Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Alustus Suomen virtuaaliyliopiston yhdyshenkilöiden tapaamisessa 9.10.2002, Espoo, Dipoli. Pirjo Rauhala, suunnittelija Opinto- ja kansainvälisten asiain osasto Tampereen yliopisto Yksi niistä noin 30 henkilöstä, jotka toimivat suomalaisissa yliopistoissa Suomen virtuaaliyliopiston yhdyshenkilöinä. Konkreettisimmillaan sitä, että vastaanotan Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikön ja opetusministeriön tiedotteita ja ohjeita, jotka koskevat valtakunnallista hanketta nimeltä Suomen virtuaaliyliopisto. Tiedotteen tai ohjeen sisällöstä ja oman yliopistomme käytännöistä riippuen toimin sitten tilanteeseen toivottavasti sopivalla tavalla. Mikä on Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö - siihen palaan esityksessäni vielä. Yhdyshenkilöt työskentelevät yliopistoissa erilaisilla nimikkeillä ja erilaisissa yksiköissä. Joissakin yliopistoissa yhdyshenkilöitä on kaksi tai jopa kolme. Se, missä yksikössä tai yksiköissä yhdyshenkilötehtävää hoidetaan varmaankin vaikuttaa siihen, miten kukin meistä yhdyshenkilöistä tehtävänsä kokee ja mitä töitä tekevänä meidät kussakin yliopistossa nähdään. Työskentelen itse Tampereen yliopiston opinto- ja kansainvälisten asiain osastossa, joka puolestaan on hallintokeskuksen yksi seitsemästä osastosta tai yksiköstä. Virkanimikkeeni on suunnittelija. Työhistoriani on yksitoikkoinen sikäli, ettei siinä ole paljon muuta kuin viraksuhteita Tampereen yliopistoon vuodesta 1985. Runsaat kymmenen vuotta työskentelin kirjastossa, kunnes siirryin sijaisuuksien kautta hallinto- ja suunnittelutehtäviin. Nykyisessä tehtävässäni, johon virtuaaliyliopistonyhdyshenkilönkin tehtävä liittyy, olen ollut vuoden 2001 alusta. 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Lähtökohdat tarkastelussa Verkostot ovat yliopistojen yhteishankkeita (juridiset toimijat). Verkostoissa ainelaitokset ja/tai tiedekunnat tekevät yhteistyötä (hallinnolliset toimijat). Verkostoissa yhteistyö toteutuu henkilöiden toimiessa (operatiiviset toimijat, toimeenpanijat). Henkilöt toimivat yliopistoissa (fyysinen paikka ja palvelussuhde). Verkostoissa suunnittelijat toimeenpanevat/toimeenpanijat suunnittelevat. Esityksen otsikon Virtuaaliyliopiston vaikutukset yliopistotyöhön annoin itselleni noin vuosi sitten, kun tätä seminaaria suunnittelevat henkilöt ottivat minuun yhteyttä ja kysyivät, voisinko puhua virtuaaliyliopistosta. Otsikosta sovittiin lopulta eräänä syksyisenä iltana, kun olin lähdössä töistä. Eini Mäkelä, tämän tilaisuuden yksi järjestysnainen, istui pöytälamppunsa hämyssä työhuoneessaan ja esitti minulle vienon kysymyksen: mitä tähän ohjelmaan nyt sitten kirjoitetaan sinulle otsikoksi. Tikkitakki päällä kun asiaa sitten mietin, päädyin Einin avustuksella otsikkoon Virtuaaliyliopiston vaikutukset yliopistotyöhön. Se on ollut työnimenä hyvä, koska Suomen virtuaaliyliopisto on osoittautunut ilmiöksi, johon yliopistossa työtä tekevän yksittäisen henkilön - oli hän missä tehtävässä tahansa - on ollut vaikea saada otetta. Oma vahva näkemykseni kuitenkin on, että otteen saaminen ja Suomen virtuaaliyliopiston vaikutusten aavistaminen ja ymmärtäminen jokaisen oman työn näkökulmasta on kiistattominta osoitusta siitä, että harkitsee sitoutumista, sitoutuu tai on tietoisesti sitoutumatta virtuaaliyliopetuksen kehittämiseen ja yliopistojen yhteistyöhön. Ei mielestäni voida puhua yliopistojen sitouttamisesta tai sitoutumisesta virtuaaliyliopistoon, ellei samaan aikaan puhuta yliopiston opettajien, tutkijoiden, toimisto- ja hallintohenkilöstön, sunnitteluhenkilöstön ja tukipalveluhenkilöstön vapaasta tahdosta osallistua virtuaaliyliopistoidean toteuttamiseen. 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Virtuaaliopetus ja verkostotoiminta Virtuaaliopetukseen ja oppimiseen näyttää liittyvän uusien organisaatioiden tai yhteistyömallien syntymistä. (Farrell 2001) Mitä virtuaaliyliopistot ovat? -kysymykseen saa vastaukseksi luokittelun erilaisista organisaatioista ja yhteistyömalleista, joilla tai joissa virtuaaliyliopiston ideaa toteutetaan. Esim. Enkenberg & Laaksonen: Virtuaaliyliopiston pedagogisesta ja teknisestä tuesta, 2000. Mikä on virtuaaliyliopiston idea? Mitä verkostot ovat? 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Virtuaaliyliopiston idea [vrt. Farrell 2001] Virtuaaliopetuksen uskotaan ratkaisevan useita ongelmia yhteiskunnallisia ongelmia, esim. koulutus kehitysmaissa (koulutus)poliittisia ongelmia, esim. työmarkkinoiden tarpeet oppilaitoksen ongelmia, esim. koulutuksen kustannukset, opetuksen laatu opiskelijan ongelmia, esim. erilainen lähtötaso tai aika- ja paikkarajoitteet 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Verkostot virtuaaliyliopiston ideaa toteuttamassa [vrt. Enkenberg 2000] 1. Onko verkosto se, joka markkinoi opetusta, jota yliopistot ja ainelaitokset järjestävät? Kenelle tai mille opetusta markkinoidaan? Mikä on paras markkinoinnin ajankohta, entä kohderyhmä? Hoitaako tehtävää joku muu(kin)? 