Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetushallitus koulutuspolitiikan ja opetuksen strategisista linjauksista vastaavana kehittämisvirastona Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n neuvottelupäivät 28-30.3.2012 M/S Viking Mariella, Helsinki 28.3.2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Toimintaympäristön muutos Korkean osaamisen tason synnyttäminen - työelämän ja globaalin kilpailun kasvavat osaamistarpeet Tietopääoma – taitopääoma - tieto/taitokäsityksen muutos Ikääntyvä väestö, erilaistuvat alueet Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja koulutusinvestoinnin tuotto Tietoperustainen koulutuksen ohjaus ja opetuksen kehittäminen Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti koulutusinnovaatioita hyvin hajautuneessa ja kunnallisesti hallinnoidussa koulutusjärjestelmässä

Koulun muutoksen haaste Tieto muuttuvaa, dynaamista – tiedonhankinnan, ajattelun ja oppimisen taidot yhä keskeisempiä Sivistystavoite – ihmisen päätökset tietoon perustuvan ja eettisen harkinnan perusteella Oppimistavoite – oppijan identiteetin kehittymisen tuki ja oppimisen syventäminen Painotettava osaaminen – opitun syvällistä ja ymmärtävää käyttöä tukevien taitojen vahvistaminen

Eriytymiskehitys koulutusprosesseissa ja -voimavaroissa Opetuksen määrä Oppimisympäristöissä (tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, oppimateriaalit, koulurakennukset, muut oppimisympäristöt) Kielten opetuksen tarjonnassa Valinnaisaineiden tarjonta Opettajiston osaaminen Oppilasarviointi Oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen: opettajiston lomautukset, sijaiskiellot Opetusryhmien koko Oppilashuollon palvelut Tukiopetus, tehostettu ja erityinen tuki

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma (2012) Hallitusohjelma sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) Suomi tähtää maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma (2012) Koulutuksen arviointikeskus (2014, työryhmä perustettu) Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan vahvistaminen Rahoituksen uudistaminen Kansainvälistymisen ja opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

Kartoitetaan tasa-arvotilanne oppilaitoksissa (tasa-arvosuunnitelmat!) Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen Sisällytetään opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita, tuotetaan tukimateriaalia Selkeytetään perusopetuksen oppilaan arviointia oikeusturvan parantamiseksi Tuetaan koulutuksellisen tasa-arvon toiminnallisen ohjelman toimeenpanoa Vahvistetaan tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä lisäävien opetusmenetelmien tuntemusta ja käyttöä, Kartoitetaan tasa-arvotilanne oppilaitoksissa (tasa-arvosuunnitelmat!)

Läpäisy paranee 2020 mennessä lukiossa 90 %:iin ja ammatillisessa koulutuksessa 78%:iin Perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen hyvän oppilaan- ja opinto-ohjauksen kriteerit niin, että ne voidaan ottaa käyttöön syyslukukaudella 2014 Osallistutaan ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteuttamiseen ja ohjaukseen

Kehitetään demokratiakasvatusta oppilaitoksissa Ohjataan peruskouluja ja toisen asteen oppilaitoksia oppilaskuntien perustamisessa ja toiminnassa Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä Tuotetaan materiaalia ja järjestetään koulutusta, joka tukee osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia

Vakiinnutetaan oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin vuonna 2014 Järjestetään osallistumiseen, vaikuttamiseen ja oppilaskuntatoimintaan liittyvää koulutusta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa

Varhaiskasvatuksen hallinto ja ohjaus OKM:öön vuoden 2013 alusta Luodaan organisatoriset ja asiantuntijuusedellytykset ottaa vastaan varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen hallinto- ja ohjaustehtävät Laaditaan varhaiskasvatuksen perusteet (valmiit vuonna 2014) sekä tuetaan ja seurataan niiden toimeenpanoa

Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena Uudistetaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä tuetaan ja seurataan niiden toimeenpanoa Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kieliohjelmia Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan 1.1.2014 mennessä ja ne voidaan ottaa käyttöön kaikkien vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien

OKM:n työryhmän esitys uudeksi tuntijaoksi 24.2.2012 Nykyinen vuosiviikkotuntimäärä (222) Ei uusia oppiaineita Ei uusia tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille Perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 tuntimääriä tasattu. Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä lisätään Eri oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään ja nivelkohtia yhdenmukaistetaan Aihekokonaisuuksille ensimmäistä kertaa oma tuntiresurssi (7.–9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti)

