Tulevaisuuden muistelu –miten me sen teimme?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Orientaatio ammatillisiin opintoihin NITOJA-hankkeen päätösseminaari Ulla-Maija Arminen Ulla-Maija Arminen.
Advertisements

. Rauman freinetkoulu.
Harvialan koulu ja päiväkoti
Tukea tarjolla verkkokurssien tuottamiseen ja toteuttamiseen KTOL:n Tammiseminaari Olli Ruohomäki Moodle-on-Demand -hanke Parkanon kansalaisopisto.
Koulukuraattorien perehdytysohjelma Helsingissä
Piksu Oy Piksu Oy kustantaa kirjoittajien yhteistä talousmediaa: Tuotamme hyvää ja laadukasta asiatietoa sijoittajille ja säästäjille.
Miian ja Niinan atk-työt
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
TTL Sosiaalisessa mediassa
Kiihdytys yhdestä kuuteen Oppisopimusliikkuvuuden lyhyt oppimäärä.
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
Sosiaalinen kuntoutus
Kokemuskenttä - Nyt ja tulevaisuudessa
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
Tilastomatematiikkaa verkossa - Pythagoras-oppimisympäristö
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
Järjestöpäivät. Romanifoorumin löydät netistä:
Kaijamaija Parviainen Pätevyysluotsi työpaikalla Työpaikalla tapahtuvan ohjauksen mahdollisuudet, edut, esteet ja haitat Kaijamaija Parviainen.
Tavoitteena unelmakämppä
Verkkokiusaamisen ehkäiseminen
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
Pedagogisen toimikunnan 11. kokouksen muistio
Haukipudas-Kiiminki –työpajahanke Tenho Jaakola
MIKSI ARVIOINTIA TEHDÄÄN? Arvioinnilla saadaan tietoa siitä, mitä tuloksia toiminnalla on saatu aikaan ja miten toimintaa tulisi kehittää. Tietoa oman.
NUORTEN PAJA Anu Lounatvuori Johto Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhepalvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen.
Iida Kukkonen, Saara Könönen, Maiju Laurila, Laura Lundberg, Janne Junell, Susanna Ranta, Susanne Peltoniemi, Mikko Koskinen.
Työ elämään 2015 nuorten ammatti- ja kesätyötreffit Ti klo Oulun kaupunginteatterilla Kaarlenväylä 2, Oulu.
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
Nuorten näköistä toimintaa Espoossa KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Tampere.
Peliviikosta potkua uuden opetussuunnitelman käytännön toteutukseen ITK 2016 Lauri Pirkkalainen
Aikuisohjaus työelämän voimavarana – Maakunnallista verkostoyhteistyötä aikuisten ohjauspalveluiden kehittämiseksi – Suvi Lehto-Lavikainen,
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUULEMISTILAISUUS JA JATKOTYÖSTÖ NUORTEN KUULEMINEN PORVOOSSA.
Tulevaisuuden muistelu –miten me sen teimme? Esitys on rakennettu tulevaisuuden muistelun merkeissä Virpi Stenlund, Kulttuuripaja Virran hankevastaava.
SAK/Hannele Ugur Ohjaus aikuisopiskelijan tukena Ohjaus Suomessa 2008 –asiantuntijaseminaari Espoo
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
Tampereen Tyttöjen Talo. TAUSTAA: Tyttöjen talon toiminta käynnistyi keväällä 2004 Tyttöjen Talo on osa Setlementti Naapurin toimintaa Toimintaa rahoittaa.
ABC – Askeleet nuorten tieto- ja neuvontapalvelun
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Suomen UNICEFin vapaaehtoistoiminnan kysely 2017
Lämpimästi tervetuloa!
Ryhdistä yhdistystä treffille: Mitä yhdistystoiminta on?
Mitä Veturointi on? Veturointi-toiminnassa valmennetut kokemusasiantuntijat (Veturit) toimivat nuorten tukena itsenäistymisen elämänvaiheessa. Kohderyhmät:
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
Minno meets Innokylä - törmäyskohtia
NUPPA-TALON VIIKKO 21 ! Viranomaispalvelut 8-16 ! Aamupala 9.30
Kaakkurin koulun valinnaisaineet
Följyssä-toiminnan prosessin kuvaaminen
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
Lähipalvelukilpailu Ilmoituslaatikkoverkosto tuo arjen mahdollisuudet esille uudella tavalla, sekä toimii kehittymisen myötä infrastruktuurina yksilön,
Päivätoiminnan innovatiiviset työtavat käytäntöön
Suomen Ekonomien jäsenlähettilyys
Maaseutuverkosto vartissa
Oman elämän raiteilla!.
Saatteeksi PP-pohjan käyttäjälle
LUKIO-TET Viherlaakson lukion ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoiden työelämään tutustuminen keväällä 2015.
Harjoituksen ohjaaminen
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
Tiirismaan vesopäivät
Harjoituksen ohjaaminen
ERÄTAUKO-KOULUTUKSEN SUUNNITTELUPOHJA
Miten hankimme kilpailuetua? Miten keskeiset tavoitteemme toteutuvat?
Yhteinen keittiö -hanke
Tuetun päätöksenteon koulutus
SUMU RYHMÄ – SURUSSA MUKANA
Jatkettu väliraportin ja nykytilan työstämistä.
Omavalvonta -työpaja THL:ssa
Tapatuunaus-hankkeen seminaari
Henkilökohtaisen avun keskus Helsingin ja Kauniaisten alueella
Osallisuudesta Tanja Räty.
Esityksen transkriptio:

Tulevaisuuden muistelu –miten me sen teimme? Tulisinko Kulttuuripajalle? Hanke käynnistyi Tampereen osalta 1.2.2015 Työntekijät kiersivät yhteistyötahoja kertomassa toiminnasta. Yhteistyötahot välittivät sanaa asiakkailleen. Tieto alkoi levitä myös muita kanavia pitkin. Tutustumiskäynnit alkoivat. Asiakasosallisuus: Nuoret aikuiset valitsevat itse, tulevatko he tutustumaan Kulttuuripajaan, jäävätkö he sen kävijöiksi, miten ja miten usein tai pitkään haluavat osallistua ja mitä tavoitteita asettaa osallistumiselle. Lähetteitä ei tarvita. Sanktioita ei ole. Leipisteksti Adobe Garamond Pro Otsikko Myriad Pro Luettelo

Miltä meillä näyttäisi? Kaikki halukkaat alkuhaastattelussa käyneet tulivat palaveriin, jossa päätettiin Kulttuuripajan sisustuksesta ja toteuttivat sitten suunnitelman työntekijöiden toimiessa taustatukena. Seinille kävijät maalasivat viidakon ja järvipanoraman, kaapisto tuunattiin, verhot yksi löysi kirpparilta. Sisustus täydentyy edelleen ryhmien tuottamilla maalauksilla, käsitöillä ja piirustuksilla. Seinämaalaus jatkui seuraavana keväänä. Asiakasosallisuus: Kävijät päättävät itse, miltä Pajalla näyttää ja miten tämä visio toteutetaan.

Juhlassa kävijät valitsivat Kulttuuripajan nimeksi Virta. Ketkä haluavat ohjata? Kulttuuripajamallin ytimessä ovat kulttuuriin keskittyvät, toiminnalliset vertaisryhmät. Kevään alkuhaastatteluissa kyseltiin, ketkä haluaisivat ryhtyä niitä ohjaamaan. Halukkaat ja sopivat koulutettiin vertaisohjaajiksi. Vertaisohjaajat laativat säännöt Pajalle yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Järjestettiin valmistujais- ja avajaisjuhla, johon vertaisohjaajat suunnittelivat ohjelman. Juhlassa kävijät valitsivat Kulttuuripajan nimeksi Virta.

Vertaisohjaajat kertoivat: mitä ryhmiä he haluavat ohjata Ryhmätoiminta alkoi 10.6. 2015 Vertaisohjaajat kertoivat: mitä ryhmiä he haluavat ohjata mitkä ovat ryhmien sisällölliset ja tunnetavoitteet mitä tarvikkeita niihin tarvitaan mihin kellonaikaan ne kokoontuvat (ti-pe 10-15 raameissa) montako henkilöä ryhmässä olisi millaista tukea työntekijöiltä he toivovat Ja kaikki kävijät kertoivat, mihin ryhmiin he haluavat osallistua. Toimitaan viiden viikon jaksoissa; kuudennella viikolla tehdään uudet valinnat. Asiakasosallisuus: Kaikki tekevät sitä, mitä aidosti haluavat.

Uusia kävijöitä tuli jatkuvasti toimintaan mukaan. Toiminta vakiintui Järjestettiin vertaisohjaajakoulutuksia 1-2 vuodessa. Ryhmätoiminta monipuolistui jatkuvasti. Kulttuurin eri osa-alueet olivat hyvin edustettuina. Uusia kävijöitä tuli jatkuvasti toimintaan mukaan. Työntekijät toimivat taustatukena: alkuhaastattelut, vertaisohjaajakoulutukset, purkukeskustelut, vertaistyönohjaus, tarvittaessa apua suunnitteluun ja tarvikehankintoihin, käytännön asioiden mahdollistaminen, yhteistyötahot ja verkostot, päävastuu tiedottamisesta, talous- ja tilastoasiat, vastuu haastavista ryhmätilanteista.

Pajalaiset järjestivät teemapäiviä ja työpajoja. Vertaisohjaajat ja kävijät toimivat Pajalaiset ideoivat näyttelyitä ja konsertteja ja osallistuivat Pajan toiminnasta tiedottamiseen kirjoittamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, tekemällä videoita, jakamalla mainoksia, kutsumalla uusia kävijöitä mukaan ja antamalla haastatteluja. Pajalaiset järjestivät teemapäiviä ja työpajoja. Vertaisohjaajat osallistuivat ohjausryhmän toimintaan. Pajalaisten kanssa käytiin keskusteluja mielenterveystoiminnan filosofisesta perustasta ja laadukkaasta käytännön toteutuksesta. Jatkorahoitus järjestyi kävijöiden ja työntekijöiden yhteistyön tuloksena.

Toiminnan arviointia Toimintaa arvioitiin jatkuvasti Toivehattu-työkalulla, jota kehitettiin kävijöiden palautteen perusteella entistä toimivammaksi. Siten pajalaisten ajatuksia kuultiin sekä haastattelutyökalun avulla että sen kehittämisessä. Kävijöiden esittämä palaute ja kehittämisajatukset olivat jatkuvasti osa Pajan arkea.

Syksy 2017 Kulttuuripaja Virta on vakiintunut osaksi Tampereen mielenterveyskentän tarjontaa. Virta on tuonut oman lisänsä koko kentän käsitykseen asiakaslähtöisyyden mahdollisuuksista ja vaikuttanut paitsi kävijöiden itsensä myös laajemman yleisön tietoisuuteen kohderyhmän pystyvyydestä ja asiantuntijuudesta. Merkittävä osa pajalaisista on siirtynyt kokonaan opintojen, töiden ja muun mielekkään toiminnan pariin. Osa jatkaa edelleen Kulttuuripajalla ja turvaa sen toiminnan jatkuvuutta ja laatua yhdessä työntekijöiden kanssa.