2. Onko verkosto, se joka siirtää yliopistoille resurssejaan, kuten yhteiseen käyttöön tarkoitettua opetusta, oppimateriaalia tai asiantuntemusta. Kenelle tai mille resursseja siirretään? Mikä on paras siirtämisen ajankohta ja tavat? Enkenberg, Jorma, Laaksonen, Leif. Virtuaaliyliopiston pedagogisesta ja teknisestä tuesta. [Verkkodokumentti]. [Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunta -hanke. Virtuaaliyliopistotyöryhmä]. Helsinki, 2000. [Viitattu 28.8.2002]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/tekninenjapedagoginentuki.pdf Välittäjäorganisaatiomallissa välittäjäyksikkö markkinoi opetusta, jota järjestävät jotkut muut yksiköt. Partneruuteen perustuvassa mallissa suuri yliopisto siirtää pienelle yliopistolle opetustaan. Sateenvarjomallissa yksiköt tuottavat opetusta yhdessä: suunnitellaan, jaetaan, arvioidaan ja toteutetaan yhdessä. Viheriömallissa organisaatio tuottaa itse opetusta verkkoon. Organisaatio on perustettu tähän tarkoitukseen. Verkostomallissa koulutuksen tarjoajat toteuttavat verkko-opetusta esim. hankkeissa, joissa osanottajien kokoonpano vaihtelee. Duaalimallissa perinteistä ja verkko-opetusta toteutetaan rinnakkain. 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Verkostot virtuaaliyliopiston ideaa toteuttamassa [vrt. Enkenberg 2000] 3. Onko verkosto toimintatapa, osapuolten tapa tai tapoja tuottaa opetusta yhdessä? Opetusta suunnitellaan, jaetaan, arvioidaan ja toteutetaan yhdessä. Mitä ovat verkoston opetusta tuottavat ja suunnittelevat osapuolet? 4. Onko verkosto organisaatio, joka tuottaa itse opetusta? Verkosto on perustettu tähän tarkoitukseen. Mikä tehtävä sitten jäisi verkostossa mukana oleville juridisille ja hallinnollisille toimijoille, joilla kuitenkin on ollut tämä tehtävä tähän asti? 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Verkostot virtuaaliyliopiston ideaa toteuttamassa [vrt. Enkenberg 2000] 5. Onko verkosto yksi tai todennäköisimmin joukko hankkeita, joissa osanottajat toteuttavat verkko-opetusta ja joissa osanottajien kokoonpano vaihtelee? Ketkä tai mitkä ovat osanottajia? Kenelle tai mille hankkeesta saadaan tuloksia? Verkostoissa opetuksen sisällön ja oppimisen tilanteiden suunnittelun kannattaisi olla etusijalla. > Ainelaitos tai tiedekunta näkisi verkoston resurssina jolta saa jotain, sen sijaan että verkosto asettuu samanlaiseksi toimijaksi kuin laitos tai tiedekunta. 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Miten perustella verkoston olemassaoloa? Miten perustella virtuaaliyliopetusta / verkostoa virtuaaliyliopiston idean toteuttajana? Kun halutaan tai on pakko tarjota opetusta enemmän kuin mihin resurssit riittäisivät: uusi oppiaine, vähän opettajia vanha oppiaine, paljon opiskelijoita mutta vähän (uusia) opettajia Kun halutaan jakaa koulutuksen resursseja. 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Pohdittavaksi Miten verkostohenkilö markkinoi verkostoa resurssina ainelaitoksella tai tiedekunnassa? Mitä ainelaitoksen tai tiedekunnan käyttöön siirrettävää verkostolla on? Miten ja milloin verkostohenkilö siirtää verkoston resurssit ainelaitoksen tai tiedekunnan käyttöön? Miten verkosto rekrytoisi verkostohenkilöksi ns. virallisen organisaation edustajan, kuten laitoksen tai tiedekunnan kansliassa työskentelevän henkilön? 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

TaY:ssa verkostohenkilöiden tapaaminen Tampereen yliopiston verkostohenkilöt kutsuttu seminaariin 21.10.2002 Tavoitteena sopia verkostojen ja yliopiston yksiköiden välisestä yhteistyötavoista. Ohjelma verkossa http://www.uta.fi/virtuaaliyliopisto/tiedotus/2002/valmennusta_verkostoissa_toimiville21102002.html 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Lähteet Enkenberg, Jorma, Laaksonen, Leif. Virtuaaliyliopiston pedagogisesta ja teknisestä tuesta. [Verkkodokumentti]. [Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunta -hanke. Virtuaaliyliopistotyöryhmä]. Helsinki, 2000. [Viitattu 9.10.2002]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/tekninenjapedagoginentuki.pdf Farrell, Glen M. ed. The changing faces of virtual education. [Verkkojulkaisu]. Vancouver 2001. [Viitattu 9.10.2002]. Saatavissa: http://www.col.org/virtualed/. ISBN 1-895369-75-4. 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?

Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Yhteystiedot http://www.uta.fi/virtuaaliyliopisto/ Pirjo Rauhala Suunnittelija Opinto- ja kansainvälisten asiain osasto 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO s-posti: pirjo.rauhala@uta.fi http://www.uta.fi/~kipira/ 9.10.2002 Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa?