Tervetulot ja esittely puolin ja toisin

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TAITOTASO 1 = ALKEISTAIDOT
Advertisements

KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti”, vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen.
Monikulttuurisuus opetuksessa
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
S2-tiimin muistiinpanot
Samran Khezri Turun Normaalikoulu 2008
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukeminen Variassa Kamut-projektin yhteenvetoa Varian opettajien kokemuksia.
Puheterapia / Riihimäen seudun terveyskeskus
Lupa tulla näkyväksi Kemissä
Käytännön kieleen ja työelämään tutustuminen Sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus nuorille maahanmuuttajille.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Kielellinen erityisvaikeus SLI
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
Yhteistyötä lapsen hyväksi
Maahanmuuttajan työssäoppimisen ohjaamisen erityispiirteet
Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Erilaisten ryhmien ja yksil ö iden kohtaaminen: Vinkkejä ohjaamiseen Riikka Juntunen, Heli Laitinen, Sari Rautio,
Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi Teemafoorumi Höyrypanimo, Kotka Metallialan osaamiskartoitus Riitta.
Suomi-koulujen opettajat suomenopettajina
LIIKUNTAKASVATUKSEN PERIAATTEET 1. Lapsilähtöisyys 2. Avoimuus 3. Vapaaehtoisuus 4. Elämyksellisyys 5. Päätäntämahdollisuus 6. Omatoimisuus.
matematiikan ja luonnontieteiden pedagogiikan professori, OKL, JY
Yhteistyö oppilaitoksen ja päiväkodin kanssa - opiskelijanäkökulma Tarja Vakimo, HDO Ammattiin kasvua varhaiskasvatuksen kentällä –seminaari
Runo tekstitaidon kokeessa
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
OPPILAS LUOKKAHUONEESSA
Venäjän tunteja suunnittelemaan ”Punainen lanka” ”Luontevia siirtymiä” ”Helppouden tuntua” - Takana paljon suunnittelutyötä.
LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ
Venäjän alkeiden opetus
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Samran Khezri Kieliparlamentti, Helsinki
Kuvat ja tukiviittomat opetuksen tukena
Viinijärven koulun vanhempainilta 23.4.
Ops seminaari Askola.
Jyväskylän kristillinen opisto
Espoo ”Tavoitteena on kaksikielisyys !”
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Esiopetuksen vanhempainilta Kirkkojärven koululla
Verkko-oppiminen, ohjaus ja tuki Kata Hyvärinen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
Vieraat kielet Opetussuunnitelmassa Kieltenopetus Pöljän koululla Englantia opettaa Juhamatti Kalima, ruotsia Sari Korhonen. Saksan hoitavat etäopetuksena.
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
Lapsen ja nuoren tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen kuntouttavilla elementeillä Petra Suonio 2012.
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
ME-hengen kehittäminen
Jonot mataliksi Liikettä pienissä tiloissa
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Kieli itseilmaisun välineenä
Kokemuksia inkluusio- opetuksesta Laajasalon peruskoulussa
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja pedagogiikka varhaiskasvatuksessa Tiina Kulmala
Sosioemotionaalinen kehitys
TAVOITTEET JA SISÄLTÖ LV
Oppimisen tuki, pedagogiset asiakirjat ja muuta ajankohtaista
Suomi toisena kielenä opetuksen (S2) vuosiympyrä
Maahanmuuttaja opetusryhmässäni
SUUNNITTELE, TOTEUTA, ARVIOI JA KEHITÄ
Kielitietoisuus.
Kulttuurienvälinen viestintä
Kielitietoisuus.
Oman äidinkielen opetus Porvoossa
Digitaalinen kasvun kansio kasvatuskumppanuuden edistämisessä
Sisältöalueet esiopetuksessa
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Yhteisopettajuus arjessa
Yhdessä opettaen -PIENTEN LASTEN KOULU TERVETULOA KOULUTUKSEEN!
Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon
OPPIMISTA OHJAAMAAN - Oppimistaidot ja ohjaava opetus
Kielellinen erityisvaikeus
Esityksen transkriptio:

