Tarja Arkio asiantuntija, työelämäasiat Akava ry tarja.arkio@akava.fi Työturvallisuuslaki muuttuu 1.6.2013 Työaikojen haitat ja vaarat selvitettävä 21.9.2018 Tarja Arkio asiantuntija, työelämäasiat Akava ry tarja.arkio@akava.fi

Akavalaisen työaikakulttuurin nykytila Akavalaiset ovat työhön sidottuja myös varsinaisen työaikansa ulkopuolella: työn määrä on niin suuri, ettei sen tekeminen varsinaisen työajan puitteissa ole mahdollista. työnantaja odottaa työntekijöiden vastaavan sähköposteihin iltaisin, viikonloppuisin ja jopa lomilla, työhön liittyvät matkat taitetaan vapaa-ajalla, globaalia työtä tekevien on sopeuduttava ympärivuorokautiseen yhteydenpitoon aikaerojen takia, Ongelmia on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Haitallinen, pitkäkestoinen työaikakuormitus on uhka terveydelle Ylipitkien työaikojen terveysvaikutukset ovat tutkimuksin todistettuja: erityisesti aivot eli akavalaisten tärkein työväline kuormittuu Työstressin riski kasvaa; väsymys, muisti- ja univaikeudet Univaje heikentää tarkkaavaisuutta, työmuistia ja toiminnanohjausta – tapaturmariski kasvaa, työn tuloksellisuus heikkenee. Univaje vaikuttaa myös mm. vastustuskykyyn ja hormonitoimintaan. Työuupumuksen riski kasvaa; työn mielekkyys katoaa, ammatillinen itsetunto laskee (HUOM! riski suurempi vastentahtoisessa ylityössä) Pahimmillaan seurauksena sairauspoissaoloja ja jopa ennenaikainen eläköityminen.

Mistä tämä kaikki johtuu? Työaikalain kehnosta soveltamisesta Työaikakirjanpidon laiminlyömisestä Työn määrän hallitsemattomasta kasvusta Työn tekemisen tapojen muutoksesta (mobiili työ, etätyö ym.) Tiedon puutteesta; ylipitkien työaikojen terveysvaikutuksia ei tunneta Yleisestä työmarkkinoiden epävarmuudesta: työntekijät eivät uskalla kertoa ylipitkistä työajoista työpaikan menettämisen pelossa.

Työturvallisuuslain 10 § muutos 1.6.2013 alkaen ”10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi” sisältää myös työajat Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuuslaki koskee kaikkia työntekijöitä toimiasemaan katsomatta, myös esimiehiä ja johtajia.

Käytännön toimet työpaikalla Työnantajan on selvitettävä työajoista johtuvat vaarat ja haitat ja myös eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika, esimerkiksi: Edellytetäänkö työntekijän vastaavan puhelimeen ja sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella? Tekevätkö työntekijät työhön liittyviä matkoja varsinaisen työaikansa ulkopuolella esimerkiksi viikonloppuisin? Onko työn määrä suhteessa työaikaan mitoitettu niin, että työajat on ennakoitavissa? Kuinka paljon työntekijät tekevät ylitöitä? Jääkö palautumiseen aikaa?

Käytännön toimet työpaikalla Tietoa työajoista saa esimerkiksi  Työaikakirjanpidosta, Työaikakyselyiden avulla Taloushallinnan matkustusasiakirjoista Tietoa työaikakuormituksen riskeistä saa työterveyshuollosta HUOM! Jos työaikoja ei ole ymmärretty laajasti, lakimuutos edellyttää uutta haittojen ja vaarojen arviointia. HUOM! Jos arviointi on tehty, mutta esiin tulleita vaaroja ja haittoja ei voida poistaa, työnantajan on lain mukaan ”arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle”.

Käytännön toimet työpaikalla Keinoja: Työn uudelleen organisointi ja resursointi Palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin poissaoloviestit) Varsinaisen työajan ulkopuolella teetettävien töiden kirjaaminen ylitöiksi Säännöllinen työn määrän ja työajan suhteen arviointi esimerkiksi kehityskeskusteluissa Ym.

Työntekijän toimet Jokaisen on itse pohdittava Onko ylipitkillä työajoilla vaikutusta omaan jaksamiseen ja työn tuloksellisuuteen? Kestääkö oma terveys? Onko muulle elämälle aikaa? Voiko oma työelämä jatkua nykyisellä tahdilla eläkeikään asti JA muu elämä sen jälkeen?

Työntekijöiden ja henkilöstön edustajien toimet Selvitetään ja kirjataan nykyiset epäterveet käytännöt: matkustaminen, työhön sidonnaisuus, jatkuvat ylityöt jne. (ks. Lain yksityiskohtaiset perustelut) Pohditaan konkreettisia keinoja, joilla työajoista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää. Sitoudutaan yhdessä muutoksiin  

Työpaikkojen ryhtiliike Työsuojelun yhteistoiminnassa tai muutoin sopimalla katsotaan yhdessä, onko työnantaja täyttänyt lakisääteiset velvollisuutensa. Esitetään oma selvitys asiasta, ja ehdotetaan yhteisiä jatkotoimia. Sovitaan pelisäännöistä! HUOM! HUOM! Työturvallisuuslain 25 § Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen ”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.”