Uusi kuntalaki Esittelykalvoja 24.3.2015

Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa Kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen JOHTAMINEN Poliittisen johdon päätöksentekokyvyn vahvistaminen, työnjaon selkeyttäminen, kuntapolitiikan ammatillistumisen lisääminen Kuntakonsernin ja kunnan toiminnan ohjaus kokonaisuutena DEMOKRATIAN VAHVISTAMINEN Edustuksellisen demokratian toimivuus, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset , päätöksenteon läpinäkyvyys Osallistumiskeinojen uudistaminen, vuorovaikutuksen lisääminen Uudet sähköiset toimintatavat

Kuntien toimintaympäristön muutokset Väestön ikärakenteen muutos Kuntien henkilöstön voimakas eläköityminen Alueellinen erilaistuminen Kuntatalouden tila Julkisen talouden kestävyysvaje Kunta- ja palvelurakenteiden eriytyminen toisistaan Kunnan kehittyminen kuntakonserniksi Kunnan toimielinten aseman muuttuminen Kunnan johtamisen haasteet Äänestysaktiivisuuden lasku, demokraattisten instituutioiden legitimiteetin heikentyminen, tarve uusille vaikuttamisen kanaville Globalisaatio, kansainvälistyminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen EU:n kilpailuoikeus, valtiontukisääntely ja hankintalainsäädäntö Teknologiakehitys ja kuntien hallinnon sähköistyminen Kunta- ja aluehallinto-osasto 10.9.2013

Kuntalain tarkoitus Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki Kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Sovelletaan peruskuntaa laajemmin kunnan toimintaan.

Kunnan toiminnan johtaminen Kunnan toimintaa ohjataan kokonaisuutena riippumatta tehtävien organisointitavasta: Kunnan oma toiminta, liikelaitokset ja konserniyhtiöt Kuntien yhteistoiminta Kunnan osittain omistamat yhteisöt Ostopalvelut, avustukset ym. Kunnan toiminnan ohjaamisen välineet esille Kuntastrategia uutena valtuuston ohjausvälineenä Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta Lakiin omistajaohjauksen keinot, konserniohjeiden sisältö, ammattitaito- ja osaamisvaatimukset konserniyhtiöiden hallituksissa Kunta- ja aluehallinto-osasto 10.9.2013

Demokratian vahvistaminen Poliittinen johtaminen ja päätöksentekokyky Valtuuston koko ja valtuuston johtamisen välineet (kuntastrategia, talousarvio ja -suunnitelma, hallintosääntö, konserniohjeet ja muu omistajaohjaus) Toimielinorganisaation ja johtamisen erilaiset mallit Päätoimiset luottamushenkilöt, kunnanhallituksen pj:n tehtävät, puheenjohtajiston erottamismahdollisuus Johtajasopimus Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset Oikeus saada virka- tai työvapaata, tietojensaantioikeudet Toiminnan läpinäkyvyys Vaalikelpoisuus- ja esteellisyys: ongelmallisten kaksoisroolien välttäminen Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Valtuustoryhmille ja puolueille maksetun tuen ilmoittaminen Kunta- ja aluehallinto-osasto

Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Uudet osallistumis- ja vaikuttamiskeinot sekä vuorovaikutuksen lisääminen Kunnan toiminnan ja päätöksenteon avaaminen, uutta erityisesti verkkoviestintä (Kunnan toimintaa koskevat tiedot, kunnan ilmoitukset ja päätöspöytäkirjat saataville kunnan verkkosivuille) Laissa esimerkkiluettelo osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista Aloiteoikeus kunnan asukkaiden lisäksi kunnassa toimiville yhdistyksille ja yrityksille Palvelujen käyttäjille kyseistä palvelua koskeva Alueelliset lautakunnat/johtokunnat Eri väestöryhmien yhdenvertainen osallistuminen Nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto pakollisiksi vanhusneuvoston lisäksi, voivat olla myös kuntien yhteisiä Osasto pp.kk.vvvv

Kunnan talouden kestävyys Kunnan talouden tasapainon varmistaminen Alijäämän kattaminen määräajassa - ilman mahdollisuutta lykätä suunnitelmilla tuonnemmaksi Alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymille Kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettelyt Konserninäkökulma huomioon (mm. arviointimenettelyn kriteerit konsernitasolle v. 2017 lähtien) Kuntatalouden vakauden varmistaminen ja kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen Kuntatalousohjelma osana julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousarviomenettelyä

Uusi kuntalaki voimaan 1.5.2015 Uudistuksen taustalla yli kahden vuoden valmistelu: Valmistelutyöryhmät ja parlamentaarinen seurantaryhmä asetettiin 3.7.2012 Lakiluonnos lausuntokierroksella 5-8/2014 Hallituksen esitys (HE 268/2014) eduskuntaan 27.11.2014 Eduskunta hyväksyi lait 13.3.2015 (PeVL 63/2014, HaVM 55/2014) Laki voimaan 1.5.2015: Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015 Seuraavan valtuustokauden alusta (1.6.2017) sovelletaan uusia säännöksiä mm. valtuustosta, kunnan toimielimistä ja johtamisesta, asukkaiden osallistumisoikeuksista, luottamushenkilöistä sekä sähköisistä päätöksenteko- ja tiedoksiantotavoista Siirtymäsäännöksiä mm. alijäämän kattamisesta ja arviointimenettelystä

Eduskuntakäsittelyssä tehdyt muutokset Kuntalain ja siihen liittyvien lakien (HE 268/2014) eduskuntakäsittelyssä kiinnitettiin huomiota mm. kunnan toiminnan johtamista ja kuntakonsernia koskevaan sääntelyyn kuntien taloussäännöksiin ja kunnan arviointimenettelyn edellytyksiin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeuteen kuntien antamien lainojen ja takausten rajoittamiseen Muutoksia (PeVL 63/2014, HaVM 55/2014) Rahoitusperiaatteen arviointi mainitaan laissa Luottamushenkilön tietojensaantioikeuden suhdetta konserniohjeisiin täsmennetään Sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus myös merkittävästä varallisuudesta Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden yhtiöittämisvelvollisuuteen siirtymäaika v. 2017 alkuun Osasto pp.kk.vvvv

Uuden kuntalain sisältö I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET II OSA DEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN III OSA TOIMIELIMET JA JOHTAMINEN IV OSA LUOTTAMUSHENKILÖT JA HENKILÖSTÖ V OSA HALLINTO VI OSA TALOUS VII OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 1. Yleiset säännökset 2. Kunnan tehtävät ja järjestämisvastuu 3. Valtion ja kunnan suhde 4. Valtuusto 5. Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 6. Kunnan toimielimet 7. Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus 8. Kuntien yhteistoiminta 9. Kunnallinen liikelaitos 10. Luottamushenkilöt 11. Henkilöstö 12. Päätöksenteko- ja hallintomenettely 13. Kunnan talous 14. Hallinnon ja talouden tarkastus 15. Kunnan toiminta markkinoilla 16. Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus 17.Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Osasto pp.kk.vvvv

