Generaattorin runkoa porannut putosi tikkailta TOT-raportti 9 / 99 www.tvl.fi 1.6.2004

Nostoraksien kiinnitys generaattorirunkoon Poraaja oli siirtänyt koneistetun generaattorirungon lastauspaikalle ja kääntänyt sen kuljetusasentoonsa Hän alkoi valmistella nostoa rungon poiskuljetusta varten, tarkoituksena kiinnittää haararaksin koukut rungon päälle Poraaja kiipesi tikkaita pitkin rungon päälle haararaksien koukkujen kiinnitystä varten Rungon korkeus oli 3,1 metriä Työtelineet, tikkaat, nostojen suunnittelu - Metalliala / Putoaminen TOT 9/99 Tapahtumakuvaus Noin 15 tonnia painavaa staattoria (sähkögeneraattorin runko) oli koneistettu avarruskoneella, minkä jälkeen se oli siirretty koneen viereen odottamaan kuljetusta. Tässä vaiheessa runko oli kuljetusasentoonsa nähden kyljellään. Poraaja ryhtyi siirtämään sitä radio-ohjattavalla siltanosturilla lähemmäksi aiottua lastauspaikkaa. Hän kiinnitti haararaksin staattorin runkorakenteen sisäpuolisiin aukkoihin ja siirsi staattorin siltanosturilla lähelle lastauspaikkaa lattialla olevien puuparrujen päälle. Tämän jälkeen hän ryhtyi kääntämään staattoria kuljetusasentoon (kylkiasennosta pystyasentoon). Kääntämistoimenpidettä varten hän joutui kiinnittämään haararaksit uudelleen. Kiinnityksen hän teki 1,65 m korkealla alumiinisella työtelineellä seisten. Käännettyään staattorin lattialla olleiden puuparrujen päälle kuljetusasentoonsa. Poraaja irroitti haararaksit ja ajoi siirroissa sekä käännössä käytetyn nosturin (siiltanosturi 1.) pois. Sittten hän otti käyttöön samalla nosturiradalla olevan vastaavan radio-ohjattavan siltanosturin (siltanosturi 2.). Poraaja ajoi siltanosturin staattorin päälle ja laski haararaksin koukut nostokohtaan. Tarkoituksena oli kiinnittää koukut valmiiksi staattorin rakenteisiin ja sen jälkeen kiristää lattiatasolta haararaksi sopivaan kireyteen radio-ohjaimen avulla, jotta autonkuljettaja voisi saavuttuaan heti siirtää staattorin auton lavalle ilman lisätoimenpiteitä. Haararaksin koukkujen kiinnitystä varten poraaja joutui kiipeämään staattorin päälle. Hän käytti apunaan 2-osaisten WIPE-tikkaiden toista, noin 4,5 metrin pituista osaa. Tikas ulottui reilusti staattorin yläosan yläpuolelle (staattorin korkeus tässä kohtaa oli 3,1 m). Tikkaan alapäässä oli liukuesteet. Tikasta ei oltu kiinnitetty yläpäästään mihinkään. Silminnäkin mukaan poraaja on kontaten liikkunut staattorin päällä ja samassa asennossa kiinnittänyt haararakseja runkolevyjen alle. Jossain vaiheessa silminnäkijä (viereisellä avarruskoneella työskennellyt koneistaja) kuuli ”mätkähdyksen” eikä nähnyt heti poraajaa. Koneistaja lähti katsomaan mitä on tapahtunut. Koneistaja havaitsi poraajan makaavan vatsallaan osittain kylkiasennossa staattorin ja pystyssä olleiden tikkaiden vieressä ylävartalo vinosti staattoria kohti. Vasen käsi oli rintaa vasten hänen allaan. Vasen ohimo oli kosketuksessa lattiaan ja pään kohdalla oli huomattavasti verta. Paikalle tullut ambulanssihenkilökunta alkoi elvyttää poraajaa, mutta tuloksetta. Hän menehtyi pään vammoihin. Poraaja oli työskennellyt konepajalla 25 vuotta. Hän oli 45-vuotias, työsuojeluasiamies, vaativa turvallisuusasioissa ja pätevä ammattimies. Kuvassa generaattorirunko, tikkaat ja tapaturman uhrin paikka löydettäessä Poraaja putosi rungon päältä lattialle saaden päähänsä vammoja Hän menehtyi saamiinsa vammoihin www.tvl.fi 1.6.2004

