Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Tutkinnonuudistus oppimisen ja teologisen tiedekunnan strategian näkökulmasta Laura Hirsto Pedagoginen yliopistonlehtori

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Tavoitteet Näkökulmia oppimiseen Oppimiskäsitys opetussuunnitelmatyön taustalla Opetussuunnitelmaprosessi tutkinnonuudistuksen taustalla Strategia kyselyn anti tutkinnonuudistuksen näkökulmasta

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Mitä on oppiminen?

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opettajien käsityksiä oppimisesta l 1) oppiminen on tiedon lisääntymistä ulkoisten vaatimusten täyttämiseksi l 2) oppiminen on tiedon hankkimista ulkoisten vaatimusten täyttämiseksi l 3) oppiminen on tiedon hankkimista sisäisten vaatimusten täyttämiseksi l 4) oppiminen on merkityksen syvenemistä sisäisten vaatimusten täyttämiseksi l 5) oppiminen on käsitteellistä muutosta sisäisten vaatimusten täyttämiseksi Prosser & Trigwell 1999

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opettajien käsityksiä opettamisesta l 1) opettaminen on tiedon siirtämistä l 2) opettaminen on opettajan tiedon välittämistä l 3) opettaminen on opiskelijan auttamista tiedon vastaanottamisessa l 4) opettaminen on opiskelijan auttamista opettajan tiedon omaksumisessa l 5) opettaminen on opiskelijoiden auttamista tiedon kehittelyssä l 6) opettaminen on opiskelijoiden auttamista käsitysten muuttamisessa Prosser & Trigwell 1999

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Mitä on oppiminen? Traditionaalinen näkemys l Oppija on tyhjä taulu (tabula rasa) l Objektiivinen tieto l Oppiminen käyttäytymistä ja sen muutosta l Oppiminen tiedon siirtämistä Konstruktivistinen näkemys l Oppija on aktiivinen ja intentionaalinen toimija l Subjektiivinen tieto l Oppiminen oppijan aktiivista kognitiivista toimintaa l Oppiminen tiedon rakentumista

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Oppimiskäsitysten pedagogisia seurauksia Traditionaalinen näkemys l 1) Asetetaan käyttäytymistavoitteet l 2) Jaetaan oppimateriaali osakomponentteihin l 3) Määritetään sopivat käyttäytymisen vahvistajat l 4) Opetus toteutetaan edeten vaihe vaiheelta l 5) Arvioidaan tulokset Konstruktivistinen näkemys l 1) Oppijan aikaisemmat tiedot uuden oppimisen perustana l 2) Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta l 3) Ymmärtäminen tärkeämpää kuin ulkoa osaaminen l 4) Oppimisen tilannesidonnaisuuden huomioon ottaminen l 5) Tiedon suhteellisuuden ja tuottamistapojen esiin tuominen l 6) Sosiaalisen vuorovaikutuksen painottaminen

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Paras oppimisen hyötysuhde on sellaisilla tenteillä, jotka l jäljittelevät todellisen elämän tiedonkäyttötilanteita l joista opiskelija saa palautteen l joissa arvioinnin kriteerit ovat julkilausutut ja opiskelijan tiedossa jo ennen tenttitilannetta l saavat opiskelijan työskentelemään intensiivisesti opiskeltavan asian parissa pitkällä aikavälillä Karjalainen 2004

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Erilaisia tenttivaihtoehtoja l Luonnolliset tilanteet l Mallintavat tentit l Dialogitentit l Käsitekarttatentit l Esseet sekä luento-ja oppimispäiväkirjat. –  Sekä esseissä että päiväkirjoissa on tärkeää ettei opiskelija ainoastaan referoi kirjallisuutta ja luentoja vaan tuo esille omaa pohdintaansa ja peilaa omaa ajatteluaan kirjallisuudessa ja luennoilla esitettyihin asioihin.

