Miksi historiaa pitäisi ylipäätään opiskella? Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Auttaa ymmärtämään historiallista ja yhteiskunnallista muutosta Auttaa ymmärtämään historiallista ja yhteiskunnallista muutosta Kehittää kriittistä ajattelua Kehittää kriittistä ajattelua Antaa valmiuksia henkilökohtaisen identiteetin kehittämiseen Antaa valmiuksia henkilökohtaisen identiteetin kehittämiseen
Myös historiassa lähtökohtana kognitiivinen oppimiskäsitys Oleellista tietojen jäsentäminen ja erilaiset ajattelun taidot Informaatio muuttuu tiedoksi vasta aktiivisen tiedon prosessoinnin kautta Ulkoa opittu tieto ilman työstämistä jää helposti merkityksettömäksi pirstaletiedoksi Nykyisen ajattelun mukaan myös historian opettamisessa tulisi nostaa esille erilaisia historiaan liittyviä ajattelun taitoja Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen Erilaiset vaikutussuhteet ja asiayhteydet Kriittinen ajattelu Kokonaisuuksien hahmottaminen Menneisyyden ihmisen asemaan eläytyminen Historian didaktiikan lähtökohtia (ks. esim. Historia koulussa/ Arja Pilli)
TIEDON JÄSENTÄMISEN ONGELMAT Historian epähavainnollisuus Suuret tietomassat Detaljeille ei löydy kiinnekohtaa Ei ymmärtämistä helpottavia lakeja tai sääntöjä ”Suurmiesten” historia jää helposti vieraaksi AJAN KÄSITE Lapsen aikakäsitys kehittyy hitaasti Lopulliseen muotoonsa aikakäsitys kehittyy yleensä vasta murrosiässä VAIKEASTI AVUTUVAT KÄSITTEET Monet historian käsitteet ovat vieraita oppilaiden omalle elämänpiirille Arkikäytöstä poistuneet termit Abstraktit käsitteet joiden merkitys voi poiketa arkikäytöstä H ISTORIAN OPPIMISEN HAASTEITA
”Aluksi kirjat olivat harvinaisia, kalliita, käsintehtyjä ja harvinaisia. Gutenperk keksi irtokirjaimet ja kirjapainon. Kirjoja valmistettiin luostareissa, joissa munkit ja nunnat kopioivat niitä. Kappaleiden alkukirjaimet olivat kuin taideteoksia. Kiinalaiset keksivät paperin 105 jKr. Gutenperk kirjoitti ensimmäisen raamatun. Kirjat tehtiin käsityönä. Paperi valmistettiin lumpuista. Lukutaidon oppineita oli vähän.” Näyte 12-vuotiaan peruskoululaisen kirjoittamasta tekstistä: (Lähde: Historia koulussa)
Näkökulmia historian oppimisen haasteiden kohtaamiseen Pelkällä faktojen mieleenpainamisella ei päästä kovin pitkälle Opetuksen olisi hyvä sisältää myös esim. toimijoiden motiivien pohdintaa ja heidän asemaansa eläytymistä Syy- ja seuraussuhteiden pohdintaa erilaisten lähteiden arviointia historiasta tehtyjen tulkintojen arvioimista tavallisten ihmisten ja arkipäivän historian esille nostamista oppilaille vieraiden käsitteiden avaamista ajan hahmottamisen harjoittelua
Keskeinen haaste Vastaako kouluopetus todellisuudessa opetussuunnitelmien tavoitteita? Pelkällä faktojen opiskelulla ei päästä kovin pitkälle historiallis-yhteiskunnallisen ajattelun kehittämisessä