S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko

Esitys aiheesta: "S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko"— Esityksen transkriptio:

1 S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko Tunto-päälaenlohko Kuulo-ohimolohko Puheen tuottaminen – Brocan alue, vasen otsalohko Puheen ymmärtäminen – Wernicken alue, vasen ohimolohko Teht. 5 Oikea päälaenlohko, osin näköaivokuori takaraivolohkossa Teht. 6 Asetyylikoliini – e, h (muisti, lihasliikkeiden hallinta) Serotoniini – b, e (masennus, muisti) Dopamiini – a, c, d, f, g (Parkinsonin tauti, riippuvuus, hyvän olon tunne, energisyys, skitsofrenia) Noradrenaliini – f (energisyys, kuitenkin korostuneena, yliaktiivisuutena) Glutamaatti – f (energisyys) Teht. 9 Oikea vastausrivi: c, g, i, h, d, b, e, f, a

2 s. 50 Teht. 3 Neglect Teht. 4 Orientaatiorefleksi – f) Havahtuminen yllättävään ärsykkeeseen Habituaatio – d) Ärsykkeisiin tottuminen Dikoottinen kuuntelu – g) Eri viestien syöttäminen oikeaan ja vasempaan korvaan Inhibointi – b) Häiritsevien ärsykkeiden Poissulkeminen Teht. 5 Ossi: syötöt, pelaajien reaktiot, pelitaktiikka, jäähyjen perusteet, luistelutekniikka yms. Ville: miten yleisö reagoi, miten eri joukkueiden kannattajat reagoivat eri tilanteissa, kannattajien väliset suhteet ja jännitteet, millaisia ihmisiä paikalla (pukeutuminen, miten innostuneita jne); kehonkieli, on riitoja esim. pariskunnan välillä yms Minna: millaisia mainoksia eri puolilla, piilomainonta, väliajan tapahtumat, kuulutukset, myyntipisteet…

3 S. 102 Teht. 8 Kaikumuisti on sensorisen muistin osa,joka ottaa vastaan kuulonvaraista ainesta. b Ikonimuisti on sensorisen muistin osa,joka ottaa vastaan näönvaraista ainesta. c Komentoyksikkö on työmuistin osa,joka ohjaa fonologista silmukkaa ja visuaalis-avaruudellista lehtiötä. Sen tehtävänäon yhdistellä muistin eri toimintoja ja säädellä tarkkaavaisuutta. d Fonologinen silmukka on työmuistin järjestelmä, jossa kielellistä ainesta pidetään mielessä lyhyen ajan. Kaikki kielellinen aines, jota pidetään työmuistissa, mielletään äänteinä. e Visuaalis-avaruudellinen lehtiö käsittelee näönvaraista ainesta. Sitä kutsutaan lehtiöksi siksi, että sinne ikään kuin piirtyy kuvallista informaatiota. Havaituille asioille ei useinkaan löydy suoraa kielellistä vastaavuutta, joten näköhavaintojen lyhytkestoista mielessä pitämistä varten tarvitaan oma järjestelmä. f Episodinen puskuri on työmuistin osa, joka auttaa tallentamaan tapahtumia.Episodinen puskuri yhdistää visuaalis-avaruudellisen lehtiön ja fonologisen silmukan käsittelemää tietoa, jotta yksilön säilömuistiin muodostuisi selkeä kokonaiskuva episodeista eli tapahtumista. g Toimintatapamuisti on säilömuistin osa, johon sisältyy tietoa siitä, miten suoritetaan tiettyjä toimintoja ja askareita, kuten ajetaan pyörällä tai käytetään tietokonetta. h Sisältömuisti eli deklaratiivinen muisti on säilömuistin osa, joka sisältää tietoa asioista ja tapahtumista. Sisältömuisti jaetaan edelleen episodiseen muistiin ja tietomuistiin. Episodista muistia kutsutaan myös tapahtumamuistiksi tai elämäkertamuistiksi. Episodisessa muistissa on tietoa siitä mitä tapahtui ja milloin. Tietomuistissa on sekä kielellistä ainesta, kuten käsitteitä, asiakokonaisuuksia ja yleistietoa, että visuaalista

4 S. 102 Teht. 10 Ei vanha koira uusia temppuja opi: Ihminen voi oppia läpi elämänsä. Ikä ei estä uusien asioiden oppimista, elleivät oppimista heikennä neurologiset sairaudet, kuten dementia. Kertaus on opintojen äiti: Asian toistaminen edistää asian muistamista. On kuitenkin muistettava, että asian toistamisella täytyy olla jokin tarkoitus ja merkitys. Asian turha toistaminen ei välttämättä edistä asian muistamista. Olennaista on kerrata asioita siten, että samalla kiinnittää huomiota siihen, että asia on ymmärretty. Hyvä muisti on ansa: Muisti voi toisinaan pettää esimerkiksi valemuistoja muodostamalla. Hyvä muisti tarkoittaa sitä, että oppija on rakentanut opiskeltavasta asiasta mielekkään kokonaisuuden ja että hänon ymmärtänyt opiskeltavat asiat. Tässä tapauksessa hyvä muisti ei ole ansa. Hyvästä muistista voi muodostua ansa, jos tuudittautuu ajattelemaan, että hyvän muistin ansiosta ei tarvitse opiskella asioita, vaan riittää, että osallistuu opetukseen. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa: On totta, että nuorena opitut taidot taitaa vanhanakin. Taidot voivat ruostua, mutta kokonaan ne eivät häviä. Voi olla, että taitoja joutuu palauttamaan mieleensä, ennen kuin niitä taitoja voi vanhana hyödyntää. Vaivatta opittu, surutta unohdettu: Väite pitää osittain paikkansa. Jos ei panosta asioiden oppimiseen, ei voi taata niiden muistamista. Toisaalta oppimista tapahtuu myös spontaanisti, asioita erityisesti mieleen painamatta. Esimerkiksi voimakkaasti koetut asiat jäävät ilman erityistä vaivaa

5 Mitä lainalaisuuksia liittyy havaitsemiseen?
Binokulaariset ja monokulaariset syvyysvihjeet, oppiminen, skeema ja ärsykelähtöinen tulkinta, havaintokehä, havaintoharhat, ympäristö (konteksti), erilaiset vakiot (konstanssit esim. koko), etäisyys, ärsykkeen ominaisuudet, havaitseminen prosessina (aistit, aivot) 5) mitä tarkoitetaan sensorisella deprivaatiolla? Mitä hyötyä ja haittaa siitä voi olla? Ei aistiärsykkeitä eli aistit ’riisutaan’ ärsykkeistä: usein pimeässä kelluntakammiossa. Voidaan käyttää rentoutumisen apuna, univaikeuksien hoidossa yhtä lailla kuin kidutuskeinona 7) Millä perusteella voidaan väittää, että psyykkiset toiminnot ja aivot ovat kytköksissä toisiinsa? Synapsi (hermosolujen toiminta); välittäjäaineiden yhteys esim. psyykkisiin häiriöihin, lateralisaatio, toimintojen paikantaminen ja eri toimimntoihin erikoistuneet aivoalueet, hermoverkkojen ja assosiatiivisten alueiden merkitys, aivovauriopotilaat (esim. H.M, Phineas Gage, Korsakoffin syndrooma, Parkinson, afasiat, agnosiat), aivojen kuvantamismenetelmät keinona (aiemmin esim. ruumiinavaus)