AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana kielten opetuksessa Tarmo Ahvenainen, kielten osasto Opetuksen teemapäivä W:\KIELET\kehitys\amkkiakyamk.ppt

AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana kielten opetuksessa 1.Mitä me arvioimme kun arvioimme kielitaitoa? Mitä me arvioimme kun arvioimme kielitaitoa?Mitä me arvioimme kun arvioimme kielitaitoa? 2. AMKKIA-hankkeen tausta. AMKKIA-hankkeen tausta. AMKKIA-hankkeen tausta 3. Taitotasoasteikot ja kriteeriviitteinen arviointi aitotasoasteikot ja kriteeriviitteinen arviointiaitotasoasteikot ja kriteeriviitteinen arviointi 4. A4. AMKKIA-hanke ja sen tuotokset 4. A 5. Taitotasoarvionnin rajoitukset 5. Taitotasoarvionnin rajoitukset Ammatillisen kielenopetuksen arvioinnin tulevaisuudennäkymiä Kielten osaston toimenpiteet

1. Mitä me arvioimme kun arvioimme kielitaitoa? Kielitaidon osa-alueiden painotuseroja arvioinnissa esim.  kieliopillinen oikeellisuus vs. pragmaattinen kielitaito (kielen käyttö tilanteeseen sopivalla tavalla)  oikean terminologian hallinta vs. kyky käyttää kiertoilmausta korvaamaan puutteet  sujuvuus vs. tarkkuus  kielen oikeellisuus vs. viestin ymmärrettävyys  peruskielitaito – yleinen viestintätaito – ammatillisen substanssin hallinta Arvioijan kielitaitokäsitys vaikuttaa suuresti arviointitapaan

2. AMKKIA-hankkeen tausta 1  Tavoite: kielitaidon arvioinnin yhdenmukaistaminen eri ammattikorkeakouluissa ja opintosuunnilla  OPM:n AMK-kieltenopetusta selvittänyt työryhmä 1999: tarve arvioinnin kehittämiseen olemassa  Ammattikorkeakoulujen opettajien kokemuksen ja Jyväskylän Yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen arviointiasiantuntemuksen yhdistäminen  Vaihe 1 ( ): arviointijärjestelmän luominen

2. AMKKIA-hankkeen tausta 2  Vaiheen 1 julkaisu: Juurakko Taina (toim.) Kielitaidon arvioinnin yhdenmukaistaminen ammattikorkeakouluissa. Hämeen AMK kielikoulutuskeskus  Vaihe 2 ( ): koulutus, uusien tehtävien tekeminen  Kielet: englanti, ruotsi, suomi toisena kielenä; alat: tekniikka, kauppa, sote  Osanottajia kahdessa vaiheessa yht. yli 130, lähes kaikista AMK:sta  Koordinaattorit Yliopettaja Taina Juurakko Hämeen AMK Yliopettaja Anneli Airola Pohjois-Karjalan AMK

3. Taitotasoasteikot ja kriteeriviitteinen arviointi  kielitaito eri tasoilla kuvataan kriteerien avulla  kukin suoritus arvioidaan vain taitotasoasteikon mukaan  kokelaan tulosta ei suhteuteta muiden kokelaiden suorituksiin eikä hänen aiempaan kielen opiskelu- tai käyttöhistoriaan  eivät suoraan verrannollisia opintojaksojen arvosanoihin  (useimmat) taitotasoasteikot kuvaavat kielitaidon tasoa alkeista erinomaiseen kielitaitoon  6-portaisia taitotasoasteikkoja esim. Euroopan Neuvoston viitekehys, YKI, AMKKIA

4. AMKKIA-hanke ja tuotokset  tuotoksena kalibroitu arviointivatupassi

Vatupassi=Tehtäväpaketti  Alakohtaisia testitehtäviä (tekniikka [myös eri tekniikan osa- alueille], kauppa, sosiaaliala, terveysala) arviointiohjeineen  kielet englanti ja ruotsi  yli 200 tehtäväkokonaisuutta/kieli  maamerkit?  ilmestyy elokuussa 2003  yksi CD-ROM jolla word-tiedostoina tekstimuotoiset tehtävät  kuullunymmärtämistehtävistä useita romppuja (audiomuotoisia), 1-2 joka alalle  toinen julkaisu

