Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Suunnitelma määrällisestä seurannasta Tampere 3.5.2012.

Esitys aiheesta: "Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Suunnitelma määrällisestä seurannasta Tampere 3.5.2012."— Esityksen transkriptio:

1 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Suunnitelma määrällisestä seurannasta Tampere 3.5.2012

2 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan tiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Tietoa hyödynnetään hankkeen ohjauksessa ja seurannassa. Tarkoituksena on kehittää seurantaa siten, että määrällistä tietoa läpäisystä ja esim. keskeyttämisen syistä olisi mahdollista saada jo hankkeen aikana. Seurantatietoa hyödynnetään hankkeen kehittämistyössä ja toimenpiteiden kohdentamisessa. - läpäisyhankkeen yhteydessä toteutettava seurantatutkimus, Vehviläinen ym. (monimenetelmällinen kehittävä arviointi) - määrällinen seurantatieto (koulutuksen järjestäjien opiskelijahallintojärjestelmät) - koulutuksen läpäisyä koskevien tilastojen hyödyntäminen (Tilastokeskuksen läpäisyprosentti, tuloksellisuusrahoituksen indikaattorit) Määrällinen seuranta toteutetaan Opetushallituksessa – suunnittelu ja testaus yhteistyössä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien kanssa. Läpäisyn tehostamisohjelman määrällinen seuranta - tiedonkeruun tavoitteet

3 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tiedonkeruun toteutusta varten pyydettiin ero- ja keskeyttämislomakkeet kaikilta hankkeessa mukana olevilta oppilaitoksilta. Yhteenvetoa lomakkeista: yhteensä n. 70 erilaista eron tai keskeyttämisen syytä käytössä. Oppilaitoksilla erilaisia käytäntöjä ja kirjaamistapoja eronneista opiskelijoista. Esimerkiksi suuri hajonta eron syiden tarkkuudessa. Osalla väliaikaisesti keskeyttäneet ja eronneita varten omat lomakkeet, toisilla samassa lomakkeessa. Eroamisprosessi vaihtelee, joissakin oppilaitoksissa opiskelija kirjaa “erolomakkeeseen” eron syyn ja joissakin oppilaitoksissa lomake täytetään yhdessä tai esim. ryhmänohjaaja täyttää eron syyn ja muut tiedot käytyään keskustelun opiskelijan kanssa. Paljon vaihtelua kirjaamiskäytännöissä läsnäolosta ja poissaolosta mm. ”poissa”, ”ei läsnä”, ”ei tavoitettu” Yhtenäistä lomakkeissa: koulutuksen järjestäjät keräävät (ja tallentavat) tiedot eronneista ja väliaikaisesti keskeyttäneistä opiskelijoista ja näiden syistä. Määrittelyjen selkeyttämiseksi toteutetaan lyhyt kysely opiskelijahallintojärjestelmien pääkäyttäjille toukokuussa 2012. Kyselyssä järjestelmien käyttäjät kirjaavat erilaiset käytössä olevat luokittelut ja se mikä tieto tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmiin. Tiedonkeruun suunnittelu

4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tietojen pohjalta suunnitellaan tiedonkeruu menetelmä, siten että aineiston kokoaminen/ajojen tekeminen suoraan opiskelijahallintojärjestelmistä on mahdollista. Kootaan määrällinen seurantatieto yhden lukuvuoden aikana eronneista opiskelijoista. Määrälliset tiedot eronneista opiskelijoista (sis. taustamuuttujat) ajetaan suoraan koulutuksen järjestäjien opiskelijahallintojärjestelmistä. Läpäisyhankkeen tiedonkeruu toteutetaan siten, että hankkeessa ei oteta omia ero- tai keskeyttämislomakkeita käyttöön. Aineiston keruu tehdään kertaluontoisesti joko kesällä tai syksyllä 2012. Tieto toimitetaan sähköisesti eteenpäin Opetushallitukseen, jossa aineisto kootaan, luokitellaan ja analysoidaan. Ei kerätä missään vaiheessa henkilötietoihin perustuvaa aineistoa. Ehdotus määrällisestä seurannasta