Yleiset säännökset

Lain tarkoitus 1 § Kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä Kunnan toiminta-ajatusta on modernisoitu: Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia edistää alueensa elinvoimaa järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla Osasto pp.kk.vvvv

Lain soveltamisala ja käsitteet Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki kuntalakia sovelletaan, jollei muualla toisin säädetä Uutta: sovelletaan peruskuntaa laajemmin kunnan toimintaan Käsitteet Kuntakonserni = nykyinen kirjanpitolain mukainen määritelmä (kunnan oma organisaatio, liikelaitokset ja kunnan tytäryhteisöt ja määräysvallassa olevat säätiöt) Kunnan toiminta = sisältää kunnan ja kuntakonsernin lisäksi muut kunnan tehtävien hoitamiseksi käytetyt toimintamuodot (kuntien yhteistoiminnan, kunnan osittain omistamat yhteisöt, ostopalvelut, avustukset ym. ) Kunnan jäsen, kunnan nimi, kunnanvaakuna: Ei muutoksia Osasto pp.kk.vvvv

Kunnan tehtävät ja järjestämisvastuu Yleinen toimiala, lakisääteiset tehtävät, toimeksiantotehtävät Uutta: Lakisääteinen yhteistoiminta Yleistä toimialaa rajoittavia periaatteita yleisperusteluissa (mm. kunnan toiminta-ajatus, hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, EU:n valtiontukisäännöt) Kunnan järjestämisvastuu lakisääteisistä tehtävistä (8 §) Järjestämisvastuun sisältö Kenelle järjestämisvastuu eri tilanteissa kuuluu Rahoitusvastuu Palvelujen tuottaminen (9 §) Eri tuottamistavoissa järjestämisvastuu säilyy kunnalla tai kuntayhtymällä Julkisen hallintotehtävän siirtämisen edellytykset (PL 124 §) Osasto pp.kk.vvvv

Kunnan järjestämisvastuu 8 § Järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan laissa toisistaan Sääntely koskee lakisääteisiä tehtäviä Kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on aina kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä Järjestämisvastuun sisältö 1) yhdenvertainen saatavuus 2) tarpeen, määrän ja laadun määritteleminen 3) tuottamistavasta päättäminen 4) tuottamisen valvonta 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttäminen Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Järjestämisvastuun siirtäminen ei ole hankintaa

Palvelujen tuottaminen 9 § Kunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut: itse perustamalla kuntayhtymän sopimalla tuottamisesta yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa olemalla osakkaana osakeyhtiössä tai muussa yksityisoikeudellisessa yhteisössä hankkimalla palvelun valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä hankkimalla palvelun yksityiseltä palvelujen tuottajalta antamalla palvelusetelin palvelun käyttäjälle (sote ja päivähoito) Julkisen hallintotehtävän kunta voi antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen laissa säädetään Hankinnassa kuntasektorin ulkopuolelta kunnalla säilyy aina järjestämisvastuu palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sopimuksen ja lainsäädännön mukaan

Valtion ja kunnan suhde Kuntien seuranta ja laillisuusvalvonta Ei muutoksia valtiovarainministeriön ja aluehallintovirastojen toimivaltaan Valtion ja kuntien neuvottelumenettely Uutta: Kuntatalousohjelma Uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä sisällytetään kuntalakiin Korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja –budjetin Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoitusperiaatteen toteutumista Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta Asetus tehtävistä ja kokoonpanosta uudistetaan Osasto pp.kk.vvvv

Julkisen talouden kestävyys ei tunne sektorijakoa, rahojen riitettävä palveluihin

Julkisen talouden suunnitelma kuntaohjauksen välineenä Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kullekin alasektorille BKT –osuutta koskevat tasapainotavoitteet Esitetään yksilöidyt toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi verotus, valtionosuudet, maksut, kuntien tehtävät ja velvoitteet, tuottavuuden parantaminen Merkittävänä uudistuksena kuntatalouden rahoituskehys Euromääräinen rajoite valtion toimesta aiheutuville kuntatalouden menojen lisäykselle hallituskaudella, asetetaan hallinnonalakohtaisesti Tavoitteena toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa (rahoitusperiaate) sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla.  Veroaste pysyy kohtuullisena ja velkaantuminen hallinnassa, vaikka väestön ikääntyminen lisää kustannuksia. Kokonaisuus hallintaan, poliittinen sitoutuminen, pitkäjänteisyys, läpinäkyvyys – vrt. valtiontalouden kehysmenettely

Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kunta-analyysia Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kuntatalousohjelma sisältää julkisen talouden suunnitelman edellyttämät toimenpiteet. syventää hallituksen päätösten vaikutusten tarkastelua ja arvioi kuntatalouden rahoituksen riittävyyttä (rahoitusperiaate) sekä kunnittaisia, kuntaryhmittäisiä ja alueellisia vaikutuksia korvaa peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin. Sisältö peruspalveluohjelmaa laajempi sisältäen lakisääteisten tehtävien lisäksi myös kuntien muut tehtävät. Valmisteluprosessi ei juurikaan poikkea nykyisen peruspalveluohjelman valmistelusta.

Demokratia ja vaikuttaminen

Valtuusto Valtuustolla edelleen kunnan ylin päätösvalta ja strategiset linjaukset Uutta lakisääteinen kuntastrategia (kunnan toiminnan tavoitteet) Hyväksyy hallintosäännön (organisaatio, hallinto- ja johtamisjärjestelmä, vastuu- ja toimivaltasuhteet), talousarvion ja -suunnitelman sekä konserniohjeen Valtuuston koko Sääntelyn joustavoittaminen: laissa vain valtuutettujen vähimmäismäärä eri kuntakokoluokissa Mahdollisuus pienentää valtuuston kokoa Mahdollistetaan puheenjohtajiston erottaminen Puheenjohtajiston läsnäolo-oikeus kunnanhallituksen kokouksessa Päätoiminen tai osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja kunnan niin päättäessä

Kuntavaalit Kuntavaalit siirretään huhtikuulle Valtuuston toimikausi alkaa kesäkuussa Toteutetaan siirtämällä seuraavat vaalit lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 Siirtymäsäännösten mukaan nykyisen valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun, mutta luottamushenkilö voi luopua tehtävästään v. 2016 lopussa Valtuutettujen lukumäärä vähimmäismäärät eri kokoisissa kunnissa valtuusto päättää muutoin pp.kk.vvvv

