Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammattistartin seurannan keskeisiä tuloksia Seminaari
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Seurannan tietotarpeita OPISKELIJOIDEN NIVELVAIHEEN PUDOKKUUS -peruskoulusta suoraan jatko-opintoihin siirtyminen -keskeyttämisten vähentäminen OPINTOJEN LÄPÄISY -starttiopiskelijoiden jatkosijoittuminen -starttitaustaisten opiskelijoiden tutkinnon suorittaminen -sijoittuminen tutkinnon jälkeen AMMATTISTARTIN KEHITTÄMINEN PERUSTUTKINTO-OPINTOJEN KEHITTÄMINEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT STARTIN KUSTANNUSTEHOKKUUS
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammattistartti ja nivelvaiheen pudokkuus Ammattistarttiin tullaan pääosin kahta polkua pitkin (suoraan peruskoulusta tai opintojen keskeyttämisen jälkeen) Ammattistartin vaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia näissä ryhmissä, keskeyttäneillä ehkä hieman paremmat? PUDOKKUUTEEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ Mitä ammattistartille tulleet olisivat tehneet ilman ammattistarttia? Mikä on se ryhmä, joka ei ammattistartin jälkeenkään osaa sanoa jatkosuunnitelmiaan? Miten ammatillisessa koulutuksessa jatkavien ja ”ei suunnitelmia” ryhmän arviot eroavat?
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ei jatkosuunnitelmia -ryhmä Päättävien kyselyssä vain 52 kpl Hieman useammin naisia (61 %) Hieman vanhempia Hieman heikompi peruskoulutausta Hieman enemmän HOJKS Hieman useammin ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä Startille asetettujen tavoitteiden suhteen ei olennaista eroa muihin >>>>seuraavissa dioissa tuloksia tämän ryhmän startti-arvioinnista
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammattistartin tavoitteiden täyttyminen
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Itsearviointi valmiuksista
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ohjaustarpeet
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Välihuomio –miksi naiset näyttäisivät hyötyvän enemmän kuin miehet?
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammattistarttiin ollaan pääosin tyytyväisiä – mutta miksi ja miksi ei? Ammattistartin kevättodistuksen keskiarvo vuonna 2010 oli 8,34 Millainen on tyytymättömien opiskelijoiden profiili? (arvio alle 8) -keskimääräistä enemmän miehiä ja suoraan peruskoulusta tulleita -peruskoulussa hyvin menestyneitä ja HOJKS-taustaisia hieman enemmän -tulosyy ”en päässyt muualle” hieman yleisempi -suoritettu alle 20 opintoviikkoa -tavoitteissa korostuu kiinnostavan ammattialan löytäminen -tasaisesti vähemmän hyviä muistoja (etenkin omasta starttiryhmästä) -yleisemmin huonoja muistoja (opetus, keskustelut, starttiryhmä) ” tulokset tukevat muita havaintoja; ammattistartista eniten hyötyvien ryhmä on melko homogeeninen?”
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Tavoitteiden täyttyminen ja tyytyväisyys
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Itsearviointi ja tyytyväisyys
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Seurannan kehittämishaasteita KOULUTA -alihyödynnetty? -paikallisen muokkaamisen mahdottomuus? -”voisiko ammattistartti saada lähettävän koulun oikeudet”? Oppilastietojärjestelmät (PRIMUS) -muokattavissa omin voimin tai asiantuntijoiden tuella ”Ammattistartti” vakiintuneeksi taustamuuttujaksi koulutustilastoihin, tietojärjestelmiin, kyselyihin ja oppimistulosten arviointeihin (näytöt) Vertailutiedon verraton hyöty Seuranta on vain väline, ei itseisarvo Kehittävän tavoitearvioinnin viitekehys
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Lisää kehittämishaasteita Vastaako ammattistartti tarpeeseen? Vastaavuuden logiikka: ongelmien syiden, palvelutarpeiden ja ratkaisukeinojen yhtenäisyys, Yleisen tiedon ja oppilaskohtaisen tiedon kautta haettu vastaavuus Vastaavuus koulutuksen järjestäjän tasolla Osana strategiatyötä Seurannan laatupolitiikka -kohdistamisen laatu -toteuttamisen laatu -tulkinnan laatu
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammattistartin seurannan elementtejä Ammattistartin aloittavien kysely Keskeyttävien seurantalomake Ammattistartin päättävien kysely Kysely tutkintoon valmistuville (ns.päättävien kysely) Kysely perustutkinto-opiskelijoille (ns. olokysely) Määrälliset seurantatiedot Tiedonkeruu ammattistartin opettajilta ja/tai muulta henkilökunnalta?