Monenlaiset oppijat työssäoppimassa Yhdessä tekemällä –hanke

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija/tutkinnon suorittaja ammatillisessa koulutuksessa on ollut erityisoppilas jo peruskoulussa, yleisimmin esim. mukautettu opetus, aistivamma, muut terveydelliset ongelmat, neurologiset vaikeudet tai erityisopetuksen tarve ilmenee vasta ammatillisessa koulutuksessa mm. motivoitumattomat opiskelijat, käyttäytymisellään oirehtivat nuoret, päihdeongelmaiset, sosiaaliset ongelmat, mielenterveyden ongelmat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa (Hero; Helsingin seudun erilaiset oppijat ry) Psykososiaaliset vaikeudet (esim. vaikea perhetilanne tai päihderiippuvuus) Erityiset oppimisvaikeudet lukivaikeudet muut kielelliset erityisvaikeudet matematiikan oppimisvaikeus tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet motoriset erityisvaikeudet hahmotusvaikeudet Erilaiset mielenterveysongelmat (mm. masennus, syömishäiriöt, paniikkihäiriö) yleistyneet ammattiin opiskelevilla puututaan mahdollisimman nopeasti/opiskelijahuolto väliaikainen opintojen keskeyttäminen hoitojakson ajaksi, nimetty tukihenkilö, yksilöllinen oppimispolku Vaikeuksia opetuskielen hallinnassa, esim. maahanmuuttajaopiskelijat

Psyykkiset ongelmat ja häiriöt voivat näkyä ohjaus- ja opetustilanteissa seuraavilla alueilla Tunne-elämä: itsetunnon ongelmat, tunteiden hallinnan ja ilmaisun vaikeudet Kommunikaatio: poikkeavuus puheessa, eleissä, ilmeissä Kognitiiviset taidot: keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, aloitekyvyn, motivaation, ajattelun, muistin ja päättelykyvyn vaikeudet, oppimisen hidastuminen, välinpitämättömyys opiskelua kohtaan Sosiaaliset taidot: vetäytyminen, häiritsevä ja epäasiallinen käyttäytyminen Arkielämän hallinta: myöhästymiset ja poissaolot, saamattomuus arkipäivän askareiden suorittamisessa, ulkoinen olemus, päihteiden käyttö Työssäoppimisen jaksoilla psyykkiset ongelmat näkyvät esim. jännittämisenä, ahdistuksena tai sitoutumisen puutteena (mm. poissaolot). (Jokinen-Rentola-Eskola: Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa)

Oppimisvaikeuksien ja -esteiden tunnistaminen on tärkeää: oppimisvaikeudet vaikuttavat oppijan itsetuntoon ja motivaatioon alisuoriutuminen, masennus, yrittämisen puute, vähättely epäonnistumisten kierre vie halun oppia! ongelmien peittely: yhteistyötä haittaa mikäli opiskelija kaikin tavoin pyrkii peittämään vaikeutensa ja esim. kieltäytyy tehtävistä, joissa ne voivat paljastua

Monenlaisia nuoria työssäoppimassa… Tavallista on, että nuoren työssäoppijan mieliala, sitoutumisen aste ja motivaatio voivat vaihdella viikosta toiseen. Jopa muisti voi vaihdella, unen(kin) määrästä riippuen. Passiivisuus voi olla selviytymiskeino, jonka avulla vältetään virheitä. Koska nuoruusikäisen itsetunto on vasta vahvistumassa, hän pelkää ”mokaamista” yli kaiken. Haastava nuori on usein pohjimmiltaan lisäksi arka. Hän mieluummin pysyttelee passiivisena, onhan se hänelle tuttu toimintamalli.

Monenlaisia oppijoita… Jo ennen työssäoppimispaikan valintaa tulisi keskustella siitä, kuinka hyvin kohde soveltuu opiskelijan työssäoppimispaikaksi, ja miten siitä tulisi keskustella työpaikkaohjaajan kanssa (opiskelija ja opettaja) Työssäoppimisjakson alussa on hyvä tehdä selväksi työpaikan säännöt, valtuudet, vastuut ja velvollisuudet. Opiskelijan tulee tietää, kuka vastaa mistäkin, mitä työpaikalla saa tehdä ja mitä ei, kuinka työpaikalla tulee käyttäytyä, kuinka paljon opiskelijalla on valtuuksia ja mitä häneltä odotetaan. Kun nuorta kannustetaan oma-aloitteisuuteen, hänelle on myös määriteltävä: minkä asioiden suhteen hänen odotetaan olevan oma-aloitteinen? mitä hän tarkkaan ottaen tekee silloin, kun hän on oma-aloitteinen?