Valtuuston päätösvaltaan kuuluvat asiat (14 §) Uutta: Valtuuston koko – laissa vain minimi Kuntastrategia – oltava, toiminnan ja talouden tavoitteet, ohjaa taloussuunnittelua! Omistajaohjaus – periaatteet ja konserniohje Vähän uutta ja vanhaa: Hallintosääntö – vain yksi johtosääntö! Talousarvio- ja taloussuunnitelma – kytkeytyy strategiaan, alijäämän kattaminen! Liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet Varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteet – laajempi kuin aiemmin! Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleiset perusteet Takaussitoumuksen tai muun vakuuden antaminen – uudet rajaukset! Jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei toisin säädetä – päätoimisuus, osa-aikaisuus! Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet Tilintarkastajien valitseminen Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaus – määräaika käsittelylle laissa! Muut valtuuston päätettäviksi säädetyt ja määrätyt

Kunnan asukkaiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet 5 Luku Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 20 § Äänioikeus kuntavaaleissa 21 § Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä 22 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 23 § Aloiteoikeus 24 § Kunnallinen kansanäänestys 25 § Kansanäänestysaloite 26 § Nuorisovaltuusto 27 § Vanhusneuvosto 28 § Vammaisneuvosto 29 § Viestintä + 109 § Tietojen saatavuus yleisessä tietoverkossa 6 Luku Kunnan toimielimet 36 § Alueellinen toimielin 7 Luku Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus 37 § Kuntastrategia

Kuntademokratian kehittämisen kolme osiota Toimintatavat ja käytännöt Lainsäädännön kehittäminen Suhtautuminen ja asenteet Kuntatasolla kehitetään aktiivisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa sopivia tapoja ja otetaan niitä käyttöön Lainsäädäntö luo edellytyksiä kuntalaisille ja kunnille ja edistää toivottujen toimintatapojen käyttöön ottoa Kunta-demokratian kehittäminen Osallistuminen ja vaikuttaminen täydentävät edustuksellista osallistumista ja kuntalaiset nähdään voimavarana Lainsäädäntöön kohdistuu suuria odotuksia, mutta se ei voi yksin ratkaista ongelmia!

Kuntalain kehittämisen tavoitteet demokratian näkökulmasta Lainsäädännön kehittäminen ja lähidemokratian vahvistaminen Edustuksellisen demokratian toimivuus ja houkuttelevuus Suoran demokratian ajantasaisuus ja toimivuus Vuorovaikutus viestinnässä ja osallistumisessa Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen

Äänioikeus ja äänestysoikeus (20–21 §) Äänioikeus kuntavaaleissa Ikäraja yhä 18 vuotta Suomen, EU:n, Islannin ja Norjan kansalaiset, jos kotikunta 51 päivää Muut, jos kotikunta Suomessa 2 v. ajan Uutta: EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevat ja hänen perheenjäsenensä, jos kotikunta 51 päivää, tiedot väestötietojärjestelmässä ja ilmoittanut käyttävänsä äänioikeuttaan. Käytännössä koskee Euroopan kemikaaliviraston työntekijöitä. Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä Soveltuvin osin voimassa, mitä äänioikeudesta säädetään Kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä on vain henkilöllä, jonka asuinpaikka on asianomaisella kunnan osa-alueella. Oikeus EP-vaaleissa tuli voiman 2014 alusta Huoli, etteivät voi äänestää missään jäsenmaassa paikallisvaaleissa, eivätkä vaikuttaa kotikuntansa asioihin

Kunnallinen kansanäänestys ja kansanäänestysaloite (24–25 §) Valtuusto voi päättää kansanäänestyksen toimittamisesta kunnalle kuuluvasta asiasta Kansanäänestys on neuvoa-antava Menettelystä säädetään erillisessä laissa (656/1990) Uutta: Kansanäänestysaloitteen ikäraja lasketaan 15 vuoteen Uutta: Jos kansanäänestysaloitteen on tehnyt vähintään 4 % 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista, aloite vietävä valtuuston käsittelyyn Aikaisemmin vaadittu 5 % äänioikeutetuista Valtuuston viipymättä päätettävä, toimitetaanko kansanäänestys

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (22 §) Asukkaiden ja palvelun käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Uutta: Valtuuston vastuu monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista Esimerkkiluettelo osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista; tavoitteena kannustaa monipuolisten vaikuttamiskeinojen käyttöä Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, Uutta: kuntalaisraadit Käyttäjien edustajien nimeäminen kunnan toimielimiin Uutta: Mahdollisuudet osallistua kunnan talouden suunnitteluun (esim. osallistuva budjetointi) Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinot: Uutta yhteinen suunnittelu ja palvelumuotoilu Asukkaiden, järjestöjen, muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen Kunnanosahallinto ja kansanäänestykset omiin pykäliinsä Sanamuoto korostaa asukkaiden oikeutta monipuolisiin osallistumismahdollisuuksiin Koskisi kaikkia asukkaita ja toteuttaminen tapahtuisi koko kuntaorganisaatiossa Käyttöön oton laajuus ja muodot edelleen pitkälti valtuuston päätettävissä K

Aloiteoikeus (23 §) Kunnan asukkaan oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa Uutta: Aloiteoikeus laajennetaan myös kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille (=yhdistykset ja yritykset) Uutta: Palvelun käyttäjällä oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa Valmistellaan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi Jos aloitteen on tehnyt vähintään 2 % kunnan asukkaista, otettava käsiteltäväksi 6 kk kuluessa Uutta: ei lasketa äänestysoikeutetuista vaan kaikista kunnan asukkaista ja koskee muitakin kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvia asioita Hallintosääntöön (90 §) tarpeelliset määräykset aloitteen käsittelystä aloitteen tekijälle annettavista tiedoista Vaikka nykylaki puhuu asukkaasta, on tulkittu väljästi Ei siis muuta käytäntöä Ei ikärajaa Kunnan toiminta määriteltäisiin laissa Tarkoittaa kuntakonsernin lisäksi kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita riippumatta siitä, kenen toimesta ja miten ne tuotetaan Mahdollistaa myös palvelualoitteen: kunnan ulkopuoliselle taholle tarjottu mahdollisuus tehdä aloite siitä, miten julk. palvelu voitaisiin jatkossa tuottaa paremmin

