Evu oheisharjoittelu palaveri

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Fyysinen harjoittelu ympärivuotisesti
Advertisements

Fyysisen harjoittelun perusteet
Alppihiihdon perustekniikka
Maalivahtivalmennus ikäluokittain
Finska Simförbundet rf.
VOIMAHARJOITTELU Kun liikkuvuus on saavutettu, voit lisätä harjoitteisiisi voimaharjoitteita Lämmittele lihakset vesijuosten väh. 10min. Tee voimaharjoitusliikkeitä.
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8–18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun.
Venyttely ohjeet CLASSIC E-99.
Alkupyöritykset PÄÄ - kierrot, iso laaja kaari, KASIT HARTIAT
Fyysinen kehitys ja kilpaurheilu
Finska Simförbundet rf.
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
RPS.
HARJOITTELUN SUUNNITTELU
EVU OHEISHARJOITTELU Kausi
Kaisa Mäkäräisen harjoittelu ja kestävyys urheilijan kuormittaminen
Talvikauden harjoittelu
Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa
Keski-Suomen Liikunta valmentajien osaamisen kehittäjänä.
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
Omatoimiset harjoitukset - kasvaville urheilijoille
PELIVÄLINEEN HALLINTAA OPETTAEN,
Salibandypelaajan fyysinen harjoittelu
LIIKUNTA.
Alkulämmittelymalli, min
LIIKUNTA JA KOULUIKÄINEN
Yleisurheilijan polku
Pelaajan kehittäminen
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Ravinto nuoren urheilijan harjoittelussa
MINÄ URHEILEVAN LAPSEN VANHEMPANA!
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
HERKKYYSKAUDET JA LIIKUNTAMÄÄRÄT
Alkulämmittely ja loppujäähdyttely
Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi1 FYYSINEN TOIMINTAKYKY, HERMOSTON KEHITTÄMINEN JA HERKKYYSKAUDET.
YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2.
Fyysinen valmennus pojat -04 Tiivistetty katsaus P 04 joukkueen fysiikkaharjoitteluun Jape.
YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS FHV. YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS ( pari/ ryhmätyö)
Näkemyksiä nuorten voimaharjoittelusta Yläasteelta - lukioon Erik Piispa Suomen Valmentajat ry Fysiikkavalmentaja.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
LIIKUNTALINJA VOIMAHARJOITTELUN PERUSTEET. HERKKYYSKAUDET 12 – 16 VUOTIAAT -Nopeuden, kimmoisuuden ja nopeusvoiman herkkyyskaudet ovat parhaimmillaan.
Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
PSYKOLOGIA JA KEHITYS LAJINKEHITYS eli FYLO-GENEESI
Kohti hyvää kuntoa.
ja sen harjoittamisesta
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Joensuun maila B-tytöt ja suomensarja 2017
VOIMAHARJOITTELU UINNISSA
LAJILÄMMITTELY Liikkuvuusliikkeet x5/puoli:
Liikutaan Kpl 29.
Kestävyys on.
Motorinen kehittyminen
LIIKUNTA JA TERVEYS.
HKV SISÄLTÖALUEET Suomen Jääkiekkoliitto / Kouluttajat.
Oheislajiharjoittelu
Liikutaan.
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
Suomen Jääkiekkoliitto
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
Kohti hyvää kuntoa.
NU Uimarin polku.
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
Pelaajien kehitysvaiheet
Psykologi Vilhelmiina Välimäki
Juniorivalmentajapolku 1- taso: Introilta – Taidon oppiminen Tavoite: Ymmärtää taidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät, ymmärtää lyönnin ja heiton perusteet.
Esityksen transkriptio:

Evu oheisharjoittelu palaveri 07.02.2009

Monipuolisuus Liikuntaympyrä-ajattelu Ei estä yhden lajin harrastusta, jos lajin sisällä harjoitellaan monipuolisesti ja ikävaiheet huomioiden Turvataan terveysvaikutukset Turvataan huippu-urheilun tulevaisuus Erilainen liikuntaympyrä Taito-teholajit Taitolajit Kestävyyslajit Joukkuelajit Voima- nopeuslajit Liikuntaympyrä muuttuu eri ikävaiheissa

Liikuntaympyrä Joukkuelaji 15 - h 13 - h 9 - h 7 - h 1 3 4 2 13 - 15 v 1. Hengitys- ja verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa 2. Tuki- ja liikuntaelimiä ( luusto ja lihakset )‏ 3. Hermojärjestelmää (yleinen tasapaino, ketteryys ja nopeus )‏ 4. Lajiharjoittelu ( vain lajinomainen )‏ 6 – 8 v 4 3 1 2 9 – 12 v 13 - 15 v 7 - h 9 - h 13 - h 15 - h

