Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi kevätlukukausi 2006 Neljäs teema. Synteesi Leif Åberg: Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi kevätlukukausi 2006

Edellisen kerran aineistoja

Johtaminen on vaikuttamista! Viestinnän ja vaikuttamisen pääsääntö: mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudut käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen

vaiva Ryhmän “vyörytys”! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: ryhmän käyttäytymisen muuttuminen Motivointi! Ryhmänsisäi- nen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi: yksilön käyttäytymisen muuttuminen Henkilökohtainen vaikutta- minen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: asenteen muuttuminen Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! tietojen muuttuminen aika

Tieto-asenne -matriisi myönteisen tietämätön tiedot ja kokemukset vaikuttaneet asenteeseen myönteinen asenne ASEN- TEET neutraali asenne luo torjuntaa tiedot ja kokemukset vaikuttaneet asenteeseen kielteinen asenne tietää vähän tietää paljon TIEDOT

Synteesi Johtamisviestintä on organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat asioiden tulkinta, toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen, yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys

Hyvä johtamisviestintä Kolme hyvän johtajan tunnusmerkkiä 1) kyky nopeasti tulkita tilanteen asettamat vaatimukset, 2) kyky käyttää joustavasti eri johtamistapoja, sekä 3) kyky tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta omalle johtamiselle edullisemmaksi (William Reddin) Voisikohan näitä kolmea käyttää myös hyvän johtamisviestinnän tunnusmerkkeinä? Johtaja, joka viestii hyvin, 1) osaa nopeasti tulkita tilanteen asettamat viestinnän vaatimukset, 2) osaa käyttää joustavasti eri viestimiä sekä 3) pystyy tarpeen vaatiessa muuttamaan viestintätilannetta vuorovaikutukselle edullisemmaksi.

Johtamisviestinnän tilannetekijät Työyhteisöt koostuvat yksilöistä, jotka ovat maailmaa hahmottavia, vapaan tahtonsa ohjaamia aktiivisia aikaansaajia. Johtamisen ja johtamisviestinnän kannalta on tärkeää tiedostaa, mitkä yksilötekijät ohjaavat sekä esimiehiä että alaisia Arvot muodostavat käyttäytymisemme vahvan henkisen perustan. Ne peilautuvat asenteissamme, jotka vaikuttavat tietojen keruuseen ja käyttäytymiseemme. Olemme myös tarpeidemme ja viettiemme ohjaamia. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, mikä meitä motivoi. Motivointi puolestaan on eräs johtamisen kulmakiviä. Sitoutumisen kautta yksilö kiinnittyy siihen, mihin haluaa sitoutua.

Johtajalla tulisi olla tuntuma siihen, Ryhmätason prosessien tuntemus on tärkeää, koska pääosa ’suorittavasta työstä’ tehdään työryhmissä tai tiimeissä. Johtajalla tulisi olla tuntuma siihen, missä kehitysvaiheessa ryhmä on, mitkä tekijät vaikuttavat tuossa vaiheessa sekä millaiset ovat ryhmän normit ja roolit ja ryhmän henki

Viestinnän yleiset lainalaisuudet vaikuttavat myös johtamisviestintään Viestien tulkinta on tärkeää. Sanoman muotoilu kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla on minkä tahansa onnistuneen viestinnän perusedellytys. Eri kanavien kyky välittää erilaisia viestejä eroaa.

Management-näkökulma viestintään Management-näkökulma korostaa, että viestintä on järjestelmä, joka koostuu eri kanavista ja niihin kytkeytyvistä säännöistä ja menettelytavoista. Johtaja on työyhteisön viestintäjärjestelmän osa. Johtamisviestintä suuntaa toimintaa. Jokainen esimies on tässä tärkeässä roolissa. Toiminnan suuntaamisessa on aina kyse muutoksesta. Viestinnän avulla voidaan pyrkiä muuttamaan tietoja, asenteita, yksilön ja ryhmän käyttäytymistä ja jopa yksilön arvoja ja organisaatiokulttuuria. Mitä vaikeammasta muutoksesta on kyse, sitä pitempi aika ja sitä järeämpiä viestinnän keinoja tarvitaan. Management-näkökulma korostaa myös luotaamisen merkitystä

Leadership-näkökulma viestintään Leadership-näkökulmassa korostuvat kyvyt johdattaa ihmisiä Kyse on pikemminkin tilannejohtamisesta: Miten viestinnän avulla saan ihmiset motivoituneiksi ja sitoutuneiksi? Miten kirvoitan luovuutta ja piiloista tietotaitoa? Miten viestin ikävistä asioista?

Johtamisviestinnän huoneentaulu 1. Viestintä ei ole vain tietojen siirtoa, se on myös merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa sekä kulttuurisen yhteisyyden luomista! 2. Viestintä on vuorovaikutusta ja siten hyvin tilanneherkkää! 3. Viesti kiinnostavasti ja ymmärrettävästi! 4. Hallitse vaikuttamisen muodot! 5. Kiinnitä erityistä huomiota työyhteisön vision, mission ja strategian viestimiseen! 6. Delegoi tehokkaasti, sekä yksilöille että ryhmälle! 7. Koordinoi taiten! 8. Kiinnitä erityistä huomiota motivoivaan ja sitoutumista synnyttävään viestintään! 9. Kirvoita ryhmässäsi piilevä luovuus ja synergia! 10. Muutostilanne vaatii jatkuvaa muutosviestintää!