Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet

Esitys aiheesta: "Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet"— Esityksen transkriptio:

1 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet

2 1.Johdatus kognitiiviseen psykologiaan
Ihmisten tiedollisten toimintojen selvittäminen Kognitiivinen psykologia tutkii: havaintotoimintoja, kieli- ja ajattelutoimintoja ja muistitoimintoja Tiedollisia toimintoja, eli prosesseja: Aistien ja sisäisten mallien ohjaama tiedonkäsittely Kognitiiviset toiminnot ovat yhteydessä tunteisiin ja fysiologisiin tapahtumiin

3 Sisäiset mallit, eli skeemat
Ihmisen tietopohja jostakin asiasta Säilömuistin tietorakenne, johon uudet tiedot, taidot ja kokemukset liitetään Pysyviä skeemoja ovat mm. Äidinkielen kielioppi ja sanavarasto Muuttuvia skeemoja ovat mm. Tiedot ja taidot Skeema sisältää mm. Skripit, eli toiminnon käsikirjoitukset, kognitiiviset kartat ja tietokokonaisuudet Sisäisten mallien kehittyminen ja muuttuminen havaintokehässä

4 2. Aivot ja hermosto 1.Hermoston rakenne ja toiminta
Hermosolut ovat tiedonvälitykseen erikoistuneita soluja ja niiden perusosat ovat solurunko, denriitit ja aksonit Hermosoluihin kuuluu myös kolme päätyyppiä 1.Sensoriset hermosolut aistinelimissä vastaanottavat aistitietoa 2.Motoriset hermosolut kuljettavat toimintakäskyt lihaksiin ja sisäelimiin 3.Välineutronit toimivat em. välissä

5 Hermoston ja aivojen osat
Hermosto jakautuu keskushermostoon (aivot ja selkäydin) sekä ääreishermostoon Isot aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon Pikkuaivot, jotka ohajaavat mm. Tasapainoa Aivoruko (väliaivot, keskiaivot, aivosilta, ydinjatke ja aivoverkosto) yhdistää isot aivot selkäytimeen

6 Aivoston vaurioita ja toimintahäiriöitä
Aivoston vauriot ja toimintahäiriöt ilmenevät niin fyysisinä, psyykkisinä kuin sosiaalisina oireina Aivovaurio on aivokudoksen vaurio joka on pysyvä ja sen aiheuttajia ovat esim. Iskut, myrkytykset, kasvaimet ja aivojen verenkiertohäiriöt Aivojen toimintahäiriöt ovat toiminnallisia häiriöitä ilman aivokudoksessa havaittavia muutoksia. Tilapäisiä aiheuttajia ovat mm. Myrkytykset, päihteet, sairauskohtaukset Pysyviä taas ADHD ja epilepsia

7 3. Havaitseminen Havaitseminen on sitä, kun aistin reseptorit ottavat vastaan ärsykkeen, joka viestittyy aivojen takaraivolohkolle Näkötiedon käsittelyssä kaksi reittiä: mikä eli kohteiden tunnistaminen ja kuinka eli kohteeseen suuntautuminen Ihmisen havaintomaailma ja ulkomaailma eivät vastaa täysin toisiaan Ihminen ei voi aistia kaikkea, ärsytyksen on oltava riittävä, jotta aistireseptorit ottavat sen vastaan

8 Tarkkaavaisuus ja aineksen valikoituminen
Tarkkaavaisuus voi olla tahallista tai tahatonta Valikoiva tarkkaavaisuus on sitä, kun käyttöön valitaan vain osa välitetystä tiedosta Havaintojen tarkkaavaisuuteen vaikuttavat: ärsyke ja sen voimakkuus, havaitsija ja havaitsijan tunnetila, vireys, motiivit ja tarpeet sekä tilanne ja ympäristö asenteineen Tarkkaavaisuuden säätelystä vastaa otsalohkojen etuosat

9 Havaintojen jäsentyminen
Strukturalismi tarkoittaa, että havainto koostuu yksittäisistä osista summattuna Hahmolakeja ovat: kuvio ja tausta, läheisyyden laki, sulkeutuneisuuden laki, symmetria eli samankaltaisuuden laki, hyvän jatkon laki, yhteisen liikkeen laki ja valiomuotoisuuden laki Tiettyjen kuvioiden yksityiskohdat saattavat johtaa voimakasta hahmotusta vääristäen kokonaishavaintoa. Näitä kutsutaan havaintoharhoiksi eli illuusioiksi

