Tarkastaja Ulla Riikonen

Esitys aiheesta: "Tarkastaja Ulla Riikonen"— Esityksen transkriptio:

1 Tarkastaja Ulla Riikonen
Psykososiaalisen kuormituksen hallinta ja valvonta työpaikalla Työsuojeluiltapäivä Turku Tarkastaja Ulla Riikonen

2 Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Päätoimipaikka: Turku Toimipaikat: Pori, Salo, Kemiönsaari ja Maarianhamina Tarkastaja Ulla Riikonen

3 Työsuojeluvalvonnan suuntaaminen 2014 LSAVI
Työelämän pelisäännöt Työurien pidentäminen Harmaa talous Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät säädökset Työsuhdevalvonta Vuokratyövoiman valvonta Määräaikaisten työsuhteiden valvonta Työaika Työaikakirjanpidon lainmukaisuus Ylitöiden enimmäismäärät Väkivallan uhka Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Psykososiaalinen kuormitus Käsin tehtävät nostot ja siirrot Toistotyö Työtapaturmien torjunta Kemikaalit Kosteus- ja homeongelmat Työterveyshuolto Tarkastaja Ulla Riikonen 3

4 Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa
Työn psykososiaalisen kuormituksen valvonta aiempaa keskeisempää – tavoitteena on pidentää työuria Psykososiaalisen kuormituksen valvontaan valmistunut valtakunnallinen valvontaohje, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa ja tehostaa psykososiaalisen kuormituksen valvontaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ – stressi hallinnassa! –kampanja Tarkastaja Ulla Riikonen

5 Työnantajan velvollisuudet pähkinänkuoressa
Työnantajan on toimittava ennalta ehkäisevästi Kuormitustekijöiden selvittäminen ja riskin arviointi Toimenpiteet kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi Työympäristön, työtapojen ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu Epäily kuormittumisesta - esimiehen on puututtava saatuaan tiedon Selvitettävä kuormittumisen syyt Käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin Työnantajan on toimittava yhteistyössä Työterveyshuolto – lakisääteinen asiantuntijataho Työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojelun yhteistoiminta Tarkastaja Ulla Riikonen

6 Psykososiaaliset kuormitustekijät valvonnassa
Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta Kuormitustekijät ovat työhön tai työoloihin liittyviä tekijöitä riippumatta siitä kuka työtä tekee Kuormitustekijän olemassaolo ei välttämättä ole terveydelle haitallinen Väärin mitoitettuna, puutteellisesti hallittuina tai epäsuotuisissa olosuhteissa psykososiaaliset kuormitustekijät saattavat aiheuttaa haitallista psykososiaalista työkuormitusta Usein haitallista kuormitusta syntyy kuormitustekijöiden yhteisvaikutuksesta Myös työpaikan fyysiset kuormitustekijät, kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät sekä tapaturmavaarat voivat olla psykososiaalisia kuormitustekijöitä Tarkastaja Ulla Riikonen

7 Kuormitustekijöiden rajaus valvonnassa
Työsuojeluvalvonnassa työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä ei tarkoiteta: työnantajan liikkeenjohdollisia tai muita linjaratkaisuja työnantajan ja työntekijöiden välisiä sopimussuhteita työpaikan ulkopuolisia tekijöitä Esim. palkkataso, työuran pysähtyneisyys, työpaikan menettämisen uhka tai työsuhteiden määräaikaisuus Tarkastaja Ulla Riikonen

8 Työn psykososiaaliset kuormitustekijät
TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Esimerkiksi: yksintyöskentely toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus huono tiedonkulku esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu Esimerkiksi: liiallinen tai liian vähäinen työn määrä kohtuuton aikapaine työssä vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus runsas työhön liittyvä matkustaminen puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako Esimerkiksi: yksitoikkoinen työ jatkuva valppaana olo liiallinen tietomäärä jatkuvat keskeytykset kohtuuton vastuu vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä Tarkastaja Ulla Riikonen

9 PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUSTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN HALLINTA
Uudenmaan työsuojelupiiri PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUSTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN HALLINTA Vaarojen ja haittojen selvittäminen TTurvL 10 § Työpaikalla tulee olla toimivat käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi Psykososiaalisten riskien arviointia koskee samat periaatteet ja prosessit kuin työpaikan muidenkin vaaratekijöiden arvioinnissa Työnantajan on tarvittaessa käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita Työterveyshuolto Terveydellisen merkityksen arvointi TTurvL 10 § Jatkuva seuranta TTurvL 8 § ”heti pois” Työsuojelun toimintaohjelma TTurvL 9 § Toimenpiteet TTurvL 8 § Tarkastaja Ulla Riikonen