Tervetulot ja esittely puolin ja toisin

SANASÄKKI toiminnallinen tapa oppia suomen kieltä Koulutuksen struktuuri kuvin ja sanoin Lappeenranta, 20.9.2012 Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKI-MENETELMÄN TAUSTAA Maahanmuuttajalapsi päiväkotiryhmässä; kielellisen kommunikoinnin vaikeus puolin ja toisin maahanmuuttajalasten keskittymättömyys, levottomuus ja ei-toivottu käyttäytyminen kokemuksen kautta syntynyt tietoisuus, että peruspäivähoito ei riitä suomenkielen oppimiseen halu antaa lapselle väline kommunikointiin ja löytää uusia keinoja kielen oppimiselle Elli: Ensimmäiset maahanmuuttajalapset Tukkipojan päiväkotiin 1992. Opintomatka Ruotsiin Tukholman Bokyrkanin päiväkotiin 1996. Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKI-MENETELMÄ Pohjautuu Den Magiska Språkpåsen – menetelmään (Marie-Louise Nyberg) TPR -Total Physical Response (James J. Asher /USA http://www.tpr-world.com) Elli. Kirja mukana. Elli Laitinen ja Katja Viik

Elli Laitinen ja Katja Viik TEHTÄVÄ Valitse ”matkakumppani” tähän koulutukseen! Lapsi, joka mielestäsi tarvitsee kielellistä tukea Omasta tai naapuriryhmästä/ollut joskus ryhmässäsi Kirjaa ylös lapsen ikä, kansalaisuus, kotikieli, lapsen kotona käytettävät kielet, lapsen vahvuudet Lapsen suomen kielen tämänhetkinen taso, siltä osin kuin mahdollista (arkikieli, ymmärtäminen, tuottaminen, sanasto, käsitteet, sana- ja lauserakenteet) Kielellisen tuen tarve Katja Käännä ajatus oman työsi äärelle ja peilaa kuulemaasi oman työn näkökulmasta Ei välttämättä tarvitse olla S2, voi olla muuten kielellisen tuen tarve! Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKI-MENETELMÄ Toiminnallinen, systemaattinen ja johdonmukainen tapa oppia kieltä kaikkien aistien avulla Opetuksessa hyödynnetään lapsen luontaista tapaa oppia kieltä Lapset toimivat aikuisen johdolla pienryhmässä/S2- tunnilla Toiminnan ja havaintojen dokumentointi ja niiden hyödyntäminen Arviointi Elli. Tpr-menetelmän mukaan. Ota-anna-näytä Lapsen kielitaidon/Sanasäkkitoiminnan dokumentointi ja arviointi Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKITUOKIO Yksi pienryhmätoiminta/S2-tunti muiden joukossa Iloinen ja kannustava yhdessäolon hetki Vertaisryhmän merkitys Ilo ja osallisuus Säännöllinen ja tavoitteellinen, 2-3 kertaa/vko Katja: Pohdi, millaisen vertaisryhmän kokoaisit ”matkakumppanisi” ympärille! Mihin kohtaan päivää/viikkoa sisällyttäisit Sanasäkki-tuokion! Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKITUOKIO Intensiivisen vuorovaikutuksen kesto n. 10- 15min./tuokio ”Hiljainen työskentely” (opitun sisäistämisen vaihe) Sama paikka mahdollisuuksien mukaan Rauhallinen ympäristö Tilaa liikkumiselle Katja:Missä tiloissa Sanasäkki-toiminta palvelisi lasta parhaiten sinun päiväkodissasi? Sanasäkki arkeen sisällytettynä Elli Laitinen ja Katja Viik 8

