Lapsuuden fyysinen, motorinen ja kognitiivinen kehitys (s. 68–81)

Esitys aiheesta: "Lapsuuden fyysinen, motorinen ja kognitiivinen kehitys (s. 68–81)"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsuuden fyysinen, motorinen ja kognitiivinen kehitys (s. 68–81)

2 Lasten kehitys Katsellaan kuvia eri ikäisten lasten piirrustuksista (opettajan materiaali s. 69) Miten piirrosten tyyli ja sisältö muuttuvat varhaislapsuuden ja leikki-iän kuluessa? Mitä nämä muutokset kertovat kehitysvaiheen fyysisestä, motorisesta, kognitiivisesta tai psykososiaalisesta kehityksestä? Miten piirrosten aihe muuttuu? Mitkä tekijät voisivat vaikuttaa tähän?

3 Kuvien tulkinta Motorinen kehitys: Kuvat muuttuvat taidokkaammiksi, mikä kielii hienomotoriikan kehityksestä. Kognitiivinen kehitys: Tarkkaavaisuuden kehittyminen mahdollistaa entistä pidempiä piirustushetkiä ja täten myös monipuolisempia töitä. Tämä näkyy niin muodoissa kuin väreissäkin. Muistin kehittyminen auttaa lasta ammentamaan lisää kuvastoa myös omista kokemuksistaan. Kielen kehitys voidaan mahdollisesti nähdä alustavasti varhaisessa kirjoituksessa tai kirjaimissa. Psykososiaalinen kehitys: Lapsen sosiaalisen maailman muutos näkyy kuvissa mahdollisesti vanhempien, kodin tai vertaisten tarkempana kuvauksena. Lapsen kasvava käsitys itsestä ja omista ominaisuuksistaan voi näkyä kuvissa.

4 Fyysinen kehitys nopeaa lapsuudessa, tarvitsee tuekseen ympäristöä kuten riittävän ruoan ja suojan yksilöllinen vaihtelu ja vauhti suuret lihakset kehittyvät pieniä nopeammin; karkeamotoriikka kehittyy nopeammin kuin hienomotoriikka aivojen kehitys sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti jatkuu myeliini kehittyy suojaamaan hermosoluja ja nopeuttamaan hermoimpulssin kulkua lateralisaatio eli aivopuoliskojen välinen työnjako selkiytyy

5 Kognitiivinen kehitys
kognitiiviset kyvyt (tarkkaavaisuus, muisti ja ajattelu) kehittyvät, kun lapsi pystyy fyysisenkin kehityksen kautta vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa kognitiiviset toiminnot kehittyvät kognitiivisesti stimuloivassa ympäristössä; kehitys tarvitsee ympäristön tukea ja harjoitusta perimä vaikuttaa lapsen kognitiivinen kehityksen nopeutta perimä luo eroja lasten välille kognitiivisen kehityksen vauhdissa muistin kehittyminen mahdollistaa vähitellen pitkäaikaisten muistojen ja omaelämäkerrallisen muistin eli omasta elämästä luotavien skeemojen rakentumisen

6 KOGNITIIVINEN KEHITYS
Lapsuusiän amnesia tarkoittaa muistojen vähäisyyttä ennen kolmatta tai neljättä ikävuotta; syynä aivojen muistialueiden kypsyminen ja esimerkiksi kielen kehittyminen, jonka kautta monia muistoja luodaan ja sanallistetaan Muistele, miltä vuodelta ja mistä tapahtumista ovat sinun ensimmäiset muistosi? Minkä ikäinen silloin olit?

7 PIAGet ja VYGOTSKY

8 Piaget’n ajattelun kehityksen teoria
lapsi kehittyy ajattelussaan vaiheiden kautta tutkimalla ympäristöään ja muokkaamalla skeemojaan; ajattelun taidot rakentuvat toistensa päälle assimilaatio = uuden tiedon lisääminen jo olemassa oleviin skeemoihin akkommodaatio = skeemojen muuttaminen tai luominen, kun ympäristöstä saatu uusi tieto ei sovi vanhoihin malleihin

9 Piaget’n ajattelun kehityksen teoria
Kehitys etenee neljän vaiheen kautta: sensomotorinen vaihe (ikävuodet 1–2), vauvan ymmärrys rakentuu välittömien aistihavaintojen kautta; ajattelu siis ”tässä ja nyt” esioperationaalinen vaihe (ikävuodet 2–7), ajattelun kehityksessä erityisesti symbolifunktion omaksuminen keskeistä konkreettisten operaatioiden vaihe (ikävuodet 7–11), ajattelu vielä konkreettista; lapsi osaa ratkaista vaikeitakin ongelmia, mutta tarvitsee siihen usein konkreettisia ajattelun apuvälineitä formaalisten operaatioiden vaihe (ikävuodet 12:sta eteenpäin), ajattelu kehittyy abstraktiksi ja hypoteettiseksi Piaget’n kritiikki: kehitys etenee yksilöllisemmin eikä selvissä vaiheissa; lapset taitavampia kuin Piaget oletti

10 Video sähköisestä materiaalista
-  Kysymyksiä opiskelijoille: Missä Piaget’n teorian vaiheessa videolla esiintyvät lapset ovat? Miten tämä käy ilmi 6-vuotiaan ja 4-vuotiaan lapsen perusteluissa? Mikä voisi olla syy sille, että lasta on helppo huijata keksien jakamisessa? Miten Piaget selittää ilmiön?