5. Taitotasoarvionnin rajoitukset - mitä AMKKIA-vatupassilla ei voi mitata?  kaiken arvioinnin tarkoitus ei ole edes tuottaa tietoa taitotasosta oppimisprosessin arviointi suoritusarviointi ei sovellu taitotason määrittäjäksi

Suoritusarviointi (autenttinen arviointitehtävä) Grant Wiggins: Educative Assessment  On realistinen  On integroitu haaste, jossa tietoa ja päättelykykyä tulee käyttää innovatiivisesti  Vaatii oppijaa tekemään laadukkaan tuotoksen/suorituksen sekä perustelut sille  Vaatii tietoa ympäröivästä todellisuudesta  Simuloi todellista kontekstia (sotkuinen ja epäselvä)  Käsittää ennakoitavissa olevan tehtävän  Mahdollistaa suunnittelun, harjoittelun ja apuneuvojen käytön  Lopputuloksen muoto ei useinkaan täsmällisesti ennustettavissa →reliaabelius taitotason määrittäjänä alhainen, mutta →voi olla erinomainen esim. ammattikielen portfolion osana ja laadullisen palautteen antamiseen

6. Tulevaisuuden mahdollisia kehityspolkuja 1 – miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää? 1. AMKKIA-tehtävien käyttö sellaisenaan tai muokattuna opintojakson taitojen testaamisessa (kokeissa) 2. AMKKIA-taitotasojen käyttö opintojakson sisällä, yksittäisen tehtävän arvioinnin kriteerinä:  esim. Insinööriopiskelijan englannin kurssilla tekemä yritysesittely on kiitettävää (5) tasoa, kun se osoittaa puhumisen olevan AMKKIA:n taitotasolla X; ja tyydyttävää tasoa (1), kun se osoittaa puhumisen taidon olevan tasolla Z.  X: ja Z:n määrittelyperusteita: viestintätilanteen tavoitteet, työelämän vaatimukset, opiskelijoiden lähtötaso, ….??

6. Tulevaisuuden mahdollisia kehityspolkuja 2 – miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää? 3. Opintojakson arvioinnin korvaaminen AMKKIA- taitotasoarvioinnilla?? + eurooppalainen vertailtavuus + työkalu sanalliseen, informatiivisempaan ja enemmän oppimista tukevaan arviointiin

6. Tulevaisuuden mahdollisia kehityspolkuja 3 – miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää? 4. Rolf Schärer (Euroopan Neuvosto) European Vocational Language Learning –seminaari, Tampere 2001: eurooppalaisen ammatillisen kielenopetuksen arvioinnin tulevaisuuden ennuste: yleinen kielitaidon taso mitataan taitotasoasteikolla (esim. Euroopan Neuvoston viitekehys, Dialang, Yleinen kielitutkinto) oma alan erityiskielitaito osoitetaan portfoliolla

7. Kielten osaston toimenpiteet  Arvioinnin kehittäminen nimetty keskeisimmäksi kehittämisen painoalueeksi  Työryhmä syksystä 2003 alkaen Maija Salovaara (Tekniikka ja liiketalous, saksa) Pia Hannula (Tekniikka ja liiketalous/Metsä ja puutalous, ruotsi ja saksa) Sirkka Kontturi (Tekniikka ja liiketalous, englanti) Tarmo Ahvenainen (Tekniikka ja liiketalous, englanti ja venäjä)  Tavoitteena kokeilla uusia tapoja arvioinnissa (mm. AMKKIA-taitotasoasteikkoa) ja suunnitella arviointijärjestelmän uudistamista kokeilujen pohjalta

W:\KIELET\kehitys amkkiakyamk.ppt