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Oppiminen ja opetussuunnitelma Toteutus Tavoite Arviointi Tavoite Toteutus Arviointi Traditionaalinen näkemysNykyinen näkemys

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opetussuunnitelma l Opetuksen etukäteissuunnittelua l Koulutusta, opetusta, opiskelua ja oppimista ohjaava ja määrittävä toimintasuunnitelma l Opiskelijalle oppimiskokemuksia tarjoavien tilanteiden etukäteissuunnittelua. Karjalainen 2003

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Hyvä opetussuunnitelma? Perustehtävän ja tavoitteiden selkeys Ajantasainen sisältö Tiedon käyttö- ja sovellusyhteys esillä Harkittu ja yhtenäinen työmäärän mitoitus Tutkimusläheiset ja monipuoliset työtavat Oppimisen mahdollistaminen (Nevgi & Karjalainen pohjalta)

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opetuksen suunnittelu – linjakas opetus l 1) Oppimistavoitteiden täsmällinen määrittely l 2) Opetettavan aineksen ja sisällön valinta l 3) Oppimisen arviointikeinojen valinta l 4) Opetusmenetelmien valinta Biggs 1996

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Suhteita I Oppiminen OpetusOpiskelu

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Suhteita II Opittu OPS Opetettu OPS Kirjoitettu OPS

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opetussuunnitelmatyö I Opintokokonaisuuksien ja kurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely Opetussuunnitelmamalli Yleistavoitteet Koulutuksen perustehtävä

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opetussuunnitelmatyö teologisessa tiedekunnassa Opintokokonaisuuksien ja kurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely Opetussuunnitelmamalli Yleistavoitteet Koulutuksen perustehtävä

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Strategiapalaute: l Opintopolun kehittämisen tavoitteet l Tutkinnon rakenteellinen toimivuus l Opetuksen kehittämisen johtaminen l Opetusmuotojen ja -menetelmien kehittäminen

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opintopolun kehittämisen tavoitteet l Opiskelijoiden opintopolkujen integraatio –HOPS –käytännöt? l Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen –Nykyisen ohjauksen parempi kohdentaminen? –HOPS –käytännöt? l Eri koulutusohjelmien identiteettien vahvistaminen –Ammatillisten valmiuksien kehittäminen? –HOPS –käytännöt? –Valinnaisuus eri tasoilla? l Yhteiskunnan tarpeiden parempi huomioiminen

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Tutkinnon rakenteellinen toimivuus l Ydinainekseen perustuva toimiva kaksiportainen tutkinto –Päällekkäisyyksien karsiminen –Katvealueiden hahmottaminen –  Laitosten yhteistyö opintojaksojen tasolla l Opintojen ja opintojaksojen kuormittavuus –  Opiskelijalta vaadittava työ vastaa saatavaa opintopistemäärää l Siirtymävaiheen mahdollisimman joustava ja sujuva onnistuminen –  Hallinnollinen selkeys

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opetuksen kehittämisen johtaminen l Uuden tutkinnon luomisen tukeminen l Opetussuunnitelmatyön kehittäminen jatkumoksi l Opetuksensuunnittelujärjestelmien kehittäminen tiedekunnassa ja laitoksilla l Laitosten opetuksellisen yhteistyön tukeminen ja keskustelumahdollisuuksien luominen

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Opetusmuotojen ja -menetelmien kehittäminen l Opetusmenetelmiä ja opetuksen arviointia kehitetään entistä syvemmän osaamisen ja oppimisen mahdollistamiseksi –  Tiedekunnan opettajien kouluttaminen ja tiedekunnan henkilökuntaa kannustaminen kouluttautumaan pedagogisesti l Pro gradu -tutkielmien arvioinnin läpinäkyvyyden kehittäminen entistä tavoitteellisemman opiskelun mahdollistamiseksi

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Mitä tiedekunta hyötyy? l Kansainvälisyys l Tutkinnon sisällöllinen kehittäminen l Tutkinnon läpinäkyvyys l Tutkinnon laadun parantaminen l Laadunvarmistus järjestelmän kehittäminen l Tutkinnon laajuuden ja kuormittavuuden tarkastaminen l Valmistumisaikojen lyheneminen l Opetuksen kehittäminen

Laura Hirsto, Tutkinnonuudistus, 2004 Mitä opiskelija hyötyy? l Entistä laadukkaampaa opetusta l Opettajien yhteistyön kautta tutkinnon tasolla entistä suunnitellumpaa opetusta ja tavoitteiden selkeyttä l Tavoitteiden parempaa läpinäkyvyyttä l Entistä syvempää oppimista