11 Alussa esitellyssä videossa lapsi ei pysty hahmottamaan määrän pysyvyyttä. Lapsi osaa Piaget’n mukaan esioperationaalisessa vaiheessa keskittyä vain yhteen näkökulmaan. Kun siis esimerkiksi yksi keksi onkin yhtäkkiä kaksi, lapsi ei pysty vielä huomioimaan sitä, että keksin määrä pysyy kuitenkin samana, vaikka niitä onkin kaksi. Lapsi ei siis pysty keskittymään sekä massaan että lukumäärään samanaikaisesti. Esioperationaalisen vaiheen aikana lapsi oppii vähitellen tarkastelemaan asioita useammasta näkökulmasta ja pystyy jo usein vaiheen lopulla Piaget’n mukaan hahmottamaan esimerkiksi asioiden massan pysyvyyden.

12 Vygotskyn teoria kognitiiviset kyvyt kehittyvät erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta kulttuuri ja yhteisö rakentavat ajattelua tarjoamalla kielen ja ajattelun mallit kehittyvälle lapselle lähikehityksen vyöhyke = nykyisen kehitysvaiheen ja seuraavan mahdollisen kehitysvaiheen välinen tila; tällä vyöhykkeellä osaavamman henkilön apu auttaa saavuttamaan seuraavan vaiheen puhe kehittyy ulkoa sisälle: sosiaalinen puhe – egosentrinen puhe – sisäinen puhe

13

14 Mielen teoria Kuva kertoo lapsen ajattelun egosentrisyydestä. Pienen lapsen ajattelu keskittyy vielä hyvin pitkälti hänen omiin tunteisiinsa ja toimintaansa ja hänen mielen teoriansa ei ole vielä kehittynyt. Hän ei siis vielä kykene hahmottamaan toisten ihmisten näkökulmia asioihin.

15 Mielen teoria ja mentalisaatio
Mielen teoria = lapsen oma ymmärrys siitä, että muilla ihmisillä on omat ajatuksensa ja tunteensa, eivätkä ne ole samoja kuin lapsen mielen teorian kehittymistä on testattu esimerkiksi Sally ja Anne -kokeella, jossa pyritään tarkastelemaan sitä, pystyykö lapsi hahmottamaan tilannetta toisen näkökulmasta kehittyy noin 2–4 vuoden iässä, riippuen myös siitä, kuinka paljon lapsi on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Mentalisaatio = kyky hahmottaa oman ja toisten toiminnan taustalla vaikuttavaa mieltä eli ajatuksia, tunteita ja motivaatiota

16 3-vuotias Tomppa pelkää hurjasti kaapissa elävää mielikuvitusmörköä. Hän ei esimerkiksi uskalla laittaa valoja pois ja haluaa, että yölamppu palaa koko yön. 6- vuotias isosisko Anette kertoo kyllä Tompalle, että vaikka mörkö tuntuukin pelottavalta, se on vain ajatus. Selitä, miksi sisarukset kokevat asian niin eri tavoilla.

17 Tomppa on vielä kehittämässä kykyjään mentalisaatioon
Tomppa on vielä kehittämässä kykyjään mentalisaatioon. Mielen ja todellisuuden välisen rajan vetäminen on vasta hahmottumassa, ja mielikuvitus on siksi vielä pienellä lapsella äärimmäisen voimakas myös tunnereaktioiden kannalta.

18 Kielen kehitys puheen tuottaminen kehittyy hitaammin kuin puheen ymmärtäminen sanavarasto ja kielen käyttövalmius kehittyvät nopeaa vauhtia lapsuuden aikana kieli kehittyy vuorovaikutuksessa; vanhemman ja ympäristön palautteen ja korjausten kautta lapsen skeemat ja kieli kehittyvät nopeaa vauhtia (kehitysvauhti hyvin yksilöllistä: osa puhuu jo yksivuotiaana, osa vasta lähempänä kolmatta ikävuotta!!!)

19 Täydennä käsitekartta:
Fyysinen ja motorinen kehitys Fyysinen kasvu Karkeamotoriikka Hienomotoriikka Ympäristön tuki Aivojen kehitys

20 Täydennä käsitekartta:
Kognitiivinen kehitys Mielen teoria ja mentalisaatio Kognitiivinen stimulaatio ja ympäristön tuki Vygotskyn teoria Piaget’n teoria