Muisti SENSORINEN MUISTI SÄILÖMUISTI TYÖMUISTI KAIKU- MUISTI (kuulo) suuri kapasi- teetti, mutta vain hetken SÄILÖMUISTI käytännössä rajaton kapa- siteetti TYÖMUISTI tietoisuus rajallinen ka- pasiteetti: 2–4 mieltämisyk- sikköä MIELEEN PAINAMINEN KAIKU- MUISTI (kuulo) TARKKAA- VAISUUS AISTIT MIELEEN PALAUTUS IKONI- MUISTI (näkö)
työmuistin rajallisuutta voi kiertää tehtävä-kohtaisesti KASVATTAMALLA MIELTÄMIS-YKSIKÖIDEN KOKOA edellyttää, että yksilöllä on säilömuistissaan tehtävän AIHEALUEESEEN LIITTYVIÄ SISÄISIÄ MALLEJA, joiden avulla tämä voi koodata suuren määrän informaatiota muutamaksi yksiköksi esim. hyvät shakinpelaajat kykenevät pitämään mielessään huomattavasti enemmän peliasemia kuin amatöörit Neljä erillistä yksikköä, vie koko työmuistin kapasiteetin. U A P R RAPU Vain yksi yksikkö, joten työ-muistiin mahtuu muutakin.
teoria tietomuistista assosiatiivisena merkitysten verkkona selittää, miksi erilaiset palautusvihjeet toimivat: vihje ja palautettava asia lähekkäin verkossa, joten kun vihje aktivoituu, aktivaatio leviää siitä palautettavaan asiaan SYKSY KESÄ LOMA KYLMÄ JOULU TALVI
säilömuistin hermostollinen perusta SISÄLTÖMUISTI episodinen muisti tietomuisti TOIMINTA-TAPAMUISTI HIPPO-KAMPUS AIVO-KUORI LIIKEAI-VOKUORI LUJITUSTEORIA LINKITYSTEORIA PIKKU-AIVOT TYVITU-MAKKEET Muistijäljen lopul-linen lujittuminen aivokuorelle kes-tää päiviä. Muistijälki raken-tuu aivokuorelle hajautuneesti ajan ja paikan suhteen. Vauriot aiheutta-vat liikkeiden hie-nosäädön ja ajoi-tuksen häiriöitä. Vaurioituvat Par-kinsonin taudissa (vapina, liikkeiden jähmeys) Hippokampus toi-mii sillä aikaa tie-don väliaikaisena varastona. Hippokampus lin-kittää eri osat yh-teen, jotta palau-tus onnistuisi.
A VARSINAISET UNOHTAMISTEORIAT miksi unohdamme: A VARSINAISET UNOHTAMISTEORIAT HÄIPYMISTEORIA: muistijälki heikkenee vanhetessaan ja lopulta häipyy kokonaan ongelma: emme kuitenkaan unohda asioita aika-järjestyksessä HÄIRINTÄTEORIA: muistisisällöt häiritsevät toisiaan ja estävät mieleen palauttamisen TORJUNTATEORIA: epämiellyttäviä tai ahdistavia muistoja estetään pääsemästä tietoisuuteen (Freud) B MIELEEN PAINAMINEN TAI PALAUTUS EI ONNISTU asiasta ei alun perinkään muodostunut muistikuvaa sopiva palautusvihje tai assosiaatio puuttuu, joten mieleen palautus ei (tällä kertaa) onnistu C HERMOSOLUJEN TUHOUTUMINEN HÄVITTÄÄ MUISTIJÄLJEN
muistihäiriöt eli amnesiat: RETROGRADINEN (taaksepäin suuntautuva) AMNESIA: aiemmin opittujen asioiden mieleen palauttaminen vaikeutuu ANTEROGRADINEN (eteenpäin suuntautuva) AMNESIA: uusien asioiden mieleen painaminen vaikeutuu
LAPSUUSIÄN AMNESIAKSI kutsutaan tavallista ilmiötä, että on vaikea muistaa ennen neljättä ikävuotta tapahtuneita asioita selityksiä: PSYKODYNAAMINEN: varhaiset muistot on torjuttu niiden ahdistavuuden takia (oidipaaliset aiheet jne.) KOGNITIIVINEN: episodien mieleen painaminen edellyttää kielellistä prosessointia, joka on tarpeeksi kehittynyt vasta leikki-ikään tultaessa NEUROPSYKOLOGINEN: hermoverkkojen järjestäyty-minen (karsiutumalla) valmiuteen tallentaa muistoja vie muutaman ikävuoden