10 Psykososiaalisen työkuormituksen arvioinnin vaiheet ja välineet
1. Kuormitustekijöiden tunnistaminen Tarkistuslistat, kyselylomakkeet Henkilöstötyytyväisyys ja –ilmapiiritutkimukset Kehityskeskustelut Työaikakirjanpito, matkustuspäivät yms. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 2. Terveydellisen merkityksen arviointi Mitkä kuormitustekijöistä vaikuttavat haitallisesti terveyteen? Arvioidaan riskit ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen. Edellyttää riittäviä tietoja kuormitus-tekijöiden vaikutuksista terveyteen -> työpaikkaselvityksen johtopäätökset 3. Toimenpiteet riskien vähentämiseksi Työnantajan johtopäätökset tarvittavista toimenpiteistä Ensisijaisesti tulee puuttua niihin kuormitustekijöihin, jotka aiheuttavat eniten haittaa terveydelle Työpaikkaselvityksen toimenpide-ehdotukset Työsuojelun toimintaohjelma 4. Seuranta Työnantaja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta Huomioidaan muuttuvat työolosuhteet Työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksien seuranta Käsiteltävä työsuojelunyhteis-toiminnassa Tarkastaja Ulla Riikonen

11 Toimivat käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan
Tunnistaminen ja arviointi Toimenpiteiden toteutus Jatkuva seuranta Työnantaja on selvittänyt haitalliset psykososiaaliset kuormitustekijät. Tunnistettujen kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys on arvioitu Selvittäminen ja arviointi on tehty riittävän kattavasti, järjestelmällisesti ja todennettavasti. Tarvittaessa käytetty asiantuntijaa esim. työterveyshuoltoa Vaarojen arvioinnin perusteella on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin terveydelle haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työntekijöillä on riittävät tiedot kuormitustekijöistä ja turvallisista työtavoista Esimiehillä on riittävät valmiudet haitallisen kuormituksen tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta seurataan järjestelmällisesti Työpaikalla on toimivat käytännöt haitallisen kuormittumisen havaitsemiseksi riittävän ajoissa Esimiesten vastuut määritelty Työpaikan ja työterveyshuollon välillä on tiedonvälitys haitallisen kuormituksen ehkäisemiseksi TyöturvallisuusL Työpaikkaselvitys kattaa psykososiaaliset kuormitustekijät Johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä Työpaikkaselvitys on ajan tasalla Työpaikkaselvityksen toimenpide-ehdotukset Kirjallinen toimintasuunnitelma Tehty yhteistoiminnassa Asiakirjat työntekijöiden nähtävillä Ilmoitukset työterveyshuollolle sairauspoissaoloista Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista TyötervHuoltoL Tarkastaja Ulla Riikonen

12 Onko tehty riittäviä toimenpiteitä psykososiaalisten kuormitustekijöiden välttämiseksi?
Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin Laissa ei ole vähimmäisvaatimuksia ”hyväksyttävästä tasosta” Riskit alennettava sille tasolle, että työntekijän terveys vaarantuu mahdollisimman vähän Toimenpiteet voivat kohdistua: Itse haitallisen kuormitustekijän poistamiseen tai vähentämiseen Hallintakeinojen tarjoamiseen työntekijöille Haitallisesti kuormittuneiden työntekijöiden tukikäytäntöjen luomiseen Jos riski merkittävä Jos riski vähäinen Tarkastaja Ulla Riikonen

13 Toimenpiteiden toteutus; väkivalta
Pienempi väkivallan riski Vähentää altistumista jos riski aktivoituu Paremmat mahdollisuudet jatkaa työssä terveenä Riskilähde Altistuminen väkivallalle tai sen uhalle työssä 1. Ennaltaehkäisevät Työympäristön ja työn suunnittelu Kalustejärjestelyt Kulunvalvonta Turvamiehet 2. Vaikutusta vähentävät Koulutusta Hälytyslaitteet Varapoistumistie 3. Kielteisiin seuraamuksiin kohdistuvat Ensiapuvalmius Jälkipuinti Työhön paluun tukeminen Kuntoutus Tarkastaja Ulla Riikonen

14 Toimenpiteiden toteutus; työmäärä / työtahti
Estetään kuormitustekijän haitallisen vaikutuksen syntyminen Vähentää kuormitustekijän haitallista vaikutusta Paremmat mahdollisuudet jatkaa työssä terveenä Riskilähde Työmäärä /työtahti 1. Ennaltaehkäisevät Tehtävien uudelleen organisointi / mitoitus Työnjaon tarkistaminen Työprosessien ja vastuunjaon selkeyttäminen Tehtävien priorisointi 2. Vaikutusta vähentävät Koulutus Joustavat työajat Työn tauottaminen Työyhteisön tuki 3. Kielteisiin seuraamuksiin kohdistuvat Varhainen tuki Työhön paluun mallit Työterveyshuollon tuki Työn mukautus Kuntoutus Tarkastaja Ulla Riikonen