Vaikuttamistoimielimet (26 – 28 §) Kootaan erityislainsäädännöstä kuntalakiin Seuraavat pakollisia: Nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä – uusi velvoite Vanhusneuvosto – nykyisin vanhuspalvelulaissa pakollinen Vammaisneuvosto – nykyisin vammaispalvelulaissa vapaaehtoinen Voivat olla useamman kunnan yhteisiä Kunnanhallitus asettaa ja huolehtii toimintaedellytyksistä Kokoonpano, valinta, toimintatavat jäävät pitkälti kunnan päätettäviksi Edustamansa ryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia Oltava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan

Selkeä ja ymmärrettävä kieli Eri asukasryhmien tarpeet Viestintä (29 §) Kunnan toiminnasta Kunnan järjestämistä palveluista Kunnan taloudesta Valmistelussa olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista Asioiden käsittelystä, päätöksistä, päätösten vaikutuksista Osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista Toimielinten esityslistat ja liitteet – yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeelliset tiedot yleiseen tietoverkkoon Salassapitovelvoitteet, tietosuoja Henkilötiedot yleisessä tietoverkossa vain tehokkaan tiedottamisen vaatiman ajan Selkeä ja ymmärrettävä kieli Eri asukasryhmien tarpeet Vastaisi yleisiltä osiltaan nykyistä 29 §:ää, tiedottaminen kaksisuuntainen vuorovaikutus painottaisi aikaisempaa enemmän päätöksenteon valmistelun avaamista Salassa pidettäviä tietoja ei verkkoon, yksityisyydensuojan toteuduttava

Tietojen saatavuus yleisessä tietoverkossa (109 §) Uutta: Velvoite viedä yleiseen tietoverkkoon kunnan järjestämiä palveluja sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot. Yleisessä tietoverkossa oltava saatavilla ainakin: kuntastrategia; hallintosääntö; talousarvio- ja suunnitelma; tilinpäätös; tarkastuslautakunnan arviointikertomus; kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset; konserniohjeet; luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset; luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet; sekä palveluista perittävät maksut. 108 § Kunnan ilmoitukset julkaistaan yleisessä tietoverkossa 140 § Päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle : pöytäkirja nähtävänä yleisessä tietoverkossa 110 § Uusi velvoite palveluja ja toimintaa koskevat keskeiset tiedot Ainakin listassa mainitut 109 §: ilmoitustaulusta luovuttaisiin, tietoverkko tilalle Oltava saatavilla vähintään 14 vuorokautta, ellei asian luonteesta muuta johdu 141 § ”asetettu yleisesti nähtäville” => tietoverkkoon 140 § asianosaiselle tiedoksiannosta - Toimitetaan hallintolain 59 § mukaisesti kirjeitse, 7 pv lähettämisestä

Osallisuus osana kuntastrategiaa Valtuusto päättää kuntastrategiassa (37 §) kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Pyrkimyksenä koota muualla lainsäädännössä olevat kunnan strategista suunnittelua koskevat velvoitteet. Strategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kaikkien kuntalaisten osallisuuden edistämisen tulisi olla yksi keskeisistä kunnan strategisista tavoitteista. Kunnan tulisi asettaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät keskeiset strategiset tavoitteet osana kuntastrategiaa ja tarkastella tässä yhteydessä kokonaisuutena ja suunnitelmallisemmin mm. kunnan hyödyntämiä osallistumistapoja, viestintää, ja avointa valmistelua koskevia periaatteita.

Aiheeseen liittyvä muu valmistelu Kuntavaalien ajankohdan muutos huhtikuulle Siirretään jo seuraavat vaalit lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 Nykyisen valtuuston toimikausi jatkuisi 31.5.2017 saakka HE 290/2014 vaalilain muuttamisesta ja kuntalain siirtymäsäännökset >laki vaalilain muuttamisesta voimaan 1.5.2015 Kunnallisen kansanäänestyksen toimittaminen kuntavaalien yhteydessä Kansanäänestysmenettelyä koskevan lain muuttaminen Sähköisen kansanäänestyksen mahdollistaminen Oikeusministeriön asettama työryhmä Kansanäänestyksiä koskevat ehdotukset 30.5.2014 mennessä Internet-äänestämistä koskevat ehdotukset 30.1.2015 mennessä Pormestarin suoran vaalin ja alueellisen toimielimen suoran vaalin mahdollistaminen Valtiovarainministeriön asettama valmistelutyöryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä Ehdotukset 31.3.2015 mennessä Lainsäädäntömuutokset voisivat tulla voimaan vuonna 2016

Toimielimet ja johtaminen

Kunnan toimielimet Valtuuston lisäksi pakollisia toimielimiä kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta Muut toimielimet valtuuston päätettävissä Uutta: Vaihtoehtoisia toimielinmalleja esille laissa (31 §) Valiokuntamalli, puheenjohtajamalli Uutta: Päätoimiset ja osa-aikaiset puheenjohtajat (33 §) Kunnanhallituksen pj. ja varapj., valtuuston tai lautakuntien pj. Uutta: Puheenjohtajiston erottaminen 34 § Valtuusto voi epäluottamuksen perusteella erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajat Erottaminen koskee koko puheenjohtajistoa (pj. ja varapj.) Vireille: kunnanhallitus tai ¼ valtuutetuista pp.kk.vvvv

Alueelliset toimielimet 36 § Asettaminen ja kokoonpano Asettaminen kunnan harkinnassa Lautakuntia tai johtokuntia > voivat tehdä esityksiä Jäsenten valinta aina valtuustossa Valtuusto voisi nykylain tapaan päättää, että jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä Tehtävät Kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja kunnan osa-alueen kehittäminen Varattava mahdollisuus antaa lausunto valmisteltaessa kuntastrategiaa talousarviota ja –suunnitelmaa päätöksiä, joilla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien elinympäristöön, työntekoon ja muihin oloihin  Huom! Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen laiminlyöminen voi olla peruste päätöksen kumoamiseen (kuten hallintolain 41 §) Muut tehtävät ja toimivalta hallintosäännössä Valtuusto voi antaa palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa sekä muita tehtäviä 3.12.2013 Valtiovarainministeriö

Kuntastrategia 37 § Valtuuston lakisääteinen ohjausväline, joka sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Perustuttava arvioon kunnan nykytilanteesta tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Poliittinen ja toiminnallinen velvoittavuus eli ohjaa päätösvalmistelua ja päätöksentekoa (ei siis ole valituskelpoinen!). Määriteltävä toteutumisen arviointi ja seuranta, tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa Otettava huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa

”keskeisellä paikalla, erinomaisten liikenneyhteyksien päässä, hyvä asua, hyvä elää, yritysmyönteinen lapsiperheiden paratiisi ” Kuntastrategian luonne muuttuu: Konkreettisuus, realistisuus, ohjausvaikutus, mitattavuus, seurattavuus Strategioiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen, erillisistä julistuksista luopuminen Kunnan taloudelliset realiteetit ja kehitysnäkymät, kunnan taloussuunnittelun ohjaus

