Oikeussosiologia 7: Oikeustieteen opetus opiskelijapalautteen valossa Kaijus Ervasti.

Esitys aiheesta: "Oikeussosiologia 7: Oikeustieteen opetus opiskelijapalautteen valossa Kaijus Ervasti."— Esityksen transkriptio:

1 Oikeussosiologia 7: Oikeustieteen opetus opiskelijapalautteen valossa Kaijus Ervasti

2 Oppimispäiväkirja  Oppimispäiväkirja palautetaan 14.2.2012 mennessä osoitteeseen kaijus.ervasti@om.fikaijus.ervasti@om.fi  Luentojen päätyttyä arvio luentopäiväkirjassa seuraavia asioita omana jaksonaan:  Miten luentosarja toimi oppimisen näkökulmasta  Miten käytetyt opetusmenetelmät (esim. ryhmäpohdinnat, keskustelut, luennointi, oppimispäiväkirja, kysely) toimivat oppimisen näkökulmasta?  Mitä yhteistä ja mitä erilaista luentosarjalla oli suhteessa muihin tiedekunnan luentoihin?  Muuttiko luentosarja käsitystä oikeussosiologiasta ja sen merkityksestä oikeustieteessä; jos ei muuttanut, miksi ei; jos muutti, miksi?  Miten oikeustieteellisen tiedekunnan opetusta pitäisi kehittää?

3 Lähtökohtia  Tässä tarkastelun kohteena HY/oikeustiede  Oikeustieteen opetusta on pyritty jo pitkään kehittämään oppilaskeskeisempään suuntaan  Opetus painottuu edelleen massaluentoihin ja tentteihin  Opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen (HY) mukaan oikeustieteen opiskelijat kaikkein tyytymättömimpiä saamaansa opetukseen (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009)  On kritisoitu, ettei nykyinen opetus anna riittäviä valmiuksia juristin työhön nykyisin

4 Aineisto  Oikeussosiologian luennoilla (HY) toteutettu 2009 ja 2010 kyselyt asenteista ja oppimisesta oikeussosiologiassa  Taustatietojen valossa vastaajat näyttäisivät vastaavan keskiverto-opiskelijoita  Vuoden 2010 kyselyssä tehtiin myös yleisiä kysymyksiä oikeustieteen opetuksen piirteistä ja laadusta  Lisäksi vuosien 2009 ja 2010 kyselyiden yhteydessä kerättiin laadulliset aineistot, joissa käsiteltiin myös oikeustieteen opetusta

5 Onko oikeustieteen opetus laadukasta 2010 (n=83, ka 2,72)

6 Oikeustieteen opetuksessa käytetään monipuolisia metodeja 2010 (n=83, ka 2,1)

7 Oikeustieteen opetus on vuorovaikutteista 2010 (n=83, ka.1,84)

8 Onko oikeustieteen opetus oppilaskeskeistä 2010 (n=83, ka.1,90)

9 Oikeustieteen opetus on opettajakeskeistä 2010 (n=83, ka.3,61)

10 Oikeustieteen opetus antaa riittävät teoreettiset valmiudet 2010 (n=83, ka. 3,52)

11 Antaako oikeustieteen opetus riittävät käytännön valmiudet (n=83, ka. 2,07)

12 Oikeustieteen opetus kannustaa kriittiseen ajatteluun (n=83, ka. 2,98)

13 Oikeustieteen opettajista näkyy innostus opetukseen 2010 (n=83, ka. 2,72)

14 Olen saanut riittävästi tukea ja ohjausta opinnoissani (n=83, ka. 2,95)

15 Olen tyytyväinen nykyiseen oikeustieteen opetukseen 2010 (n=83, ka. 2,66)

16 En ole tyytyväinen nykyiseen oikeustieteen opetukseen (n=83, ka. 3,27)

17 Oikeustieteen opiskelijoiden suhtautuminen oikeussosiologiaan sekä eri juristiammattien koettu kiinnostavuus ennen ja jälkeen oikeussosiologian luentosarjan 2009 (n=58) Muuttujaennenjälkeenpareittainen t- testiarvo p-arvo ka (kh) Oikeussosiologian koettu hyöty Kiinnostus oikeussosiologiaa kohtaan2,7 (0,9)3,1 (0,6)-4,6≤0,001 Oikeussosiologian merkitys oikeustieteessä2,9 (0,7)3,3 (0,7)-4,9≤0,001 Oikeussosiologian yleissivistävä hyöty3,4 (0,8)3,7 (0,7)-3,20,002 Oikeussosiologian metodinen hyöty gradutyön kannalta3,0 (0,8)3,7 (0,9)-5,5≤0,001 Oikeussosiologian koettu hyöty juristiammatin kannalta Oikeussosiologian hyöty juristiammatin kannalta yleisesti 2,8 (0,8)3,2 (0,7)-3,7≤0,001 Tuomarin työn kannalta3,2 (0,7)3,6 (0,7)-5,2≤0,001 Lainvalmistelutyön kannalta3,8 (0,8)4,3 (0,8)-4,2≤0,001 Virkamiestyön kannalta3,1 (0,7)3,4 (0,8)-3,30,002 Asianajajan työn kannalta2,6 (0,8)2,8 (0,6)-2,40,022 Yksityissektorin juristin työn kannalta2,4 (0,7)2,6 (0,7)-2,10,038

18 Esimerkkejä laadullisista vastauksista (2009)  ”Normaalisti muilla tiedekunnan luennoilla on melko samankaltainen runko keskenään: käydään läpi teoriapuolta, tietyn lain tavoitteita ja sen soveltamista, poikkeussääntöjä, erikoisuuksia jne. Tämän jälkeen saatetaan perehtyä muutamaan KKO:n tapaukseen tiettyä luentosarjan aihealuetta koskien. Useimmiten luennoitsija ei tiedustele opiskelijoiden mielipiteitä käsiteltävistä asioista ja vielä harvemmin joku oma-aloitteisesti mitään kysyy.”  ”Oikeustieteellisen opetus perustuu pitkälti massaluentoihin, joissa aktiivinen osallistuminen luentoihin jää pääsääntöisesti minimaaliseksi. Passiivinen luento-opiskelu ja kirjojen lukeminen itsekseen tuottaa helposti ns. perinteisiä - ei niin taitavia - ammattilaisia suullisessa ilmaisussa. Itselläni on ’perusopintoina’ diplomi-insinöörin tutkinto ja harmikseni on todettava, että insinööriopiskelussakin ryhmätöitä harjoitettiin huomattavasti oikeusopintoja enemmän.”

19 Johtopäätöksiä  Opiskelijoiden mukaan opetus HY:ssä on opettaja-keskeistä, ei kovin vuorovaikutteista, vähän monipuolisia metodeja käyttävää, ei kovin innostunutta, eikä kovin paljon kriittiseen ajatteluun kannustavaa  Opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen teoreettiseen tasoon  Opiskelijat kaipaavat enemmän käytännön valmiuksia  Tarvitaan systemaattista seurantatietoa opetuksen piirteistä ja laadusta oppiaineittain  Opetusta on syytä kehittää edelleen