SANASÄKKI -TUOKION RAKENNE Alkulaulu Jokaisen lapsen huomioiminen nimellä Salaperäinen pussi Opeteltavat sanat/asiat; konkreetit esineet/kuvat ym. Materiaali Toiminnallisuus esim. leikkien, liikkuen, laulaen Hiljainen työskentely Opeteltavan asian sisäistämisen vaihe Sanasäkkivihko Loppulaulu Katja. Tuokiorunko kuvina. Elli laittaa sanasäkkivihkon kiertämään muutamalla saatesanalla. Elli Laitinen ja Katja Viik-Puranen

SALAPERÄINEN PUSSI Salaperäinen pussi tai laatikko motivoi lasta Opittava asia pussissa Konkreetit esineet Kuvat Muu aihepiiriin liittyvä materiaali Elli: Opittava asia pussissa –huomioi lapsen ikä ja mitä haluat oppivan. Jotain vanhaa jotain uutta. Toisto. Opitun siirtäminen arkeen. Elli pistää pikkupussukat kiertämään. Elli Laitinen ja Katja Viik

AIKUISEN ROOLI Innostava ja kannustava vuorovaikutus Katja: Lähetään salliin: Missä on salli? Lähetään pellolle: lapsi aidan vieressä ulkona. Pohdi, miten innostava vuorovaikutus syntyy! Elli Laitinen ja Katja Viik

AIKUISEN ROOLI Innostava vuorovaikutus Rohkaisu, kannustus, kiitos Selkeä puhe hyvällä suomenkielellä Jaettu tarkkaavaisuus Katsekontakti (kulttuurierot) Kuuntele, kuule! Katja: Lähetään salliin: Missä on salli? Lähetään pellolle: lapsi aidan vieressä ulkona. Pohdi, miten innostava vuorovaikutus syntyy! Elli Laitinen ja Katja Viik

AIKUISEN ROOLI Yhteisesti sovitut käsitteet Lapanen, kinnas vai tumppu? Toiminnasta toiseen kuin tanssien… ”Tuhat” toistoa! Vähän on paljon! Katja:”Hukkuks sun tumppus?” ”Päiväkodin kurarukkaset” Vähän on paljon: sama aihepiiri useamman viikon –opitun sisäistäminen ja täydentäminen pikkuhiljaa: jotain vanhaa, jotain uutta… Pohdi, miten voit siirtää Sanasäkissä käsiteltyä arjen tilanteisiin! Elli Laitinen ja Katja Viik 13

AIKUISEN ROOLI Opeteltavien sanojen, käsitteiden jne. siirtäminen arjen tilanteisiin! Kieli näkyväksi! Toiminnan jäsentäminen Perushoitotilanteet!/tuokiot/leikki… Arjen tilanteisiin… Ellin palikkademonstraatio tuokiostruktuurista, nimeäminen ja toisto kaikessa arjen tilanteissa, selkeä puhe. Aamupiiri esimerkki palikoilla. Vähän on paljon: sama aihepiiri useamman viikon –opitun sisäistäminen ja täydentäminen pikkuhiljaa: jotain vanhaa, jotain uutta… Pohdi, miten voit siirtää Sanasäkissä käsiteltyä arjen tilanteisiin! Elli Laitinen ja Katja Viik 14

TOIMINNAN JÄSENTÄMINEN Kuka? Mitä? Missä? Kenen kanssa? Milloin? Missä järjestyksessä? Miten kauan? Mitä sen jälkeen? Yleinen strukturointi Ensin/sitten Toimintastruktuuri Sosiaalinen tarina Elli Laitinen ja Katja Viik