Kunnanhallituksen tehtävät 39 § Kunnan toiminnan yhteensovittaminen kuntastrategian mukaisesti – kunnan toiminnan määritelmä huomioitava! Kunnan edun valvonta ja edustaminen - jos kukaan muu ei toimi, kunnanhallituksen on toimittava Ohjaus- , seuranta- ja reagointitehtävä koko kunnan toiminnassa Omistajaohjauksen käytännön toimet kunnan koko toiminnassa (huom. konsernijohdon ja kh:n työnjako, jos kokoonpano poikkeaa) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa henkilöstöpolitiikasta Huom. Otto-oikeus lähtökohtaisesti vain kunnanhallituksella, mutta kunta voi hallintosäännössä määrätä otto-oikeuden myös lautakunnalle tai liikelaitoksen johtokunnalle

Kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja johtajasopimus Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät (40 §) Johtaa poliittista yhteistyötä Muut tehtävät hallintosäännössä Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan välinen työnjako Hallintosääntö & johtajasopimus Johtajasopimus lakisääteiseksi (42 §) Erokorvaukselle lain suoja Valtuusto hyväksyy sopimuksen, jos sisältää määräyksiä erokorvauksesta – sitoo valtuuston budjettivaltaa myös vanhat sopimukset

Kunnan toiminnan ohjaaminen Kuntaa johdetaan kokonaisuutena, lähtökohtana kuntastrategia Johtamisen ja ohjaamisen keinot vaihtelevat toiminnan organisoimismuodon mukaan Oma toiminta ja liikelaitokset – hallintosääntö, talousarvio- ja taloussuunnitelma (sisäinen valvonta!) Konserni – konserniohjeet, omistajaohjauksen keinot, hallitustyöskentely (konsernivalvonta!) Kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt – perustamissopimukset, yhteistoimintasopimukset, yhtiöjärjestykset, osakassopimukset ym. (eli omistajaohjauksen keinot), hallitustyöskentely (reaktiivinen seuranta) Ostopalvelut, kolmannen sektorin tuottamat – sopimusehdot, avustus- ja rahoitusehdot (reaktiivinen sopimusten valvonta) Yhteensovittaminen ja kunnan kokonaisetu!

Kuntastrategian tavoitteet Kunnan toiminta Kuntastrategian tavoitteet Markkinat – hankinnat, kolmas sektori, avustukset Kuntien yhteistoiminta Osakkuusyhteisöt Sopimusehdot avustusehdot Tytäryhteisöt Perustamissopimukset, yhteistoimintasopimukset, yhtiöjärjestykset, osakassopimukset, osin konserniohje Kunnan oma organisaatio ja liikelaitokset Konserniohje Hallintosääntö Talousarvio- ja suunnitelma Hallitus-työskentely Hallitustyöskentely

Omistajaohjaus 46 § Omistajaohjauksen määritelmä toimenpiteet, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön tai muun yhteisön hallintoon ja toimintaan Perustamissopimukset, yhtiöjärjestysmääräykset, muut sopimukset (esim. osakassopimus, kuntayhtymän perussopimus), henkilövalinnat, ohjeiden antaminen, muu määräysvallan käyttö Omistajaohjaus perustuu kuntastrategian tavoitteisiin

Omistajaohjaus käytännössä Aktiivista toimintaa Vaatii valmistelua, selkeitä kannanottoja, reagointia, neuvottelukulttuuria, sopimuksiin liittyvää osaamista, keskustelua, viestintää omistajan tavoitteista Selkeää työn- ja vastuunjakoa kunnan organisaation sisällä! Edellyttää yhtenäistä näkemystä kunnan tahtotilasta ja kokonaisedusta.

Konserniyhteisöjä koskevat muutokset Tiukentuva omistajaohjaus – konsernin kokonaisetu otettava huomioon (47 §) toimitaan omistajan tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti – edellyttää omistajalta selvää tahtotilaa! Kuntalaki ja OYL sovussa: Yhtiöjärjestykset, osakassopimukset ym. Konserniohjeiden määräykset Hallitusten kokoonpano – otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus (47 § 2 mom.) Kilpailuneutraliteetti-säännökset (15 luku) Takausten ja vakuuksien edellytykset (129 §)

Konserniohje 47 § 3 ja 4 mom. Valtuuston hyväksyttävä 47 §:ssä konserniohjeen vähimmäissisältö kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelu ja ohjaus konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestäminen tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaaminen (huom. 83 § 2 mom.!) velvollisuus hankkia kunnan kanta ennen päätöksentekoa konsernin sisäisten palvelujen käyttö kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpano ja nimittäminen kunnan tytäryhteisöjen hyvä hallinto- ja johtamistapa. Ohje koskee erityisesti konsernia (= tytäryhteisöt), mutta soveltuvin osin sovelletaan myös osakkuusyhteisöihin (erityisesti hallituksissa toimimista)

Valtuuston vastuulla Ilmaista selvä tahtotila Tehdä strategiset linjaukset Asettaa tavoitteita Seurata ja valvoa toteutumista Kunnanhallituksen vastuulla Yhteensovittaminen Kunnan edunvalvonnan ja omistajaohjauksen käytännön toimet Ohjaus, seuranta, reagointi Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Viranhaltijoiden vastuulla Valmistelun laatu Osaaminen ja asiantuntemus Reaktiivisuus Yhteensovittaminen ja kunnan kokonaisedun ymmärtäminen

Kuntien yhteistoiminta 1 Säännöksiä selkeytetty ja täsmennetty – muodostunut käytäntö otettu huomioon Julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodot: Kuntayhtymä ja liikelaitoskuntayhtymä Vastuukunta eli yhteinen toimielin Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta Yhteinen virka Säännökset koskevat sekä vapaaehtoista että lakisääteistä yhteistoimintaa Erityislainsäädännön yhteistoimintavelvoitteet huomioitava

Kuntien yhteistoiminta 2 Kuntayhtymä -mallit Yhtymävaltuusto – edustaja valtuustokaudeksi Yhtymäkokous – edustaja joka kokoukseen erikseen Yhden toimielimen kuntayhtymä – sovittava miten ongelmat ratkaistaan Liikelaitoskuntayhtymä ennallaan Kaikkien yhteistoimintaa koskevien sopimusten vähimmäissisältö laissa Järjestämisvastuun siirtymisestä todettava! Kunnan edustus yhteisessä toimielimessä: lakisääteisessä vähintään yksi, muuten sovittavissa Yhteistoimintasopimuksia koskevat erimielisyydet käsitellään hallintoriita-asioina (ei enää välimiesmenettelyyn)