Herkkyyskaudet eri ikävaiheissa Harjoiteltava omin. 0---6 – 8 v. 9 – 11 v. 12 – 14 v. 15 -17 v. 18 – 20 v. 21 – v. Aerobinen kestävyys vvvvvvvvvv vvvvvvvvvv vvvvHHHH HHHHH HHHHH HHHHH Anaerobinen kestävyys vvvvvvvvvv vvvvHHHH HHHHH HHHHH HHHHH Lihaskestävyys vvvvvvvvvh hhhhhhhhh hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Nopeusvoima vvvvvvvvhh hhhhhhhhh HHHHHH HHHHH xxxxxxxx xxxxx Maksimivoima vvvvvvvv HHHHH HHHHH HHHHHH Liikenopeus vvvvvvvvhh hhhhhhhhh HHHHHH HHHhhh hhhhhhh hhhhhhhh Kimmoisuus vvvvvvvvvv xxxxHHHH HHHHHH HHHHHH HHHHH HHHHHH Liikkuvuus xHHHHHH HHHHHHH hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Tasapaino, ketteryys xxHHHHH HHHHHHH hhhhhhhh hhhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh Koordinaatio xxHHHHH HHHHHHH hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhh hhhhhhhh Harjoitteluvaiheet yleinen lajikohtainen Harjoittelu taito, tekniikka taidon edellytykset taidon opettaminen taidon hiominen Valmistava harjoitus 6 -12 v 13 -15 v 16- 20 v vvvvvvvvv Herkkyyskausi koordinaatio -taito nopea kestävyys HHHHHHHH Harjoittelu monipuolisuus-tasapaino kimmoisuus voima hhhhhhh taitava ja ketterä Kimmoisa voimakas ja kestävä

Ihmisen fyysinen kehitys solujen, elinten ja elinjärjestelmien rakenteellinen ja toiminnallinen kehitys noudattaa myös pitkälti perittyä järjestystä ja aikataulua on osittain riippuvainen rakenteiden kasvusta, mutta ympäristöllä ja esim. harjoittelulla on todella suuri merkitys esim. lihassolujen tulevaan perusrakenteeseen ei juurikaan voida lapsuuden harjoittelulla vaikuttaa, mutta niiden toiminnallista kehittymistä nopeaan tai hitaaseen suuntaan ohjaa lapsuuden liikunta ja harjoittelu aerobinen aineenvaihdunta ja ”rasvanpolttokyky” myös kehitettävä ominaisuus jo lapsuudessa

Ihmisen fyysinen kypsyminen Kypsyminen tarkoittaa kehon rakenteiden, elinjärjestelmien ja sukupuolisten piirteiden sekä toimintojen kypsymistä aikuisen ihmisen tasolle kypsymisaikataulu ja -nopeus hyvin yksilöllinen vahvasti peritty ominaisuus, mutta ympäristöllä myös vaikutusta biologinen ikä määritellään usein juuri kypsymisasteen perusteella ulkoisten sukupuolimerkkien kypsymisaste kuukautisten alkamisikä luiden kasvulevyjen kypsymisaste

Hermoston kehitys syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa ensimmäisien elinvuosien jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua ja toiminnallista kehitystä => voidaan vaikuttaa MOTORISILLA ÄRSYKKEILLÄ hermoston harjoitettavuus osittain perinnöllistä, mutta elinympäristö jopa tärkeämpi tekijä ENNEN MURROSIKÄÄ HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ KAIKISSA LAJEISSA !! JOKA PÄIVÄ OHJELMASSA?? taito tasapaino / ketteryys nopeus TOISTOMÄÄRÄT !!!!=> tukeeko kilpaileminen ?

Lihaksiston kasvu ja kehitys lihassolujen määrä ei lisäänny eikä lihassolun rakenteellinen tyyppi muutu merkittävästi syntymän jälkeen varhaislapsuuden liikunta voi tosin ohjata lihassolujen toiminnallisuutta aerobiseen ja hitaaseen tai anaerobiseen ja nopeaan suuntaan TÄRKEÄÄ ON MONIPUOLINEN ÄRSYKE, JOLLOIN MYÖHEMMIN ON SEKÄ NOPEUS- ETTÄ KESTÄVYYSRESERVIÄ KÄYTETTÄVISSÄ voimaharjoittelusta hyötyä jo lapsuudessa, mutta voima kehittyy ennen hormonaalista kypsymistä pääasiassa lihashermotuksen tehostumisella ja lihaksen sisäisten entsyymiaktiivisuuksien kehittymisellä lihassolun kasvu tehokkainta vasta kasvupyrähdyksen loputtua ( 0,5-2 v )‏ keskivartalon ja monipuolisen ( sekä aerobisen että anaerobisen ) lihaskunnon sekä lihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvuspurtin alkua !! LAPSUUDEN TOIMINNALLISET MUUTOKSET KATOAVAT HELPOSTI SÄÄNNÖLLISEN KUORMITUKSEN LOPUTTUA!!!

Liikkuvuuden lisääminen, nopea jalkatyö sekä rytmiikka Parijonoon (liikuttava matka noin. 10-15 m)‏ - jalan heitto suoraan eteenpäin - jalan heitto suoraan sivulle - lantion avaus edestä — sivulle - lantion avaus sivulta --- eteen - venytys suoraan eteen--- - venytys eteen ja kyljen venytys - jalan heitto eteen ja tiputus päälle Portaat ja Tikapuut - 1 askel - 2 askelta - - kylki edellä 1 askel – 2 askelta - kylki hypyllä Rytmi hyppely - kevyt hyppely pareittain sama tahti - kevyt hyppely + 2 edessä 2 takana - kevyt hyppely + 1edessä 3 takana - kevyt hyppely rytmissä taputus reide, vatsa, rinta, taputus…. Tasapaino+ liikkuvuus+ nopeus+ rentous - pitkät askeleet 3 mol. jalat –spurtti noin 5m - 2 vas 2 oik hyppyä paikalleen ----spurtti - tasahyppy eteen, hyppy ympäri, hyppy vastakkaiseen suuntaan---spurtti - kaksi sivuloikkaa ---spurtti - eteen taakse eteen taakse ---spurtti