TUOKION SUUNNITTELUSSA TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA: Kun lapsi ei vielä puhu suomea: Puhetta ei vaadita, vaan aikuinen asettaa toimintaohjeet ja kysymykset niin, että lapsi voi vastata toiminnallaan (ota, anna, näytä, hyppää, taputa, etsi…) Kun lapsi osaa puhua jo jonkin verran suomea: Lasta houkutellaan vuorovaikutukseen asettamalla kysymykset ja ohjeet niin, että hän voi vastata sekä puheella että toiminnalla Kun lapsen kielitaito vahvistuu: Rohkaistaan lasta käyttämään kieltä monipuolisesti Harjoitellaan käsitteitä, sana- ja lauserakenteita ym. Elli: tunnustelupussi ja siili esimerkki. Purkit-esimerkki: etsi pupu! Mikä on keltaisen purkin alla? Jo jonkin verran suomea… esim kapteeni käskee leikki ym. Missä lapsi antaa itse ohjeita tutuilla fraaseilla, reaktioleikit: kosketa, näytä, juokse jne. Kun kielitaito vahvistuu… ajattelun ja päättelyn tukeminen. Pohdi aikuisen roolia ja kysymysten ja ohjeiden asettamista ”matkakumppanisi” kielitason näkökulmasta. Elli Laitinen ja Katja Viik

LAPSEN KIELEN TAITOTASON ARVIOINTI Lapsen käyttämää kieltä kuuntelemalla ja arvioimalla (kirjaaminen, nauhoittaminen, videointi) Arkikieli Leikki Kuvasta kertominen Erilaiset arviointimenetelmät esim. Pienten kielireppu, Kettu, Repun takanassa, Lauran päivä, Boehmin peruskäsitetesti, Kita, Varsu Elli. Erilaisten kysymysten esittäminen; kuka, missä, kenen, kenelle, kenellä, millainen, mihin, montako jne… Suomen kielen oppimissuunnitelma on sisällytetty lapsen vasuun/esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Kuopiossa. Ohjeistusta ja tarkennusta ollaan tekemässä. Mitä tiedät ”matkakumppanisi” kielen tasosta? Mitä tietoa vielä tarvitset? Kuinka aioit hankkia tietoa? Elli Laitinen ja Katja Viik

LAPSEN KIELEN TAITOTASON ARVIOINTI Vanhempien ja kotikielenopettajan arviot lapsen omasta äidinkielestä Neuvola Puheterapia Elli. Erilaisten kysymysten esittäminen; kuka, missä, kenen, kenelle, kenellä, millainen, mihin, montako jne… Suomen kielen oppimissuunnitelma on sisällytetty lapsen vasuun/esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Kuopiossa. Ohjeistusta ja tarkennusta ollaan tekemässä. Mitä tiedät ”matkakumppanisi” kielen tasosta? Mitä tietoa vielä tarvitset? Kuinka aioit hankkia tietoa? Elli Laitinen ja Katja Viik

KIELITAIDON OSA-ALUEET Kämmenmalli Peukalo: Sanasto ja rakenteet Etusormi: Puhuminen Keskisormi: Puheen ymmärtäminen Nimetön: Lukeminen/lukemisvalmiudet Pikkusormi: Kirjoittaminen/kirjoittamisvalmiudet Kämmenmalli, Vaarala 2006 Miten huomioit kaikki nämä osa-alueet? Elli Laitinen ja Katja Viik

Elli Laitinen ja Katja Viik PIENTEN KIELIREPPU Kehitetty Espoossa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteishankkeena Vapaasti kaikkien käytettävissä Pohjautuu Eurooppalaiseen viitekehykseen Arviointityökalu maahanmuuttajataustaisen lapsen kielitaidon /kielellisen tuen tarpeen arviointiin varhaiskasvatuksessa Yhtenäiset arviointikriteerit lapsen kielitaidon kehittymisen seurantaan Elli Laitinen ja Katja Viik