Luottamushenkilöt

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen (84 §) Uutta: Velvollisuus tehdä sidonnaisuusilmoitus Ilmoitusvelvollisia kunnan päätöksenteon ja valmistelun kannalta keskeiset luottamushenkilöt ja viranhaltijat: Kunnanhallituksen ja kaavoitusasioita hoitavan toimielimen jäsenet Valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajisto Pormestari, apulaispormestari Kunnanjohtaja, kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijät Ilmoitusvelvollisuus koskee johtotehtäviä ja luottamustoimia elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävää omaisuutta sekä muita sidonnaisuuksia, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa Ilmoitettava 2 kk kuluessa valinnasta sekä muutokset Ilmoitus tarkastuslautakunnalle, joka saattaa tiedoksi valtuustolle Sidonnaisuusrekisteri pidettävä yleisessä tietoverkossa (ei salassa pidettäviä asioita) Päätöksentekoon ja valmisteluun liittyviä sidonnaisuuksia arvioidaan lisäksi vaalikelpoisuus- ja esteellisyyssäännösten perusteella Huom. Esteellisyyden ilmoittaminen edelleen henkilön omalla vastuulla!

Vaalikelpoisuuden ja esteellisyyden arviointi Uutta: sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus (84 §) Päätöksentekoon ja valmisteluun liittyviä sidonnaisuuksia arvioidaan lisäksi vaalikelpoisuus- ja esteellisyyssäännösten perusteella Luottamushenkilöllä tai luottamustoimeen ehdolla olevalla on velvollisuus antaa toimielimen pyynnöstä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa arvioinnissa (70 § 2 mom.) Henkilöllä on velvollisuus ilmoittaa esteellisyydestään sekä antaa toimielimen pyynnöstä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa (97 § 5 mom.) pp.kk.vvvv

Vaalikelpoisuus ja esteellisyys Kunnanhallituksen jäsenten vaalikelpoisuuteen pieniä muutoksia (73 §) Kunnan keskushallinnossa toimiva > välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen Välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimivaan kunnan palveluksessa olevaan henkilöön rinnastettaisiin henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa HUOM: Ei muutoksia konserniyhtiön hallituksen jäsenten vaalikelpoisuuteen Mutta muutos esteellisyyssäännöksiin (97 § 4 mom.): Kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön hallituksen jäsen on esteellinen käsittelemään ko. yhteisöä tai säätiötä koskevaa asiaa kunnan toimielimessä Kunnan henkilöstön asema kunnanhallituksen puheenjohtajana Nykyiseen tapaan enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia Perusteluissa tuodaan esille työntekijän ongelmalliseksi koettu kaksoisrooli työnantajan edustajana toimivan kunnanhallituksen puheenjohtajistossa, mutta vaalikelpoisuutta puheenjohtajistoon ei rajata laissa Lautakunnan tehtäväalueella toimivan konserniyhtiön hallituksen jäsenet samaan asemaan yhtiön henkilöstön kanssa (74 §)

Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset Päätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt Kunta voi päättää, että luottamushenkilö hoitaa tehtävää päätoimisesti tai osa-aikaisesti (33 §) Poliittisen johtamisen kannalta keskeiset luottamustoimet: kunnanhallituksen pj tai varapj, valtuuston ja lautakuntien/valiokuntien puheenjohtajat Päätoimisella ehdoton oikeus saada työ/virkavapaata (80 §) Tehtävän ajaksi (1-4 v.), oikeus keskeyttää työ/ virkavapaa Osa-aikaisen sovittava työnantajan kanssa, mutta kieltäytymiseen oltava painavat syyt Samat edut kuin virkasuhteessa Tietojensaantioikeus (83 §) Tytäryhteisöjä koskevat tiedot konsernijohdolta, ei salassa pidettäviä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat (124 §) Suostumus luottamustoimeen 70 § Valtuustoehdokkaaksi kirjallinen, muihin vapaamuotoinen

Päätöksenteko- ja hallintomenettely

Hallintosääntö 90 § Ainoa pakollinen, kokoava johtosääntö 90 §:ssä luettelo sisällöstä Hallintosäännössä määräykset hallinnon ja toiminnan järjestäminen päätöksenteko- ja hallintomenettely valtuuston toiminta kielellisten oikeuksien huomioon ottaminen kunnan hallinnossa

Otto-oikeus (92 §) Lähtökohtaisesti kunnanhallituksella Kunta voi antaa hallintosäännössä otto-oikeuden myös lautakunnalle tai liikelaitoksen johtokunnalle Ei voi ottaa eräitä lupa-asioita lakisääteisiä yksilöasioita Yhteisen toimielimen asioita, jos kunnat niin sopineet pp.kk.vvvv

Sähköisten toimintatapojen mahdollistaminen Toimielinten päätöksenteossa sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely (98 -100 §) Kuntaa koskevat tiedot saataville kunnan verkkosivuille (109 §) Kunnan ilmoitukset verkkosivuille (108 §) Toimielimen päätökset tiedoksi julkaisemalla pöytäkirja verkkosivuilla (140 §) Ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä verkkosivuille (142 § 2mom.)

Esityslistat, ilmoitukset, tietojen saatavuus tietoverkossa Viestintä (29 §)Esityslistat tietoverkkoon asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa Kunnan ilmoitukset (108 §) Julkaistaan yleisessä tietoverkossa tarpeen vaatiessa kunnan päättämällä muulla tavalla Huom. Erityislainsäädäntö! Tietojen saatavuus tietoverkossa (109 §) Ainakin mainitut kunnan järjestämiä palveluja sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot

Sähköiset päätöksentekotavat Toimielimen päätöksentekotavat: Perinteinen kokous kokouspaikalla Sähköinen kokous Sähköinen päätöksentekomenettely ennen kokousta Tarvittavat määräykset annetaan hallintosäännössä Sähköinen kokous (99 §) Kokous, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla osallistujan valitsemasta paikasta Kokoukseen osallistuvien oltava keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä Jos kokous on julkinen, yleisöllä oltava mahdollisuus seurata Kunta päättää, mihin toimielimiin sovelletaan Sähköinen päätöksentekomenettely (100 §) Ei mahdollinen valtuustossa eikä julkisissa kokouksissa Päätös tehdään ennen toimielimen kokousta Sähköisesti käsiteltävä asia yksilöitävä kokouskutsussa ja annettava määräaika käsittelylle Siirretään käsittelyyn kokouksessa, jos yksikin vaatii Soveltuu ns. rutiiniasioihin Vaaditaan soveltuva tietojärjestelmä