15 Terveyshaittojen ehkäisy
Riskilähde 1. Ennaltaehkäisevät Esim. selkeät vastuut ja toimiva tiedonkulku 2. Vaikutusta vähentävät Esim. keinot hallita kuormitustekijöitä: perehdytys turvallisiin työtapoihin 3. Kielteisiin seuraamuksiin kohdistuvat Esim. keinot havaita ajoissa kuormittumisen merkkejä ja puuttua niihin Työntekijän terveyshaitta Kolme ”puskuria”: Psykososiaalisten kuormitustekijöiden haitallista vaikutusta työntekijöiden terveyteen ehkäistään tehokkaasti ennaltaehkäisevien, vaikutusta vähentävien ja kielteisiin seuraamuksiin kohdistuvien toimenpiteiden yhdistelmällä Lisäksi TTurvL:n 25 §:n erityistoimenpiteet Tarkastaja Ulla Riikonen

16 Yksilön terveyttä vaarantava työssä kuormittuminen – Työnantajan toimintavelvoite
Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. (Työturvallisuuslaki 25 §) Tieto kuormittumisesta voi tulla työnantajalle mm. työntekijän itsensä ilmoittamana, työterveyshuollolta, työsuojeluvaltuutetulta tai työnantajan omien havaintojen kautta Mikäli kuormittumisen toteamisessa tarvitaan asiantuntijan apua, työnantajan tulee ensisijaisesti käyttää työterveyshuollon apua Kun kuormittuminen on todettu, työnantajan on selvitettävä kuormittumisen syyt ja käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin todettujen terveyttä vaarantavien kuormitustekijöiden välttämiseksi tai vähentämiseksi Ei edellytetä kohtuuttomia erityistoimenpiteitä eikä toimenpiteitä, jotka heikentävät muiden työoloja tai työehtoja Tarkastaja Ulla Riikonen

17 Esimerkki tarkastuksesta, jossa psykososiaalinen kuormitus fokuksessa
Ennen tarkastusta Tarkastusilmoitus (ajankohta, kesto, käsiteltävät asiat) Työnantajan on ilmoitettava tarkastuksesta työsuojeluvaltuutetulle Pyydettäessä toimitettava tarkastajalle kopioita asiakirjoista Tarkastajan harkinnan mukaan työntekijöiden käsitykset työoloistaan kartoitetaan Valmeri –työolokyselyllä 1-3 tuntia Tarkastus Työsuojelun yhteistoiminta Työterveyshuolto (työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma) Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan (vrt. Valmeri –työolokyselyn tulos, jos käytettävissä) Työajan järjestäminen, työaikakirjanpito, ylityömäärät Häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun hallinta Toimialasta riippuen lisäksi esim. väkivallan uhan hallinta Työnantajan ja työntekijöiden edustajien esille tuomat asiat Tarvittaessa työpaikkakierros Tarkastuksen jälkeen Tarkastuskertomukseen kirjataan keskeiset havainnot Toimintaohjeet ja kehotukset (Valmeri –työolokyselyn tulos liitteenä) Toimitetaan työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle 1 kk:n kuluessa Tarkastaja Ulla Riikonen

18 Tarkastushavaintoja psykososiaalisten kuormituksen hallinnasta valtakunnallisesti
Psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointia ei ole tehty riittävän kattavasti tai se ei ole ajan tasalla Riskien arviointiprosessi on jäänyt kesken; terveydellistä merkitystä ei ole järjestelmällisesti arvioitu siten, että tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys ja tärkeysjärjestys olisi johdettavissa arvioinnista Työnantaja ei ole hyödyntänyt työterveyshuollon asiantuntemusta, ellei hänellä itsellään ole riittävää asiantuntemusta kuormitustekijöiden riskien arviointiin Työterveyshuollon työpaikkaselvitys ei kata psykososiaalisia kuormitustekijöitä tai ei ole ajan tasalla Työpaikkaselvityksestä ei ilmene johtopäätöksiä työolojen terveydellisestä merkityksestä tai toimenpide-ehdotuksia Tarkastaja Ulla Riikonen

19 Tarkastushavaintoja; jatkoa
Työnantaja ei ole järjestelmällisesti ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin haitallisen työkuormituksen vähentämiseksi Tilapäisiä toimia esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi Irrallisia kehittämistoimenpiteitä, jotka eivät perustu vaarojen arviointiin Toimenpiteet riittämättömiä suhteessa aiheutuvaan terveysvaaraan Ei järjestelmällistä seurantaa sen varmistamiseksi, että tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan käytännössä; tehtyjen toimien vaikutuksen seuranta puutteellista Työsuojelutoimikunnissa ei käsitellä tarvittavien toimenpiteiden toteutumista tai vaikutusta Esimiehillä ei ole riittävää osaamista tunnistaa ja havaita haitallinen kuormitus ajoissa Linjaorganisaation tehtävät ja -vastuut voivat olla osittain epäselvät Tarkastaja Ulla Riikonen

20 Lisätietoja Tarkastaja Ulla Riikonen

21 Yhteystiedot Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle
Osoite: Itsenäisyydenaukio 2 PL 22, Turku Puhelinvaihde: Faksi: (02) tyosuojelu.lounais(at)avi.fi