Elli Laitinen ja Katja Viik PIENTEN KIELIREPPU Pienten kielireppu: Pienten kielirepun kansilehti, Eväspussi, Kompassi omaan äidinkieleen, Seurantalomake, Kuvajuttu, Kuva Keskittyy puheen ymmärtämisen ja puhumisen taidon kartoittamiseen (Pienelle lapselle keskeiset kielitaidon osa-alueet) A1 tasolla viestintä vielä suppeaa ja tapahtuu tutuissa tilanteissa A2 tasolla lapsi osaa ilmaista välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja kerronta on lyhyttä Tässä diat Pienten kielirepun osioista Elli Laitinen ja Katja Viik

S2-OPPIMISSUUNNITELMA Sisältyy Kuopiossa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan/Esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Pienten kielirepun havainnointiosio toimii S2-oppimissuunnitelman kirjaamisen ja toteutuksen tukena Arviointitiedon hyödyntäminen kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä ryhmä- että yksilötasolla Arviointitieto auttaa tunnistamaan lapsen kielellisen lähikehityksen vyöhykkeen sekä tuen tarpeen Kirjaaminen kootusti Vasuun/Esiops:iin Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKI JA KOLMIPORTAINEN TUKI Sanasäkki-menetelmä joustavasti muunneltavissa tuentarpeen mukaan mahdollistaa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toteutumisen Toiminnallisuus ja näönvarainen tuki Systemaattinen ja strukturoitu toiminta Kuvaohjaus ja sosiaaliset tarinat tukena Tukiviittomat Eriyttäminen ”Tukiopetus” ”Tukiopetus” –opeteltavan asian syventämistä. Millaista tukea ”matkakumppanisi” tarvitsee? Kuinka voisit sisällyttää sitä Sanasäkki-toimintaan? Elli Laitinen ja Katja Viik 23

SANASÄKKITUOKIOIDEN/S2-OPPITUNTIEN TEEMAT, ESIM. Minä itse Kehonosat Perhe Koti Vaatteet Päiväkoti Leikkivälineet Eläimet: kotieläimet, villieläimet, maatilan eläimet… Katja. Teemat ”Ideanherättäjänä” aivoriiheen. Pohdi, mitä aihepiirejä omassa ryhmässäsi on meneillään tai suunnitteilla. Mikä tuntuisi ensisijaisen tärkeältä ”matkakumppanisi” näkökulmasta? Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKKITUOKIOIDEN/S2-OPPITUNTIEN TEEMAT, ESIM. Ruoka Värit Muodot Tunteet Käsitteet (yläkäsitteet, sijainti, määrä, vastakohdat, vertailu jne… jne…) Ryhmän ajankohtaiset teemat (sadut, projektit jne.) Kalenterivuoden mukaiset teemat (vuodenajat, juhlat jne.) Katja. Jotain vanhaa jotain uutta. Toisto. Opitun siirtäminen arkeen. Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT/IDEARIIHI Kehonosat esim. Kärpänen istuu… Reaktioleikit: näytä kädellä…/ kosketa polvella mattoa… Tunnista lakanan alta käsi, pää, jalka/ kuka? Kehon maalaus ja ”maalaus” Palapelit ja pelit Laulut, lorut Kamera/kuvaaminen Piirtäminen ja nimeäminen osa kerrallaan (aikuinen piirtää/lapsi piirtää) Kaverin piirtäminen; makuulla ison paperin päällä Katja. Elli Laitinen ja Katja Viik-Puranen

TEEMAT Ja kuinka keltainen -teema alkoi elää ryhmän arjessa… Projektityöskentely: Värit Hei minä tykkään keltaisesta… Ja kuinka keltainen -teema alkoi elää ryhmän arjessa… Elli Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Opeteltavan asian siirtäminen arjen tilanteisiin… Värit/ Keltainen Kuinka monta? Opeteltavan asian siirtäminen arjen tilanteisiin… Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Matematiikka Värit/ keltainen Kevyempi/ painavampi Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Liikunta Värit/ keltainen Keltainen jumppa Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Ankka jäässä vai ankkajäässä? Värit/ keltainen Tutkijan kammiossa; kaikilla aisteilla Ankka jäässä vai ankkajäässä? Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Kelluuko vai uppoaako? Värit/ keltainen Teema elää arjessa Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Imenkö vai puhallanko? Värit/ keltainen Samalla suujumppaa Elli Laitinen ja Katja Viik