Pöytäkirja ja tiedoksianto muoto voi vaihdella teknisen toteutustavan mukaan, voi olla myös useiden päätösten koonti Tiedoksianto Asianosainen: hallintolaki ja sähköisestä asioinnista annettu laki (139 §) Kunnan jäsen (140 §) pöytäkirja nähtävänä yleisessä tietoverkossa Tiedoksisaanti katsotaan tapahtuneen 7. päivänä nähtäville asettamisesta Salassa pidettäviä asioita ei julkaista!! Kokonaan salassa pidettävät asiat: maininta tällaisen asian käsittelystä ja salassapitoperusteesta Henkilötietojen käsittelyssä otettava huomioon yksityisyyden suoja > ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot julkaistaan ja henkilötiedot poistetaan valitusajan kuluttua

Kunnan talous

Kunnan talous Kunnan talouden tasapaino Alijäämän kattaminen määräajassa Alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymille Kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettelyt Konserninäkökulman huomioon ottaminen taloussäännöksissä Mm. kunnan arviointimenettelyn edellytysten tunnusluvut konsernitasolle Kuntatalouden tasapainon varmistaminen ja kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen Kuntatalousohjelma

Alijäämän kattamisvelvollisuus tiukentuu Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi osoitettava suoraan taloussuunnitelmassa  

Kriisikuntamenettelystä perälauta kattamattomille alijäämille Kriisikuntamenettelyyn voi joutua, jos alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa tai nykyisten kriisikuntakriteereiden perusteella; kriteereissä siirrytään kuitenkin konsernitason tietoihin vuonna 2017. koskee myös kuntayhtymiä (alijäämiä) Sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin

Kunnan arviointimenettely 118 § Arviointimenettely käynnistyy uusien säännösten perusteella, jos kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa!) säädetyssä määräajassa (huom. siirtymäsäännökset) tai kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v. 2017 lukien): asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia Nykyisiä tunnuslukuja (vos-lain 63 a §) sovelletaan vielä vuosina 2015-2016

Kuntayhtymän arviointimenettely 119 § Kuntayhtymälle alijäämän kattamisvelvollisuus (110 §) Selvityshenkilömenettely, ellei alijäämää katettu määräajassa Ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi Sopimuksen hyväksyminen määräenemmistöllä (vrt. 57 §) Siirtymäsäännösten mukaan sovelletaan ensimmäisen kerran v. 2020, jollei v. 2015 alijäämää ole katettu

Tarkastuslautakunta Laissa velvoite objektiiviseen ja puolueettomaan toimintaan Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta huolehtiminen, voi kehottaa täydentämään Esitys hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi omalta osaltaan (kh voi poiketa) Suunnitelma arviointityöstä Alijäämän kattamisen seuranta Kunnanhallituksen annettava lausunto arviointikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä

Kunnan toiminta markkinoilla

Kilpailuneutraliteettikysymykset esillä eri hankkeissa EU-kilpailuoikeus ja kansallinen kilpailuneutraliteetti Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva sääntely tuli voimaan jo 1.9.2013 ja siirtymäaika toiminnalle loppuu 31.12.2014 HE kuntalain muuttamisesta tarkoittaa lisäsääntelyä lähtökohtana on osittain EU-valtiontukisääntely ja osittain tarve selkiyttää kansallista kilpailuneutraliteettia sekä vähentää kunnan riskinottoa TEMin valmistelussa oleva hankintadirektiivien implentointityö Eri sektorilainsäädännössä pohditaan lisäksi tällä hetkellä EU-hankinta- ja –valtiontukilainsäädännöstä johtuvia muutostarpeita Kysymykset ovat esillä erityisesti sotessa

Juridiset lähtökohdat EU-hankintadirektiivi sekä kansallinen hankintalainsäädäntö SEUT 107 artiklan valtiontukisäännös 1. toimenpide tai tuki myönnetään valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön varoista; 2. toimenpide vääristää kilpailua suosimalla jotain tuensaajaa; 3. toimenpide on valikoiva eli se kohdistuu tiettyyn yritykseen ja 4. toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Soft law-instrumenttisääntely: De minimis –asetus (vähämerkitykselliset tuet) Takaustiedonanto Maakauppoja koskeva tiedonanto SGEI-sääntely (tiedontanto, komission päätökset) Kuntalaki KKV:n toimivalta kilpailuneutraliteetin valvonnassa

Kuntalaki ja kilpailuneutraliteetti Voimassa oleva kuntalaki Yhtiöittämisvelvollisuus Poikkeukset ja hinnoittelusäännös HE-kuntalakiluonnos Yhtiöittämisvelvollisuus (126 §) Yhtiöittämispoikkeukset ja hinnoittelusäännökset (128 ja 129 §) Avustukset, lainat, takaukset ja muut vakuudet (129 §) Kiinteistön myynti ja vuokraus (130 §) Palveluvelvoite (131 §) Yhteistoiminta (50 §) Kilpailulain soveltaminen (132 §)

Yhtiöittämisvelvollisuus Yhtiöittämisvelvollisuus kunnan/kuntayhtymän toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla Kilpailutilanne markkinoilla? EU: taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla, Aika- ja maasidonnainen käsite Poissuljettua solidaarisuusperiaatteen mukaiset sote-palvelut sekä julkisen vallan käyttö tai julkiset hallintotehtävät Kuntalaki: Vero-oikeuden elinkeinotoiminnan käsite palvelun tai tuotteen vastaavuus yksityisen elinkeinonharjoittajan toimesta tarjottuun tuotteeseen tai palveluun; palvelun tai tuotteen hinnoittelu; sekä toiminnan markkinointi ja suuntautuminen rajoittamattomaan asiakaskuntaan. on olemassa kilpailutilanne tai mahdollisuus kilpailun vääristymiseen osallistuminen tarjouskilpailuun tapauskohtainen tulkinta ottaen kuitenkin huomioon poissuljentalista

Ei toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla lakisääteiset tehtävät lakisääteisen vastuun rajoissa pakollinen yhteistoiminta lakisääteisen velvoitteen rajoissa muu yhteistoiminta, jota ei tarvitse kilpailuttaa (sidosyksikkö, muu hankintalainsäädännön poissulku) järjestämis-/ylläpitämisluvanvarainen opetus, luvassa määrätyt tehtävät ja opetukseen liittyvät oppilas- ja opiskelijatöinä tuotetut palvelut maankäytön suunnittelutehtävään liittyvä kiinteistön myynti ja vuokraus Luonnollinen/lakisääteinen monopoli Uusi säännös? Osallistuminen tarjouskilpailuun siltä osin, kuin kyse on luvan tai järjestämisvastuuseen kuuluvan opetuksen järjestämisestä

