Lapsihavainnointi on lapsen arvostamista ja kuuntelemista Petra Suonio 2011.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen käytännössä
Advertisements

HALSUAN VASU -avain kasvuun
Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
LUVALLISET POISSAOLOT
Katso Aitolasta lisää:
Isi tuli! Vastuullista isyyttä tukeva vertaistukiryhmä
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Case-tehtävä Metsäprojekti päiväkodissa
AITOLAN RYHMÄPERHEÄIVÄKOTI SADUTUSKOKEILUN KAUTTA KOHTI SADUTUKSEN TOIMINTAKULTTUURIA Helena Lindqvist Sadutus, dokumentointi, pienryhmä- ja teematyöskentely.
4-vuotiaan lapsen havainnointi neuvolassa
Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Erilaisten ryhmien ja yksil ö iden kohtaaminen: Vinkkejä ohjaamiseen Riikka Juntunen, Heli Laitinen, Sari Rautio,
Mielenterveys s. 110 –
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Reggio Emilia Paula Vehkalahti, Emilia Tauriainen, Hanne Yrittiaho, Maisa Valtanen, Riikka Rautiainen Vaka 11B.
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
Ryhmätoiminnasta voimaa kuntoutumisen polun eri vaiheisiin
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Lasten ”Voimaryhmä” Metropolia amk, Itäinen perhekeskus (Vuosaaren toimipiste) & Haruspuisto Katja Ihamäki & Paula Olkkonen.
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
HUOLELLISESTI HOIDETTU LAPSI 1900-luvun alussa LPP15K Henna, Sanna, Siiri, Sonja R.
1-3-vuotiaan vuorovaikutus
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui.
Moision päivähoitoyksikkö Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma.
 Tiilimäen päiväkodin toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen, lämmin sekä kodinomainen ilmapiiri. Haluamme luoda lapsen itsetunnon myönteistä kehitystä.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Esimerkkejä lapsen kasvun ja kehityksen arviointi- ja seurantamenetelmistä Petra Suonio 2011.
Hippiäiset Varhaiskasvatussuunnitelma vuotiaiden sisarusryhmä Pieni, kodikas päiväkoti Päiväkotihistoriaa 40 vuotta, Hippiäiset 2004 alkaen.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat.
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Petra Suonio  MISTÄ NÄKÖKULMASTA ARVIOIT LAPSEN KEHITYKSEN PULMIA?PIDÄTKÖ NIITÄ ENSISIJAISESTI VAIKEUKSINA VAI LAPSEN OMINAISUUKSINA?
Kasvatuskumppanuus perhepäivähoitajat Petra Suonio 2011.
Lapsen ja nuoren tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen kuntouttavilla elementeillä Petra Suonio 2012.
PERHEPÄIVÄHOITAJAN AMMATTITUTKINTO Petra Suonio 2011.
Sisällölliset orientaatiot ja lapselle ominaiset toimintatavat Ruut Ruokonen 2012.
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Lasten havainnoimisesta Ruut Ruokonen Näistä lähtökohdista… Yksilöllisyys =kehitys etenee määrätyssä järjestyksessä, mutta lapset saavuttavat näitä.
Kasvatustyylit Petra Suonio 2011 perhepäivähoitajat.
Tutkimustyypit ja aineistonkeruun menetelmät
Apua koulunkäyntiin Keski-Suomessa
Havainnointi tutkimus-menetelmänä
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
MINI-INTERVENTIO TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ JA HOITAA VARHAISESSA VAIHEESSA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJAT JA ONGELMAKÄYTTÄJÄT.
Sosioemotionaalinen kehitys
Motorinen kehittyminen
Tavoitteet ja arviointi
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
Näin arvioimme tiimin toimintaa
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
Kielen kehityksen avainkohdat
Nojatuolipedagogiikkaa päiväkodissa
Miten persoonallisuutta voidaan tutkia?
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Digitaalinen kasvun kansio kasvatuskumppanuuden edistämisessä
VARHAISKASVATTAJA LUO TURVALLISEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN
MONTESSORIPEDAGOGIIKKA ”auta minua tekemään se itse”
SADUTUS Ruut Ruokonen 2013.
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Katja Ihamäki & Paula Olkkonen
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Esityksen transkriptio:

Lapsihavainnointi on lapsen arvostamista ja kuuntelemista Petra Suonio 2011

Lapsihavainnointi kertoo miten lapsi voi Jotta toiminta olisi lapsilähtöistä, on lapsen arkea tehtävä näkyväksi havaintoja kirjaamalla Tärkeää myös lapsen itsensä kannalta -> mitä olen oppinut? Lapsihavainnoinnit toimivat myös oman toiminnan arvioinnin välineinä Havainnointi auttaa perhepäivähoitajaa tunnistamaan lapsen kehityksen vaiheet, herkkyyskaudet ja yksilölliset piirteet Lapsen kokemuksen ja sitoutuneisuuden tavoittamista