Tapaturmaan johtaneet tekijät Putoaminen 3,1 metrin korkeudelta Nostojen suunnittelu puutteellista Kuumuus lisäsi rasitusta Työtelineet, tikkaat, nostojen suunnittelu Metalliala / Putoaminen TOT 9/99 Tapaturmaan johtaneet tekijät Putoaminen. Poraaja oli kiinnittänyt haararaksin runkorakenteisiin ja hänen oli tarkoitus joko lähteä tai hän oli lähtenyt staattorin päältä alas kiristääkseen haararaksit lattiatasolle jättämänsä radio-ohjauslaitteen avulla. Poraaja on saattanut nousta seisaalleen siirtyäkseen tikkaille ja tällöin jostain syystä horjahtanut ja pudonnut suoraan staattorin päältä noin 3 m:n korkeudesta tai sitten hän on pudonnut tikkailta laskeutumisen aikana. Viimeksi mainittu mahdollisuus on epätodennäköinen, koska tikkaat olivat poraajan löytämisen aikana pystyssä oikeaoppisessa asennossa staattoria vasten. Nostojen suunnittelu. Nostoja, siirtoja tai nostokoukkujen kiinnitystä ei oltu suunniteltu siten, että putoamisvaaralliset työt olisi estetty. Tapausta tutkittaessa on voitu todeta, että rungon sisään olisi voitu viedä työpukki ja siltä seisoen kiinnittää nostokoukut. (ks. kuva) Kuumuus. Välillinen tapaturmatekijä on mahdollisesti kuuma ja kostea sisäilma. Se, yhdessä voimakkaan fyysisen ponnistuksen kanssa on saattanut olla vaikuttamassa putoamiseen. Kuvassa nostokoukun kiinnitystapa raksilla. www.tvl.fi 1.6.2004

Vastaavien tapaturmien torjunta 1 / 2 Nostojen suunnittelu Henkilönostimen käyttö Liukuesteet, kulkutiet ja työtasot Kuvassa saksilavanostin Lähde: Oskarin Vuokrakone Oy. Työtelineet, tikkaat, nostojen suunnittelu - Metalliala / Putoaminen TOT 9/99 Vastaavien tapaturmien torjunta Nostojen suunnittelu. Kyseisessä tapauksessa tulee edelleen tutkia mahdollisuuksia varustaa staattorit erillisillä nostokorvakkeilla tai ruuvattavilla nostolenkeillä. Nostokorvakkeet ja lenkit tulee sijoittaa sellaisiin kohtiin, ettei staattorin päälle tarvitse mennä vaan voidaan käyttää apuna esim. työpukkia tms. telinettä. Henkilönostimen käyttö. Jos nostoapulaitteiden kiinnityksissä ja irrotuksissa käytetään apuna henkilönostolaitetta, ko. työ pitäisi järjestää siten, ettei työntekijän tarvitsisi poistua henkilönostokorista, mikä saattaa hankaloittaa työtä tai joissain tapauksissa jopa estää sen kokonaan. Kovamuoviset liukuesteet eivät sovi käytettäväksi yhdessä kovien pintamateriaalien kanssa. Niiden sijaan tulee olla käytössä pehmeitä (kumisia) materiaaleja. Kyseisessä tapauksessa myös A-tikkaat olisivat olleet käytettyjä paremmat Lähde: Työsuojeluhallinto. www.tvl.fi 1.6.2004

Vastaavien tapaturmien torjunta 2 / 2 Velvollisuudet STMp 156/1998 Työnantaja Työntekijä Opetus ja ohjaus työtelineiden ja suojarakenteiden käyttöön Tikkaat Työtelineet, tikkaat, nostojen suunnittelu - Metalliala / Putoaminen TOT 9/99 Vastaavien tapaturmien torjunta Velvollisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös (156/1998) työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustöissä on astunut voimaan vuonna 1998. Työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan velvollisuudet (33§) Jokaisen työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan on osaltaan huolehdittava, että hänen työmaalle toimittamansa työtelineet ovat työmaalla edellytettävien turvallisuusvaatimusten mukaisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia ja että työssä käytetään tarpeellisia suojarakenteita. Jokaisen työnantajan on huolehdittava, että tämän työntekijät eivät työskentele paikoissa, joissa työtelineet tai suojarakenteet puuttuvat ja ovat keskeneräiset. Työntekijän velvollisuudet (34§) Työntekijän on saamansa opastuksen ja ohjeiden mukaisesti käytettävä työtelineitä siten, ettei hän aiheuta vaaraa itselleen tai muille työntekijöille. Lisäksi työntekijän on asennettava työn tekemisen ajaksi mahdollisesti poistamansa suojarakenne tai työtelineen osa paikalleen. Työntekijän on havaittuaan työtelineissä tai suojarakenteissa tms. työturvallisuutta vaarantavia vikoja tai puutteita viipymättä ilmoitettava niistä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Opetus ja ohjaus työtelineiden ja suojarakenteiden käytössä (35§) Työtelineiden ja suojarakenteiden käytöstä on annettava opetusta ja ohjausta, erityisesti turvallisista työmenetelmistä ja työtavoista sekä eri työvaiheiden vaaroista ja niiden ehkäisystä sekä torjunnasta. Lisäksi on annettava opetusta ja ohjausta elementtitelineiden käytöstä sekä työtelineen rakennesuunnitelmasta ja käyttösuunnitelmasta. Työtelinettä pystyttävillä, niitä olennaisesti muuttavilla ja työtelinettä purkavilla työntekijöillä sekä työtä välittömästi valvovalla henkilöllä on oltava riittävä pätevyys ja kokemus työn eri vaiheiden tekemisestä. Tikkaat (18§) Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita voidaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin ja kertaluontoisiin töihin. A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuudesta tai tms. seikasta johtuen. Lisätietoja TOT-raportissa ja STMp (156/1998). www.tvl.fi 1.6.2004