

10 Liikunnan määrä Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa.  useita kertoja päivässä lyhyinä jaksoina  hoitopäivän aikana 1 – 1,5 tuntia riippuen hoitopäivän pituudesta  lapsen omaehtoista leikin myötä tapahtuvaa liikkumista ulkona ja sisällä  ohjattua liikuntaa 5-10 % liikkumisen kokonaismäärästä = 3-9 min/pvä

11 Miten?  kuljetaan välimatkat jalan ja käytetään vaihtelevia reittejä  hyödynnetään siirtymätilanteet  ohjatussa liikunnassa jonottamista ja vuoron odottamista mahdollisimman vähän  viikon ulkoliikuntaleikki  jokaiseen aamu- ja päiväpiiriin liikuntaosuus, esim. loruleikki  jokaisella musiikkihetkellä musiikkiliikuntaa  ulkoilu joka säällä  turhien, liikuntaa estävien sääntöjen ja kieltojen vähentäminen

12 Liikunnan laatu Lapsen tulee päivittäin saada harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä.  tasapainotaidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot  hyvät ja kunnolliset välineet  erilaisia oppimis- ja liikuntaympäristöjä

13 Miten?  liikunnan on oltava suunnitelmallista ja tavoitteellista  liikunnan vuosisuunnitelma ja sen arviointi  aikuisen positiivinen suhtautuminen liikuntaan  aikuinen mukaan liikkumaan lasten kanssa  monipuolisuus  koulutukset  liikkumisen ilo tärkeää kaikessa liikunnassa ja kaikenikäisten lasten kanssa!

14 Liikuntakasvatuksen suunnittelu ja toteutus Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa päivittäin. Miten monta kertaa kuukaudessa ryhmälläsi on ohjattua liikuntaa? (kysely syksyllä 2014) 1 kerta: 2 ryhmä5-6 kertaa: 4 ryhmää 2 kertaa: 2 ryhmää7-8 kertaa: 2 ryhmää 3 kertaa: 2 ryhmää9-12 kertaa: 1 ryhmä 4 kertaa : 3 ryhmää13-16 kertaa: 1 ryhmä

15 Miten?  osa liikuntahetkistä ohjattua ja osa omaehtoista  hyödynnetään vuodenajat  huomioidaan lasten ikä, taidot ja kehitysvaiheet  otetaan lapset mukaan suunnitteluun ja kuunnellaan lasten toiveita  hyödynnetään valmiit materiaalit (esim. Valo ry)  hyödynnetään ympäristön tarjoamia liikkumismahdollisuuksia  jaetaan hyviä vinkkejä toisillemme  pieniä liikuntaryhmiä  ei jonotusta ja odottelua  turvallinen ympäristö, vähemmän kieltoja, enemmän kannustusta

16 Liikuntaympäristö Varhaiskasvattajien tehtävä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä.  liikuntasalin puute ei ole este sisäliikunnalle  lähdetään pois pihasta puistoihin, lähiliikuntapaikkoihin, metsään jne.  muokataan ympäristöä liikuntaan innostavaksi ja liikunnan sallivaksi

17 Miten?  annetaan liikuntavälineitä lasten omaehtoiseen käyttöön  leluton viikko / päivä sisällä  oman liikuntavälineen päivä lelupäivän sijaan  yksi päivä viikossa retki- tai metsäpäivä  jos tilat sallivat, luodaan ryhmän tiloihin liikunta-alue, jossa lapset voivat liikkua omaehtoisesti  aikuisen asenne tärkeä: positiivinen palaute ja hyväksyvä ilmapiiri lisäävät lasten liikuntaa ja liikkumista

18 Liikuntavälineet Päivähoidon toimipisteissä tulee olla lasten liikunnan perusvälineistö. Välineitä tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana.  hankitaan perusvälineistö joka yksikköön  kierrätetään välineitä eri yksiköiden välillä  tehdään itse liikuntavälineitä yhdessä lasten kanssa  liikuntavälinepäivä / harrastuspäivä, jolloin lapsi voi esitellä oman liikuntavälineensä tai liikuntaharrastuksensa

19 Yhteistyö perheiden kanssa Varhaiskasvatushenkilöstön tulee olla aktiivisessa ja vastavuoroisessa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Miten?  liikunnalliset vanhempainillat, pihaseikkailu, liikunnalliset juhlat  hyödynnetään vanhempien osaamista  tiedotetaan vanhemmille erilaisista liikuntatapahtumista  ryhmän liikunnallinen maskotti kiertämään perheisiin viikonlopuksi ja sitä kautta liikuttamaan perheitä

20 Lasten osallisuus liikuntakasvatuksessa  kysytään lasten toiveita ja ehdotuksia liikuntatuokioiden sisältöön  toteutetaan myös niitä  kannustetaan lapsia omaehtoiseen liikuntaan

21 Liikunta yhdistettynä muuhun toimintaan Liikunta voidaan yhdistää moneen muuhun toimintaan, esim.:  Matemaattinen: käsitteitä (lukumäärä, muoto jne.) harjoitellaan liikunnan avulla  Luonnontieteellinen: retket luontoon, luonnonmateriaalit, Metsämörri  Esteettinen: musiikkiliikunta, rytmiikka, värit ja materiaalit luonnossa  Eettinen: toisten huomioiminen liikunnassa, kannustaminen, auttaminen, sääntöjen noudattaminen liikuntaleikeissä ja peleissä jne.

22 Pienet askeleet  vuosittainen varhaiskasvatuksen yhteinen liikuntatapahtuma  yhteisesti sovittu pieni askel: tämän syksyn teemana ulkoliikuntaleikit  joka yksikössä Viikon ulkoliikuntaleikki, jokainen toteuttaa tavallaan  liikuntatiimi tekee seuraavaksi jonkinlaisen liikunnan vuosikellon suunnittelun avuksi

23 Ilo kasvaa liikkuen www.ilokasvaaliikkuen.fi  Valon tekemä liikunta- ja hyvinvointiohjelma varhaiskasvatukseen  ilmainen  edetään pienin askelin  jokainen yksikkö ilmoittautuu ohjelmaan itse ja etenee omassa tahdissaan