10 Syvyyden ja värien havaitseminen
Ihminen näkee ympäristönsä kolmiulotteisena Silmän linssi mukautuu katseluetäisyyteen helpottaen etäisyyden hahmottamista Sähkömagneettinen säteily aiheuttaa värien havaitsemisen Värien havaitsemisesta on erilaisia teoriota, mm. Youngin-Helmholtzin kolmiväriteoria ja Heringin vastakkaisväriteoria Värien sekoituksesta on kaksi päälajia: additiivinen eli yhdistävä ja substraktiivinen eli vähentävä Ihminen, jolla on täydellinen värisokeus, ei näe lainkaan kirjovärejä. Tämä tarkoittaa, että havaitseminen tapahtuu vain sauvojen varassa

11 4. Muisti Muistiin on tallentunut aikaisemmat havainnot ja se liittyy kaikkeen tiedon käsittelyyn Järjestelmä, joka luo uutta aineistoa muistaessaan opittua Sensorinen muisti eli aisti- eli puskurimuisti ottaa vastaan aisti- informaatiota Ikonimuisti koodaa näköaistimukset Kaikumuisti koodaa kuuloaistimukset

12 Työmuisti Eli lyhytkestoinen muisti
Työmuistin rakenne Alan Baddelyn mukaan: Fonologinen silmukka – kielellinen aines toistetaan Sisuaalis-avaruudellinen lehtiö käsittelee näönvaraista ainetta Komentoyksikkö ohjaa fonologisen silmukan ja visuaalis-avaruudellisen lehtiön toimintaa Episodinen puskuri auttaa tallentamaan tapahtumia säiliömuistiin

13 Säiliömuisti Eli pitkäkestoinen muisti
Tieto siirtyy työmuistista kertaamalla tai motivaatio- ja tunnetekijöiden vaikutuksesta Säiliömuistissa on esim. kaikki opitut asiat, lapsuuden muistot, äidinkieli ja toimintamallit Jaetaan asiamuistiin ja taitomuistiin Asiamuisti jakaantuu episodi- eli elämänkertamuistiin, jossa asiat tallennettu tapahtumina ja semanttiseen eli tietomuistiin

14 Unohtaminen Unohtaminen alkaa välittömästi Syitä:
Tarkkaavaisuus muualla Huono motivaatio Muut sisäiset häiriöt Ulkoiset häiriöt Unohtaminen on tärkeää ettei lyhytkestoinen muisti kuormitu

15 Muistiaineksen unohtamisteorioita
Muistin ehkäistymis- eli interferenssiteoria Proaktiivinen ehkäistyminen: aikaisemmin opittu häiritsee uuden asian mieleen palauttamista Retroaktiivinen ehkäistyminen: jälkeen opittu pyyhkii pois ennen opittua Muistin kulumis- eli häipymisteoria Muistijälki haalistuu Muistin motivationaalinen eli torjuntateoria Henkilö torjuu epämiellyttävät asiat Muistin fysiologiset teoriat Esim. Aivotarahdys

16 5.Unet ja nukkuminen Ihminen tarvitsee unta ja nukkuu n. 1/3 -osan elämästään Vaikuttaa ihmisten toimintaan Ovat tiedostamattoman sielunelämän tuotteita ja kertovat symbolisesti unennäkijää vaivaavista peloista, ahdistuksista, toiveista ja torjunnoista Unen tarve : - Vastasyntyneen unentarve on n. 16 t - Leikki-ikäisen n t - Kouluikäisen n t - Aikuisen n. 7-8 t

17 Unen vaiheet 1. kevyeseen uneen siirtyminen, asennon muuttaminen
2. kevyt uni, ei liikkeitä ja hengitys rauhallist 3. -4.Syvin uni, n. 30min nukahtamisesta, tiedottomuus syvenee, tasainen hengitys --> vaikea herättää nukkujaa, esim. unissaankävely

18 Unihäiriöt Erilaiset nukahtamisvaikeudet johtuvat mm. stressistä
Uniapnea aiheuttaa lyhyitä toistuvia hengityskatkoksia ja siten happivajausta aivoihin, esiintyy yleisemmin liikalihavilla miehillä, tupakoivilla ja huonojen elämäntapojen omaavilla.