Ohjaajana jaksaminen …ohjaajana täytyy antaa opiskelijalle myös palautetta, joka ei ole ainoastaan positiivista. Silloin joutuu sietämään ja ottamaan vastaan toisen ihmisen negatiivisia tunteita kuten pettymystä ja loukkaantumista. Ohjaaja joutuu myös kestämään sen, että on itse aiheuttanut nuorelle hetkellisesti negatiivisen olon. Jos työntekijällä on taipumusta ottaa liikaa vastuuta toisen tunteista ja syyllistyä toisen pahoinvoinnista, hänen on vaikea antaa rehellistä palautetta. Tämä piirre ilmeni varsinkin hoitoalan työntekijöissä, kun heidän tapaansa antaa palautetta tutkittiin ??? (Venninen 2004)

Miten työpaikkaohjaaja voi huomioida erilaisia oppijoita (1) tiedustelemalla opiskelijalta, onko jotain mitä hänen hyvä tietää ja ottaa huomioon työssäoppimisjaksolla yhteinen neuvottelu opiskelijan ja opettajan kanssa perusteellinen perehdyttäminen kannustaminen pienestäkin edistymisestä auttamalla opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ohjeiden antamiseen erityistä huomiota/selkeys työn jakaminen osiin kiireettömyys, opitun varmistaminen stressitilanteessa tuen antaminen opiskelijalle keskustelutukea

Miten työpaikkaohjaaja… (2) Tarkista säännöllisesti, miten työn oppiminen sujuu. Onko opiskelijalla hankaluuksia jäsentää päivän tehtäviä? Onko tapana tehdä lista päivän töistä? Tietääkö hän, mikä on kiireisintä? Millaiseksi opiskelija arvioi oman työnsä ja sen ajankäytön? Millaisesta avusta opiskelija itse kokee hyötyvänsä? Riittääkö hänen oma aloitekykynsä tehtäviin? Jos työ ja oppiminen eivät suju, tartu ongelmiin ja kysy opiskelijan omaa mielipidettä. Hyödynnä myös työtovereittesi mielipiteitä. (Lehtoranta-Reinola)

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen Peruskouluilta tullut tieto/saattaen vaihtaminen Ohjaustoiminnan tietolomake Tulohaastattelu/Hops -keskustelu Ryhmänohjaajan ja opettajien havainnot Opiskelijan ja/tai huoltajan antama tieto Lääkäriltä/terveydenhoitajalta/muulta asiantuntijalta tullut tieto Lähtötasotestit ensimmäisen jakson aikana (vastuuopettajan/erityisopettajan johdolla, hän tiedottaa myös tuloksista ryhmänohjaajalle ja opiskelijalle sekä kirjaa tulokset Primukseen) Niilo Mäki Instituutin Lukivaikeuksien seulonta –testistö ja yksilölliset testit seulonta: ryhmänohjaajat ja opettajat ohjaavat opiskelijaa osallistumaan yksilölliset testit tehdään tarvittaessa seulontatestin jälkeen tukitoimien suunnittelu-> tieto ryhmänohjaajalle -> muille opettajille-> työpaikkaohjaajalle

Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös myöhemmin opintojen aikana. Esimerkiksi, jos: opiskelijalla on runsaasti poissaoloja käyttäytyminen muuttuu tavanomaisesta työtaitojen kehityksessä tai oppimisessa on vaikeuksia osallistumisen aktiivisuus heikkenee nuoren sosiaalisissa suhteissa tapahtuu muutoksia opiskelija alisuoriutuu opiskelija käyttäytyy hyvin torjuvasti on huoli nuoresta (Savon ammatti- ja aikuisopisto/ erityisopetussuunnitelma)