Yhtiöittämispoikkeukset = markkinoilla, mutta erityissyy poikkeamiseen, kilpailun vääristymisen esto varmistetaan hinnoittelusäännöksellä vähäinen toiminta erityislain oikeutus toimintaan tukipalvelut tytäryhteisöille palvelut sidosyksiköille kunnan toimitilojen vuokraus pääosin itselle ja tytäryhteisöille sekä kilpailutetun palvelutuotannon käyttöön kuntaan tai sen tytäryhteisön palveluksessa oleville tuotetut palvelut palvelussuhteeseen liittyen poikkeusoloihin varautuminen Hinnoittelun on oltava markkinaperusteista

Siirtymäaikana huomioon otettavat seikat Siirtymäaika 1.9.2013 harjoitetulle toiminnalle v. 2014 loppuun Henkilöstön asema (vain v. 2014) liikkeenluovutussäännöksien soveltaminen lisäeläketurvan varmistaminen Varainsiirtoverovapaussäännös (vain v. 2014) apporttiluovutustapauksissa HUOM: uuden kuntalain siirtymäajat 150 §: Työvoimakoulutuksen erillissiirtymäaika v. 2016 loppuun kuten voimassa olevassa kuntalaissa Uusi työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen siirtymäaika v. 2016 loppuun Työvoimakoulutuksen ja työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen siirtoon siirtymäaikana sovelletaan lisäeläketurvaa ja varainsiirtoverovapautta koskevia säännöksiä

Yleinen toimiala ja kilpailuneutraliteetti Kunnallisen itsehallinnon keskeisiin elementteihin kuuluu kunnan yleinen toimiala eli oikeus ottaa päätöksellään hoidettavaksi haluamiaan tehtäviä Yleinen toimiala rajaa sekä omaa että yhtiömuodossa harjoitettua toimintaa Yleistä toimialaa rajoittavat oikeuskäytännössä muotoutuneet periaatteet (yhdenvertaisuus, paikallisuus, yksityisen toiminnan tukemisen kielto, toissijaisuusperiaate) EU-valtiontukisäännöksiin nojautuva yhtiöittämisvelvollisuus tarkoittaa, ettei kunta/kuntayhtymä voi pääsääntöisesti hoitaa omassa organisaatiossaan EU-kilpailuoikeus ei rajoita kunnan mahdollisuuksia harjoittaa yhtiömuodossa markkinaehtoista toimintaa, kunhan kunnan ja yhtiön välisessä toiminnassa sovelletaan markkinasijoittajaperiaatetta

Lainat, takaukset ja vakuudet (129 §) Perusedellytykset: Kunnan kyky vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä ei saa vaarantua Lainaa, takausta tai muuta vakuutta ei voi myöntää, jos niihin sisältyy merkittävä taloudellinen riski Vastavakuusvaatimus Vain takausta tai muun vakuuden antamista koskevat edellytykset Ei voida antaa kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yksityisen yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta Voidaan antaa kuntakonserniin kuuluvaa tai kuntien ja/tai valtion yhteisessä määräysvallassa olevalle yhteisölle Takaus tai vakuus voidaan antaa liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain, museolain, teatteri- ja orkesterilain tai nuorisolain mukaisten tehtävien edistämiseen (lisäksi myös erityislainsäädäntö, hyväksytyt tukiohjelmat ja yksittäiset tuet sekä palveluvelvoite) Otettava huomioon aina EU:n valtiontukisäännöstö (perustelut, läpinäkyvyys, menettelytavat)

Muu valtiontukiin liittyvä sääntely Kiinteistön luovutus ja vuokralle antaminen (10 v) (130 §) Menettelytavoilla varmistetaan markkinaehtoisuus: tarjouskilpailu tai puolueeton arvio kiinteistön markkina-arvosta tai vuokratasosta Palveluvelvoite (SGEI-palvelut) (131 §) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palveluiden turvaamiseksi, jossa markkinapuute määräaikainen, kirjallinen, yksilöity toimeksianto palvelun tuottajan avoin ja syrjimätön valinta

Yhteistoiminta ja kilpailuneutraliteetti HE kuntalaki (50 §): kilpailuttaminen vs. yhteistoiminta Lakisääteisessä tai vapaaehtoisessa järjestämisvastuun siirrossa ei ole kysymys hankinnasta Tuottamisyhteistoiminnassa tulkittava, onko kyse sidosyksikkötoiminnasta tai ns. horisontaalisesta yhteistoiminnasta – jos täyttyvät, ei kilpailuttamisvelvoitetta Uusi hankintadirektiivi Lain implementointi käynnissä TEM:issä, aikatauluna HE-luonnos keväällä 2015 Horisontaalisen yhteistoiminnan edellytykset: Kyseessä osapuolten yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen Tarkoituksena yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset korvaukset vastaavat todellisia kustannuksia/kuluosuuksia ja ei aseteta mitään yksityisiin nähden etuoikeutettuun asemaan

Voimaantulo

Siirtymäsäännökset Laki voimaan 1.5.2015, mutta runsaasti siirtymäsäännöksiä Seuraavan valtuustokauden alusta (1.6.2017) lukien sovelletaan: 4 luku Valtuusto 5 luku Asukkaiden osallistumisoikeus 6 luku Kunnan toimielimet 7 luku Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus 59 § (yhtymävaltuusto), 60 § 2 mom. (yhtymäkokousedustajat) ja 64 § (kuntayhtymän johtavan viranhaltijan irtisanominen) 10 luku Luottamushenkilöt 12 luku Päätöksenteko- ja hallintomenettely 16 luku Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely Vuoden 2015 tilinpäätöksestä lukien + kattamisaika 4 v. = v. 2020, kaikkein alijäämäisimmät v. 2022 Kunnan arviointimenettelyssä konsernitiedot v. 2017 lukien Yhtiöittämisvelvollisuus työvoimakoulutuksessa (vastaa voimassa olevaa lakia) sekä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluissa v. 2017 alusta

Kuntalakiin liittyvät lait Kuntarakennelaki (valtuuston toimikauden muuttumisesta aiheutuvat muutokset) Kielilaki (vastuukunnan luottamushenkilön oikeudet) Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annettu laki (maakunnan liiton toimielinten kokoonpano) Viittaukset kuntalakiin työ- ja virkasuhde-lainsäädännössä Vanhus- ja vammaispalvelulaki (vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto kuntalakiin) Pelastuslaki (viittaus kuntalakiin) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki (kriisikuntapykälän kumoaminen)