2. Tiedonkäsittelyn tutkimus

Esitys aiheesta: "2. Tiedonkäsittelyn tutkimus"— Esityksen transkriptio:

1 2. Tiedonkäsittelyn tutkimus

2 Kognitiivinen psykologia
psykologian osa-alue, jossa pyritään ymmärtämään ihmisen tiedonkäsittelyä tutkitaan mielen toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä erilaisissa tiedonkäsittelyä vaativissa tehtävissä ns. kognitiivinen vallankumous luvulla taustalla mm. turhautuminen behaviorismiin vienyt merkittävästi eteenpäin ymmärrystä ihmisen tiedonkäsittelystä

3 Kognitiivinen neurotiede
tieteenala, jossa pyritään selvittämään mielen ja aivojen yhteyttä yhdistetään esim. kognitiivisen psykologian, neuropsykologian ja biologian tuottamaa tietoa ihmisen tiedonkäsittelystä tarkastellaan tiedonkäsittelyä eri tasoilla: biologinen taso: miten ilmiö näkyy aivoissa ja hermosolujen välisessä toiminnassa psykologinen taso: miten ilmiö vaikuttaa ihmisen tiedonkäsittelytoimintaan kokemuksellinen taso: millainen on ihmisen oma kokemus ilmiöstä

4 Neuropsykologia psykologian osa-alue, jossa pyritään selvittämään ja ymmärtämään psykologisten ilmiöiden hermostollista perustaa aivoissa tiettyjä erikoistuneita alueita, joiden toiminta keskeistä jollekin kognitiiviselle toiminnolle esim. aivokuoren otsalohkojen etuosat: työmuisti erikoistuneiden aivoalueiden lisäksi kognitiivista toimintaa säädellään useiden aivoalueiden yhteistoiminnalla esim. työmuistin toiminnalle tärkeitä otsalohkojen etuosien lisäksi päälakilohkot ja aivokuoren aistialueet kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia tarkastelevat samaa ilmiötä eri näkökulmista

5 Kognitiivisen toiminnan tutkiminen
mielensisäiset toiminnot eivät suoraan havaittavissa tai mitattavissa kehitetty monia keinoja kerätä tietoa ihmismielen toiminnasta kokeellinen tutkimus pyritään selvittämään syy-seuraussuhteita saatu paljon tietoa mm. muistitoiminnoista, ajattelusta ja havaitsemisesta ei-kokeellinen tutkimus tarkastellaan esim. muuttujien ominaisuuksia tai niiden välisiä yhteyksiä esim. korrelaatiotutkimus ja tapaustutkimus tutkimuksen monimenetelmällisyys yhdistämällä eri menetelmiä saadaan monipuolinen käsitys tutkittavasta ilmiöstä aivotutkimusmenetelmien yhteydessä käytetään usein myös erilaisia kognitiivisia toimintoja mittaavia testejä tai kyselyjä

6 Kognitiivisen toiminnan tutkiminen: Tiedonkeruumenetelmät
kysely = kysymys- tai väittämäsarja, jolla koehenkilöitä voi esimerkiksi pyytää arvioimaan omaa toimintaansa havainnointi = tiedonkeruumenetelmä, jossa tutkija seuraa ja tarkkailee tutkittavaa ilmiötä, esim. koehenkilön toimintaa jossakin tilanteessa reaktioaikamittaus = jonkin tehtävän suorittamiseen kuluvan ajan mittaamista psykologinen testi = aina samanlaisena toistettava sarja tehtäviä, joihin odotetaan etukäteen määritellyllä tavalla arvioitavia vastauksia mittausten tulosten tulkinta usein haastavaa kognitiiviset toiminnot toisistaan riippuvaisia yhtä ilmiötä tutkittaessa voidaan tehdään useita hieman toisistaan poikkeavia kokeita

7 SININEN VIHREÄ PUNAINEN RUSKEA MUSTA KELTAINEN

8 VIHREÄ KELTAINEN PUNAINEN MUSTA SININEN RUSKEA

9 Tiedonkeruumenetelmät: aivotutkimusmenetelmät
menetelmiä, joiden avulla tutkitaan aivojen rakennetta ja toimintaa tärkeitä kokeellisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä nykytieto psyykkisten toimintojen hermostollisesta perustasta pohjautuu suurelta osin aivotutkimukseen rakenteelliset ja toiminnalliset aivotutkimusmenetelmät

10 Rakenteelliset aivotutkimusmenetelmät
aivojen rakenteen kuvantamisen avulla voidaan tarkastella aivojen mahdollisia rakenteellisia vaurioita suunnitella aivovauriopotilaiden kuntoutusta hankkia psykologisesti mielenkiintoista tietoa siitä, tuottaako tietty toiminta muutoksia aivojen rakenteessa MRI = magneettikuvantaminen hyödynnetään ihmisen elimistön magneettisia ominaisuuksia pidetään tämänhetkisistä menetelmistä parhaana aivojen rakenteen tarkkaan kuvantamiseen

11 Toiminnalliset aivotutkimusmenetelmät
aivojen toimintaa tarkastellaan erilaisilla toiminnallisilla aivotutkimusmenetelmillä EEG (elektroenkefalografia): mitataan hermosolujen sähköistä toimintaa pään pinnalta aivosähkökäyrä = EEG:n tuottama tieto millisekuntien tarkkuudella tietoa aivojen hermosolujen aktivaatiosta MEG (magnetoenkefalografia): kuvannetaan aivokuoren sähköisen hermosolutoiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä tarkastelee hermosolujen sähköistä toimintaa magneettikenttien kautta fMRI (toiminnallinen magneettikuvantaminen): tarkastellaan aivojen toimintaa verenkierrossa tapahtuvien muutosten avulla perustuu veren happipitoisuuden ja sen muutosten mittaamiseen; happipitoisuuden muutokset erityisen suuria niillä aivoalueilla, jotka ovat aktiivisina

12 MEG-mittaus:

13 Aivojen stimulointimenetelmät
TMS (transkraniaalinen magneettistimulaatio): tutkimusmenetelmä, jossa voimakkaalla magneettisella pulssilla häiritään, muunnetaan tai kiihdytetään jonkin rajatun aivoalueen toimintaa hetkellisesti  

14 Täydennä käsitekartta oppikirjan luvun 2 avulla:
ihmisen tiedonkäsittelyn tutkiminen neuropsykologia kognitiivinen neurotiede kognitiivinen psykologia tutkimusmenetelmät ja tiedonkeruumenetelmät