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan nimeäminen 1 Erityisopetuksen järjestäminen perustuu seuraaviin lakeihin ja asetuksiin ja säädöksiin : Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998. OPH:n opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Yksiköiden erityisopetuksen toteutussuunnitelma

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan nimeäminen 2 Merkitsee lisättyä resurssia (mm. opettajan aikaa, yksilöllistä ohjausta, oppilashuollollisia palveluja, erilaisia aineistoja ja välineitä) opiskelun tueksi. ”Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Laki 20§ Hojksista tulee ilmetä : suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat ops:n tai näyttötutkinnon perusteet tutkinnon laajuus millä perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena millaisia erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja annetaan mitä muita palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa (Asetus 8§)

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija oman osaamisensa näyttäjänä ”Oman osaamisen näyttäminen tekemällä on parhaimmillaan useille tukea tarvitseville opiskelijoille erinomainen tilaisuus.” ”He saavat erilaisten kokeiden ja testien sijasta tehdä käsillään niitä asioita, joita ovat oppineet ja joita tulevassa työssään tarvitsevat. ” Valmis näyttöön -opas

Työssäoppimispaikan valinnasta Tukitoimena voidaan valita sellainen työssäoppimis- ja näyttöpaikka joka mahdollistaa näytöstä suoriutumisen Rauhallisen ympäristön järjestäminen? Työssäoppimispaikan valintaan liittyviä tekijöitä: työtehtävien laajuus ja vaativuus sekä työtahti ohjauksen saatavuus työpaikkaohjaajaan liittyvät tekijät työnjohdon asenne ja tuki työpaikan koko työpaikan asenne erilaisuutta kohtaan

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija: näyttösuunnitelman laatiminen On suunnittelua siitä mitä työtä tai työtehtäviä tekemällä näyttö toteutetaan ja mitä osaamista työpaikalla on mahdollista näyttää oman tavoitetason mukaiset tehtävät, työpaikkakohtaiset työjärjestelyt ja aikataulut, näytön aikana tarvittavan tuen määrittely Näyttösuunnitelman tekeminen motivoi opiskelijaa – näyttö tulee konkreettisemmaksi Selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja mitä kriteerejä käytetään Opiskelija saa tietoa siitä mitä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää Ohjaava opettaja voi auttaa opiskelijaa näyttösuunnitelman kirjoittamisessa jos opiskelija ei itse siihen pysty Näyttösuunnitelma voi olla myös suullinen

Yksilöllinen näyttö Yksilöllisen näytön suunnittelu ja toteutus eivät saa vaikuttaa näytön arvosanaa alentavasti Tarvittaessa näyttö voidaan tehdä pienemmissä osissa ja näytön sisältöä voidaan muokata Vaihtoehtoisilla tavoilla osaamisen näyttäminen esim. kirjallisen osan täydentäminen suullisesti Ajoitusta voidaan myös yksilöllistää: lisäaikaa oppimiseen ja näytön toteuttamiseen Arvioinnin kohteet ja kriteerit pysyvät samoina vaikka ammattiosaamisen näytön toteutusta yksilöllistetään.

Huomioitava myös Työpaikkaohjaajalle kerrottavista asioista sovitaan opiskelijan kanssa etukäteen. Työpaikkaohjaajalle annetaan opiskelijan oppimiseen, ominaisuuksiin, tietoihin ja taitoihin liittyvä tarpeellinen tieto. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikkaohjaajalta vaaditaan erityistä paneutumista opiskelijan ohjaamiseen. Muut työntekijät?

Kirjallisuus Frisk, T.2005. Työssäoppimisen käytäntöjä. Jokinen, A., Rentola, L. & Eskola, S. Psyykkistä tukea tarvitsevan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Lehtoranta, P. ja Reinola, O. 2007. Haastava nuori ammattia oppimassa. Mykrä, T. 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä. Pohjonen, P. 2005. Työssäoppiminen . Ammatillisen osaamisen perusta. Romppainen, B. 2005. Ohjauskeskustelu ohjattavan kasvun palveluksessa. Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Salmio, M-H. & Mäkelä, M. 2009. Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys. OPH. Valmis näyttöön –opas. Vehviläinen,J.2007. Venninen, T. 2004. Tunteet palautetilanteessa. Aikuiskasvatus 2: 118 – 127.