Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen

Vankilaopetus Vuosien 2008-2012 strategiassa todettiin, että koulutus on yksi keskeisimmistä keinoista edistää vangin sijoittumista yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Koulutus sisältyy vankilassa järjestettävään toimintaan, ja vanki voi osallistua koulutukseen joko vankilassa tai opintoluvan ehtojen täyttyessä sen ulkopuolella. Vankiloissa järjestetään yhteistyössä lähiseudun oppilaitosten kanssa sekä yleissivistävää, että ammatillista koulutusta. Vankilaopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutus edellyttää koulutuksen järjestäjien ja vankiloiden tiivistä yhteistyötä.   Vankilasta valitaan opiskelijat ryhmään yhteistyössä vankilan henkilökunnan ja oppilaitoksen vankilaopetuksen ryhmävastuuopettajan kanssa.

Opetuksen tarjonta 2019 Etelä-Suomi: *Vantaan vankila ei järjestä opetustoimintaa **Korkeakoulu- ja yliopisto-opintoja vangit voivat suorittaa etäopiskeluna.

Reformin vaikutukset vankilaopetukseen: Vankilaopetuksen kehittäminen on osa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Uudistettu ammatillinen koulutus tarjoaa aikaisempaa joustavampia ja monipuolisempia tapoja vahvistaa vankien ammatillista osaamista ja sitä kautta tukea työmarkkinoille siirtymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä vangin vapautuessa. Lisäksi tarkoituksena on kehittää toimintatapoja, joilla osaamisen kehittämistä voidaan jatkaa vangin vapauduttua. Opetushallitus avasi huhtikuussa 2019 ammatillisen koulutuksen järjestäjien haettavaksi 500 000 euroa vankilakoulutuksen uuden toimintamallin kehittämiseksi ja käyttöönoton tukemiseksi.

Reformin vaikutukset vankilaopetukseen: Tarvittava osaamisen hankkiminen voi muodostua koulutuksista, tutkinnon osista ja myös tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta, kuten korttikoulutuksista tai VALMA:sta. Koulutukseen hakeutuminen tapahtuu jatkuvana hakuna. Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen vankilaopetuksena tulee vastata työmarkkinoilla vallitsevaa ja ennakoituun työvoiman kysyntään. Vankilaopetuksessa laaditaan myös jokaiselle opiskelijalle HOKS. HOKS ja RANSUn yhdessä tulisi muodostaa vangin kannalta mielekäs kokonaisuus edellytysten luomiseksi työllistymisellä ja rikoksettomaan elämään.

Oppisopimuskoulutusta järjestetään jatkossa koulutussopimuksena. Näyttöjen järjestämisessä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vankilan henkilöstön osaamista. Osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutussopimus ajalla opetuksesta ja ohjauksesta ja sopii koulutussopimuksessa yhteistyössä vankilan kanssa työtoiminnan ajan ohjauksesta ja tuesta sekä sen ajoittumisesta.

Kysymyksiä reformin vaikutuksista vankilaopetukseen: Onko kaikilla halukkailla vangeilla mahdollisuutta osallistua haluamaansa koulutukseen? Aiempien selvitysten mukaan (2006 & 2011) mukaan ammatillisen koulutuksen tarjonta ja yksittäisten vankien kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa, vaan ammatillisen koulutuksen tarjontaa säätelee vankilan työtoiminta, perinteet ja henkilöstön ammatillinen tausta. Miten mahdollistetaan se, että HOKS:ssa ja RANSU:ssa sovitut asiat kohtaavat? Onko resursseja tarpeeksi siihen, jos vankila henkilökunnalta vaaditaan myös työssäoppimisen ja näyttöjen arviointia ja valvontaa? Miten huomioidaan koulutuksen oikea-aikaisuus ja sopivuus vangille? Miten tullaan takaamaan se, että yhteistyö toimisi toimijoiden kesken? Pyritäänkö myös vankilaopetuksessa yhtä itsenäiseen opiskeluun, kuin siviilissä? Miten itsenäinen opiskelu mahdollistetaan ilman verkkoa?