SAKSTTKAKAVA Tasa-arvolain uudistus 2015 Tapio Bergholm, erikoistutkija SAK:n tasa-arvoviikonloppu Tampere 23.5.2015 SAKSTTKAKAVA.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Naisten urat ja palkkaerot tutkimustiedon valossa
Advertisements

Työnantajan velvollisuudet käytännössä
TES-prosessi helluntaiseurakunnassa Markku Luoma Vesa Pylvänäinen.
Hallituksen esitys 67/ / Pirkko Mäkelä-Pusa.
Asiakkaana sosiaalipalveluissa
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Työmarkkinajärjestökysely tasa-arvosuunnitelmista ja palkkakartoituksista 2012 Akava
Kyselytyökalu henkilöstön työhyvinvoinnin ja tasa- arvokokemusten selvittämiseksi  Toteutus Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus ja Mindcom Oy.
Leena Linnainmaa Varapuheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Terveyspalvelualan uusi palkkausjärjestelmä alkaen
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Työsuojelu Henkilökohtaisen avun miniseminaari
Work/Non-Work Interface: A Review of Theories and Findings
LUOTTAMUSMIEHEN MUUTOS Erikoistutkija Tapio Bergholm, SAK Mauno Koivisto: Sosiaaliset suhteet Turun satamassa Työnantajia ei työrauhan parantaminen kiinnosta:
Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat
ESR Sivu 1 ESR:n uusi ohjelmakausi ja sen haasteet sukupuolten tasa-arvon kannalta Riitta Kangasharju Työministeriö Tampere
Tasa-arvosuunnittelu oppilaitoksissa ja työorganisaatioissa
Kysely tasa-arvosuunnitelmien laadinnasta AKAVAn luottamushenkilöille 11/ AKAVAn kysely luottamushenkilöille tasa-arvosuunnitelmien tekemisestä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli 7/2012 Maahanmuuttajat SAK:laisilla työpaikoilla (N=1153) Eve Kyntäjä SAK:n maahanmuuttoasiantuntija.
Laaja-alaista ja systemaattista vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden sekä merkityksen arvioimista. Ennakoivaa työsuojelua -
KM, PsyK Jaana Laurinvaara
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN HOLLANNISSA
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ja nuorisojärjestöt
TYÖAIKAAN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ JA SÄÄNNÖKSIÄ
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA VASTUUALUE 1VASTUUALUE 3 VASTUUALUE 4 VASTUUALUE 2 SIHTEERI MALLISEURA RY / HALLITUS - dynaamisen organisaatiokaavion esittely.
Vaarojen tunnistaminen ja arviointi
Anna tutki: Naisen asema työelämässä.
Nyt puhuvat tytöt Esitys oppituntikäyttöön
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Tietoturvallisuus osa 6
TYÖSOPIMUS.
Ohjeistus työntekijätiedoista
TASA-ARVOVIIKONLOPPU 17. – ANU-TUIJA LEHTO.
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Työsuhteen solmiminen ja päättäminen
IKÄOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI SYYSKUU 2013 N= 1114.
UUSI TYÖTURVALLISUUS- LAKI 2003
SAK:n luottamusmieskonferenssi Kiljava YT-paja.
− työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
SOPIMUSSHOPPAILU LUOTTAMUSMIESKONFERENSSI KATARINA MURTO VASTAAVA TYÖEHTOASIANTUNTIJA KM1.
The Nature of Work and the Stress of Higher Status Scott Shieman, Yuko Kurashina Whitestone, Karen Van Gundy Journal of Health and Social Behavior 2006,
Viestintäsuunnitelma
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
Harri Sirén1 TULOKSELLISUUS, PALKINTA JA NEUVOTTELUTOIMINTA.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Osallistuminen ja arviointi Suunnittelijan on ymmärrettävä niin kommunikaation kuin ympäristövaikutusten perusteet Suunnittelija käy useita kasvokkaisia.
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Työsuojelun toimintaohjelma
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Sosiaalihuoltolaki.
Pelastusalan naiset Tilannekatsaus Komission ajankohtaiset asiat  Viimeisin, järjestyksessään 8.kokous Lontoossa lokakuussa 2015  Päätettiin.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy / Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus työelämän näkökulmasta Xamk yt-neuvottelukunta
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Pohjoismaiset sukupuolisilmälasit käytännössä SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTOSSA.
Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto.
Työelämän uudet valvonnan muodot
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa
Yhdenvertaisuus sisältää tasa-arvon
Palautteen anto, puuttuminen ja puheeksi ottaminen
TYÖTURVALLISUUS.
Siun soten päihdeohjelma
Webcast klo Koulutus työelämää koskevista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain muutoksista Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki.
Työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Esityksen transkriptio:

SAKSTTKAKAVA Tasa-arvolain uudistus 2015 Tapio Bergholm, erikoistutkija SAK:n tasa-arvoviikonloppu Tampere SAKSTTKAKAVA

Lain tarkoitus (tasa-arvoL 1 §) Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä

SAKSTTKAKAVA Määritelmiä (tasa-arvoL 3 §) Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan tässä laissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan tässä laissa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Mitä tässä laissa säädetään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä, sovelletaan vastaavasti syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen

SAKSTTKAKAVA Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa (tasa-arvoL 6 §, /232) Kaikki työnantajat  edistettävä sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti  ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat tulee

SAKSTTKAKAVA Kaikki työnantajat (jatkuu)  toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä  edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen  edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa

SAKSTTKAKAVA Kaikki työnantajat (jatkuu)  kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille  helpottaa naisten ja miesten työn ja perheen yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin  toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuvaa syrjintää huom. tasa-arvolain 6c § sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisystä

SAKSTTKAKAVA Tasa-arvon edistäminen (työnpaikalla yli 30 työntekijää (Tasa-arvoL 6 a §) säännöllisesti vähintään 30 työntekijää niin työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Laaditaan yhteistyössä luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa. Henkilöstön edustajilla on oltava riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suunnitelmaa laadittaessa

SAKSTTKAKAVA Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa-arvoL 6 a §) Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista; 2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; 3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä on tiedotettava henkilöstölle. Palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi vähintään joka kolmas vuosi, jos tasa-arvosuunnitelma muilta osin tehdään vuosittain

SAKSTTKAKAVA Palkkakartoitus (Tasa-arvoL 6 b §) Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos palkkakartoituksen vaativuus- tai tehtäväryhmittäinen taikka muulla perusteella muodostettujen ryhmien tarkastelu tuo esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia. Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin

SAKSTTKAKAVA Palkkakartoituksen sisältö Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Koko henkilöstö on palkkakartoituksen piirissä, ml. määrä- ja osa- aikaiset, palkkausjärjestelmien ulkopuoliset, sopimuspalkkaiset. Perustuu työnantajan käyttämiin ryhmiin. Mikäli käytössä on yhtenäinen vaativuusarviointijärjestelmä, sitä voidaan pitää luontevimpana pohjana. Mikäli järjestelmää ei ole, työntekijät voidaan ryhmitellä tehtäväryhmittäin tai muulla perusteella. Palkkatietojen tarkastelu eri sopimusalojen kesken on mahdollista. Lähtökohtana on töiden sisällön ja niiden työntekijöille asettamien vaatimusten vertaaminen

SAKSTTKAKAVA Palkkakartoituksen sisältö Kustakin tarkasteluryhmästä lasketaan palkkojen keskiarvo (euroina tai naisten ka:n osuus miesten ka:sta %, myös hyödyllistä ilmoittaa esim. hajontalukuja tai mediaani). Laki ei määrittele, mitkä palkanosat on otettava huomioon, kuitenkaan mikään palkanosa ei saa olla syrjivä. Tietosuoja Ryhmässä tulisi olla useampi nais- ja miespuolinen työntekijä, jotta yksittäisen työntekijän palkka ei käy ilmi. Samanarvoisia työntekijäryhmiä voi koota yhteen. Mikäli naisia/miehiä on vain muutama, palkkoja voidaan vertailla kaikkien työntekijöiden keskiarvoon. Huom! Tietosuojasääntely, liikesalaisuudet ja yksityisyyden suoja

SAKSTTKAKAVA Palkkaerojen tarkempi selvittäminen Jos palkkakartoitus tuo esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia. Hyväksyttävät syyt palkkaeroille: Tehtävien vaativuus, henkilökohtaiseen suoritus, työkokemus, erityisvastuu, työajat, työntekijän monikäyttöisyys tai työolosuhteet. Palkkaerot voivat erityisestä syystä ajallisesti rajoitetun ajan johtua organisaatioiden yhdistämisestä, uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, tehtävien muuttumisesta ja palkkaan vaikuttavista markkinatekijöistä

SAKSTTKAKAVA Asianmukaiset korjaavat toimenpiteet Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Mahdolliset palkkasyrjintätilanteet on tarpeen selvittää ja korjata työpaikalla nopeasti. Asianmukaiset korjaavat toimenpiteet tulisivat arvioitaviksi palkkakartoituksen tuloksista ja työpaikan tilanteesta käsin. Muu hyödyntäminen tasa-arvosuunnittelussa: jos palkkakartoituksesta esimerkiksi ilmenisi, että naiset tai miehet ovat aliedustettuina paremmin palkatuissa tehtäväryhmissä, tehtäväryhmiin pääsemistä tulee tasoittaa

SAKSTTKAKAVA Syrjinnän kielto (tasa-arvoL 7 §)/1 Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Välittömällä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa: 1) naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella; 2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä; 3) eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella

SAKSTTKAKAVA Syrjinnän kielto (tasa-arvoL 7 §)/2 Välillisellä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa: 1) eri asemaan asettamista sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella; 2) eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Edellä 3 momentissa tarkoitettu menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden

SAKSTTKAKAVA Syrjinnän kielto (tasa-arvoL 7 §)/3 Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoin kuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on pidettävä tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri

SAKSTTKAKAVA Syrjintä työelämässä (tasa-arvoL 8 §) …. Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa tarkoitettu menettely on tässä laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli- identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa tarkoitettu menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä

SAKSTTKAKAVA Yhteystiedot: Tapio Bergholm Erikoistutkija