5 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa ei oteta käyttöön yhtenäistä luokittelua esimerkiksi eron syistä tiedonkeruuta varten. Tarvittavan tietosisällön suunnittelu ja lomakkeen testaus touko-kesäkuussa 2012 Yhtenäinen ohjeistus ja perehdytys tietojen toimittamiseen järjestelmien pääkäyttäjille. Lomakkeen esittely/perehdytys tietojen toimittamiseen Seurantatietojen kokoamisen yhteydessä määritellään käsitteet keskeyttämisen problematiikkaan liittyen. (eronnut, peruuttanut, keskeyttänyt jne.) Näitä käytetään jatkossa läpäisyn tehostamisohjelman tiedonkeruussa ja raportoinnissa. Yhtenäinen laajempaan aineistoon perustuva eron/keskeyttämisen syiden luokittelu mahdollista ottaa käyttöön hankkeessa. Tiedonkeruun toteuttaminen

6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Eronneita opiskelijoita koskeva tietosisältö/taustamuuttujat (alustava suunnitelma, perustuu Winhasta ajettuihin tietoihin) opintojen aloituspäivä ero- ja/tai keskeyttämispäivä eron ja/tai keskeyttämisen syy pohjakoulutus hojks peruste syntymäpäivä perustutkinto koulutus (sisältää esim. nuoristoasteen ammatillinen peruskoulutus, maahanmuuttajien valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus/STARTTI)

7 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Saadaan selville eronneiden (ja mahd. keskeyttäneiden) määrälliset tiedot kattavasti hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Yhtenäinen aineisto, josta mahdollista tuottaa tietoa eronneista opiskelijoista taustatietoihin peilaten. Missä vaiheessa keskeytetään opinnot? Missä tutkinnossa keskeytetään eniten/vähiten? Minkälaisia eroja eri alueilla on? Onko iällä merkitystä? Kehittämistoimien ja resurssien kohdentaminen Koulutuksen järjestäjille mahdollista tehdä tulosyhteenvetoja ja vertailuja oppilaitoksen ja kansallisen tiedon välisistä eroista. HUOM. Määrälliset tiedot eronneista opiskelijoista ja eron syistä on vain yksi osa seurantaa. Tarkoituksena on selvittää keskeyttämisen taustoja ja negatiivisten kehien muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä (mm. haastattelut, opiskelijakysely ja mahdollinen keskeyttämiskysely). Mitä tiedolla tehdään? Miksi tietoa kerätään?

8 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Määrällinen seuranta ja läpäisyn tutkimus Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset OPISKELIJA Opiskelijakysely (N=kaikki?) Huolivaiheen kysely? (N=pilotoidaan kiinnostuneiden kanssa) Keskeyttämiskysely (N=pilotoidaan kiinnostuneiden kanssa) Määrällinen tutkimusieto keskeyttäneistä - seurannan toteuttaminen Haastattelut Projektipäällikkökysely/ marraskuu SEURANTA JA TILASTOT Sidosryhmäkysely/ marraskuu

9 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa yhteiskuntatakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämisiä ja tukea opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa keskeyttämisprosentti on noin 10 %. Korkeimmat läpäisyasteet ovat humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla – alhaisimmat luonnonvara- ja ympäristöalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja luonnontieteiden alalla. (Lähde: Tilastokeskus, 2008) Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuutta pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014 (kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 prosenttia). Vuoden 2004 uusista opiskelijoista 58 % suoritti ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suoritti noin 66 % ja viidessä vuodessa tutkinnon suoritti noin 70 %. Vuosille 2012–2015 asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus on 75% (2004 aloittaneista tutkinnon suoritti 66%) ja viidessä vuodessa 80% (Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta ja taloussuunnitelma 2012–2015)

10 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja seuranta Läpäisyn tehostamisohjelma on Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kehittäminen -yksikön suurin valtionavustusrahoituksella tuetuista kehittämisohjelmista. Tehostamisohjelmaan on kaikkiaan suunniteltu kohdennettavaksi 16 miljoonaa euroa vuosille 2011–2014. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja seurannassa tulee hyödyntää seurantatietoja mm. keskeyttäneiden opiskelijoiden määristä. Ohjelman tarkoituksena on kehittää kansallista seurantaa ja luoda yhtenäisiä käytäntöjä seurantatiedon kokoamiseen niin kansallisella kuin koulutuksen järjestäjän tasolla. Seurantaa tulee kehittää siten, että toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida nykyistä paremmin. OKM odottaa keskeyttämisen ja opintojen pitkittymisen syiden monipuolista selvittämistä ja tietoa esim. mistä mahdollisen keskeyttäjän tunnistaa. (Lähde: Tammilehto, Opetus- ja kulttuuriministeriö 18.4.2011)