OKM:n työryhmän esitys 24.2.2012 11

Hallitusohjelman säästötavoitteita 2,5 miljardin euron säästötavoitteet julkisen talouden vakauttamiseksi, josta 300 miljoonaa euroa kohdistuu koulutukseen ja tutkimukseen. Lisäksi kuntiin kohdistuva 630 miljoonan euron säästötavoite OKM:n hallinnonalan rakenteellinen uudistaminen – 15 meuroa Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet – 20,3 meuroa Lukioverkon karsiminen (käytetty juuri tätä sanaparia) – 30 meuroa Ammatillinen koulutus – 28 meuroa Ammatillinen lisäkoulutus – 8 meuroa Oppisopimuskoulutus – 21 meuroa Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen – 51 meuroa Maaliskuun 2012 kehysriihen yhteydessä OKM:n hallinnonalalle 138 meuron lisäsäästöt, joista suurin osa tulee eri indeksien jäädyttämisestä.

Hallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen lisäys 60 meuroa / vuosi Perusopetuksen laatua parannetaan 34,6 meuroa / vuosi. Opiskelijahuoltolaki sekä hyvän opinto-ohjauksen kriteerit myös lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen (ei mainintoja rahallisista lisäpanostuksista). Opintotuen sitominen indeksiin 1.9.2014 lähtien – lisäys 15 meuroa vuonna 2015. Toisen asteen oppimateriaalien maksullisuuden poistamisen selvittäminen Maaliskuun 2012 kehysriihessä sovittu 27 meuroa vuonna 2013 ja 52 meuroa vuosina 2014–2016 toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen.

Opettajat ja muu henkilöstö kehittämissuunnitelmassa Osaava-ohjelma jatkuu 2016 asti Lisätään luokanopettajien, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusta sekä ammatillista opettajankoulutusta erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toimiin opetustoimen henkilöstön pätevyyden varmistamiseksi, esimerkiksi koulutuksen järjestäjien yhteisellä tietojärjestelmällä. Opetustoimen henkilöstökoulutusta kohdennetaan valmiuksiin kohdata erilaisia oppijoita ja monikulttuurisuutta sekä hyödyntää tehokkaammin uusia oppimisympäristöjä. Kehitetään oppilaitosjohtamisen koulutusta

Peruskoulujen määrän muutokset (%) maakunnittain 1999-2009 (Lähde: OPH)

Ennuste peruskouluikäisten määrän kehityksestä (%) maakunnittain 2008-2025 (lähde:Tilastokeskus ja OPH)

Koulutuksen ja opetuksen kehittämisen keskeiset keinot Lainsäädäntö Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet Koulutuksen järjestäminen Rahoitus, seuranta ja arviointi Opettajisto ja sen osaaminen Oppimisympäristöt Opetuksen toteuttaminen Johtajuus

Kansallinen osaamis- pääoma kasvuun Tiedolla johtaminen ja vaikuttaminen Opintojen ja koulutuksen järjestämisen tehostaminen Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen OSAAMISEN JA SIVISTYKSEN PARHAAKSI Suomesta johtava oppimis-kulttuurin kehittäjä Opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen Hyvinvoiva oppimisyhteisö

Opetushallituksen strategiset linjaukset koulutuksen järjestämisessä Ohjauskeinoja kehittämällä lisätään koulutuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen järjestäjien sekä oppilaitosverkoston sopeutumista suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Tarkoituksena on turvata riittävä koulutustarjonta sekä tarkoituksenmukaiset koulu- ja oppilaitosverkot. Huolehditaan oppijoiden yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteutumisesta ja opinto-ohjauksen voimavarojen ohjaamisesta erityisesti koulutusasteiden nivelvaiheisiin. Edistetään koulutusjärjestelmän, eri tutkintojen ja eri koulutusasteiden välistä joustavuutta.

Opetushallituksen strategisia tavoitteita ammatillisessa koulutuksessa Opintojen jälkeisen työllistymisasteen nostaminen ja opintojen läpäisyn tehostaminen Innovoinnin, aluekehityksen ja yrittäjyyden edistäminen Osaamisen varmistaminen osana laatustrategioita Ennakoidumpi, nopeampi ja joustavampi reagoiminen työelämän sekä työmarkkinoiden muutoksiin Työssä jaksamista edistävien aikuiskoulutuksen muotojen kehittäminen Aikuiskoulutuksen, opiskelijoiden ja työelämän välisten kumppanuuksien tehostaminen Osaamisen uudistaminen ja päivittäminen työuran aikana

Paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat Opetussuunnitelmat ja tutkinnot Oppimisympäristöt Oppilashuolto Oppilaitosverkosto Taloudelliset voimavarat Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Opetustoimen johdon koulutusohjelma

Kiitoksia!