Lapsihavainnointi Lapsihavainnointi on arkityöhön sopiva menetelmä Jos kokonaiskuva lapsesta jää vaillinaiseksi, perhepäivähoitaja mahdollisesti siirtää tai voimistaa tietämättään lapsen vaikeuksia Lapsen havainnointi/arviointi kertoo, että työntekijä uskoo lapsen kykyyn kehittyä

Huom! Jos perhepäivähoitajalla herää huoli lapsen tilanteesta, on ensisijaisen tärkeää pysähtyä havainnoimaan lapsen toimintaa

Tiedonkeruu Tarkoituksena seurata lapsen kehitystä ja oppia ymmärtämään hänen tarpeitaan -> koko suunnitteluprosessin perusta Tiedon avulla huomataan mahdollinen erityisen tuen tarve Mittaus, arvioinnit, testit, havainnointi, kuunteleminen, haastatteleminen, keskustelu vanhempien kanssa Päivähoidon/koulun henkilökunnan rooli keskeinen Apuna yhteistyöhön vanhempien, neuvolan ja esim. erityistyöntekijöiden kanssa

Havainnointi menetelmänä Havainnointi kertoo mitä todella tapahtuu Toimivatko ihmiset niin, kuin he sanovat toimivansa Näkemistä, tarkkailua Aikaavievä menetelmä

Havainnoinnin edut Välitön, suora tieto toiminnasta ja käyttäytymisestä Pääsy luonnollisiin ympäristöihin Todellisen elämän tutkimista Hyvä keino vuorovaikutuksen tutkimiseen

Havainnoinnin haitat Havainnointi saattaa vaikuttaa tilanteen kulkuun Haittana se, että tutkija sitoutuu emotionaalisesti tutkittavaan ihmiseen/ryhmään Tietojen tallentaminen ei aina onnistu välittömästi Eettisyys – Esim. kuinka paljon tutkittavalle kerrotaan havainnoinnin tarkoista kohteista

Lapsikohtainen havainnointi Käytännöllisin ja suositeltava tapa on käyttää osallistuvaa havainnointia Lapsen kehitystä seurataan arkielämän tilanteissa, leikeissä ja tehtävissä Kehitystä arvioidaan siinä kontekstissa, jossa lapsi muutenkin on Suunnitelmallisuus keskeistä Havainnoimalla saatu tieto voidaan erottaa tuntumasta ja luulosta

..jatkuu Aluksi lähtötilanteen kartoitus Havainnointi monipuolisesti päivän eri tilanteissa Kiinnitetään huomio kerrallaan yhteen käyttäytymisen osa-alueeseen Tilanteiden havainnointi useaan otteeseen Havainnointi voi olla myös jaksottaista Havaintojen kirjaaminen keskeistä

Mitä havainnoidaan? Havainnointia toteutettaessa tulee miettiä, mitä, miten ja miksi havainnoidaan Aidot tilanteet – Esim. miten lapsi leikkii? Miten lapsi ilmaisee toiveitaan? Mitä lapsi puuhaa eniten? Pyrkiikö lapsi miellyttämään? Hymyileekö lapsi? Minkälainen on lapsen perusasenne? Miten lapsi ilmaisee tunteitaan? Kehityksen osa-alueet – Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Ohjatut tilanteet – Järjestetään tilanne esim. leikki/ohjaustilanne havainnointia varten – Miten lapsi suhtautuu ohjaukseen? Seuraako ohjausta? Jäljitteleekö toisia lapsia?

Lapsen ääni… Tulee näkyväksi toiminnan kautta -> havainnointi – sosiaaliset taidot – motoriset taidot – hienomotoriikka, karkeamotoriikka – muisti, ajattelu, kieli, hahmottaminen – leikki – keskustelut lapsen kanssa – toiminnalliset menetelmät: – mm. sadutus, valokuvaaminen, draama – kehon kieli

Miten havainnoidaan? Katsellaan, kuunnellaan ja tehdään muistiinpanoja Osallistumalla lapsen toimintaan sekä sivusta käsin – Huom! Havainnoijan vaikutus lapseen – Lasten totuttaminen havainnointiin Kaikki aikuiset osallistuvat Lasten haastatteleminen Täydennetään havainnointitietoa haastattelemalla vanhempia Dokumentoidaan lapsen lapsen töitä ja toimintoja (videointi, töiden kerääminen)

Havainnoijan muistilista Tietoni lapsesta perustuvat vanhempien kertomaan ja aikaisempiin havainnointeihin Kirjaa vain havaintoja- älä tulkintoja Keskity havainnoimaan myös lapsen vahvuuksia Vältä liioittelua Havainnoi lasta säännöllisesti

Lähteet Karling ym Lapsen aika Häkkä ym. (toim.) Lapsen parhaaksi. Lähihoitaja varhaiskasvattajana. Valtakunnallinen vasu Kalliala Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Hiltunen ym Ohjaan ja avustan.Koulunkäyntiavustajan käsikirja