TEEMAT Monien mahdollisuuksien menetelmä Värit/ keltainen Yllätyslaatikko – laatikollinen yllätyksiä Monien mahdollisuuksien menetelmä Elli Laitinen ja Katja Viik

SANASÄKIN HYÖDYT Suomen kielen oppiminen Lapsen kielenkehityksen tason ymmärtäminen Kieli apuna sosiaalisten suhteiden luomisessa/ muussa toiminnassa Aikuisen jakamaton huomio Lapsen yksilöllinen huomioiminen ja positiivisen palautteen antaminen Lapsen itsetunnon ja osallisuuden vahvistuminen Pitkäkestoiset vaikutukset lapsen koko elämään Millaisia ajatuksia sinulla herää Sanasäkin hyödyistä omaa ”matkakumppaniasi” ajatellen? Elli Laitinen ja Katja Viik

OPETUSMATERIAALIA JA KIRJALLISUUTTA Halme, K. & Vataja, A. 2011. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Tammi. Koskela, T. 2001. TPR -Toiminnallinen tapa oppia kieltä. Tammi. Tampere Anttinen, M. & Kivijärvi, T. 2006. Suomi toisena kielenä S2- opetuksen suunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Gyekye, M., Kurki, R. & Muukkonen, M. Avainsanoja – S2 opettajan opas. 2009. Tammi. Helsinki. Lappalainen, U. & Vesterinen-Sumu, E. 2004. AAMU – aineisto. Opetushallitus. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Marja-Kristiina Lerkkanen 2006. WSOY. Elli Laitinen ja Katja Viik

OPETUSMATERIAALIA JA KIRJALLISUUTTA MIKÄ MIKÄ MAA – salkut seitsemällä kielellä, oman kulttuurin tukeminen. 1996. Sosiaali- ja terveysministeriö,Oy Edita Ab, Helsinki. Hosio, V. & Tiilikainen, A-L. 2004. Kaikkien kans voi leikkiä. Materiaalia suvaitsevaisuuskasvatukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hassinen, S. 2005. Lapsesta kasvaa kaksikielinen. Finn Lectura. Helsinki. Pikkarainen, M. & Kuronen, V. 2010. Matroskinin työkalupakki – välineitä monikulttuurisuuskasvatukseen. Opetushallitus. Elli Laitinen ja Katja Viik

OPETUSMATERIAALIA JA KIRJALLISUUTTA Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus. Jyväskylä. Paavola, H. & Talib, M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. PS-kustannus. Jyväskylä. Kallioniemi, M. 2008. ”Niks ja naks, ässä kaks” Suomi toisena kielenä – opas varhaiskasvatukseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Elli Laitinen ja Katja Viik

Elli Laitinen ja Katja Viik RYHMÄTYÖSKENTELY Kirjaudu omalla nimelläsi Sanasäkki-pajaan Muodostakaa Sanasäkki-ryhmä omista matkakumppaneistanne Pohtikaa, voisivatko lapset olla samassa Sanasäkki-ryhmässä (kielen taitotaso, vuorovaikutus/sosiaaliset taidot, lasten tuen tarpeet) Pohtikaa, mitä tulee ottaa huomioon Sanasäkki-toimintaa suunnitellessa juuri näiden lasten kohdalla (varhainen-/erityinen-, yleinen/tehostettu/erityinen tuki) Ideariihi Elli Laitinen ja Katja Viik

KIITOS Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa… Iloa ja innostusta sanasäkkeilyyn! Elli ja Katja elli.laitinen@kuopio.fi katja.viik@kuopio.fi Elli Laitinen ja Katja Viik