Perimyksestä suomessa Eija Heikkinen Luennot 2014 / syksy

Perimys Pääsääntönä varallisuussuhteiden jatkuvuuden periaate. Yleisseuraanto – perinnönjättäjän asemaan (sijaan) tulo Vastuu vainajan veloista? Kuolema ei pääsääntöisesti lakkauta varallisuussuhteita eikä siirrä varallisuusoikeuksia omistajattomaan tilaan. Se saa aikaan muutoksen henkilösuhteissa. Kuolleen henkilön tilalle tulee kuolinpesä.

Jäämistöoikeuden pääongelmat Lakimääräinen perimys Perunkirjoitus Pesänselvitys Jäämistöoikeudellinen oikeudenmukaisuus Velkavastuu Perinnönjako Testamenttioikeus

Perunkirjoitus Tehtävä 3 kk:n kuluessa kuolintapauksesta, myös varattomasta pesästä Perukirja jätettävä verovirastoon 1 kk perunkirjoituksesta Perunkirjoitus kuuluu sille, kenen hoidossa omaisuus on (puoliso, lapsi tai muu läheinen) Perukirjassa mainitaan vainajan varat ja velat kuolinhetkellä, (eromääräisinä) lesken varat ja velat ja tietyt pesän menot esim. hautauskustannukset osakkaat

Perunkirjoitus, jatkoa Perunkirjoitusta varten saatava sukuselvitys vainajasta 15 vuodesta alkaen (kaikkialta missä vainaja asunut). Perillisistä ”elää” merkintä (virkatodistus). Osakasluettelon vahvistaminen, merkitys Omaisuuden arvostamisen merkitys suhteessa verotukseen / jakoon ilmoitus perinnöstä luopumisesta, merkitys suhteessa velkojiin, suhteessa osakkuusasemaan

Lakimääräinen perimys Materiaalinen perintöoikeus, termejä Perimysjärjestys Ennakkoperintö Lakiosa Lesken suoja Perintöoikeuden menettäminen Kuolinpesän hallinto Osakkaiden yhteishallinto Pesänselvittäjähallinto

Pesänselvitys ja velkavastuu Velkojen maksaminen Vastuu velkojia kohtaan Muut pesänselvitystä koskevat kysymykset Perinnönjako Perintöosan määräytyminen Perinnönjakomenettely Sopimusjako Toimitusjako

Perillispiiri

Sijaantuloperiaate Jos perillinen on kuollut ennen perittävää, tulevat sijaan hänen jälkeläisensä. (vrt. luopuminen) Esimerkki: P:llä ollut kolme lasta (A, B ja C). Heistä B ja C ovat kuolleet ennen P:tä. B:ltä jäänyt kaksi lasta (Ba ja Bb) ja C:ltä kolme lasta (Ca, Cb ja Cc). Suhteelliset perintöosat A = 1/3 Ba = 1/6 ja Bb = 1/6 Ca = 1/9, Cb = 1/9 ja Cc = 1/9.

Sijaantuloperilliset – perillisen oikeudenomistajat Muutos: B on kuollut vasta P:n jälkeen. B:ltä jäänyt kahden lapsen lisäksi leski L. - Perillisasemassa ovat nyt: A, B sekä Ca, Cb ja Cc. - B:n puhevaltaa jäämistöasioissa käyttävät B:n omat oikeudenomistajat (B:n kuolinpesän osakkaat) Siis: Ba, Bb ja tietyin edellytyksin L.

Kuolinpesän osakkuus Useiden jäämistöomaisuuden hallintoa ja pesänselvitystä koskevien kysymysten kannalta olennaista, onko henkilö pesän osakas vai ei. Osakkaita ovat: 1) Lakimääräiset perilliset (valtio?) 2) Yleisjälkisäädöksen saaja 3) Eloonjäänyt puoliso, mikäli jokin seuraavista toteutuu a) puolisoilla on ainakin osittainen avio-oikeus toistensa omaisuuteen b) leski on perillisasemassa (PK 3:1) c) lesken hyväksi on tehty yleisjälkisäädös.

Yleistestamentti – legaatti A) Yleistestamentti [osakkuus asema] - Jollekin määrätty: koko jäämistö murto-osa ”jäännös” B) Erityisjälkisäädös eli legaatti [saaja ei osakas!] tietty omaisuus rahamäärä omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus (esim. käyttöoikeus) tiettyyn omaisuuteen tai koko jäämistöön.

Kuolinpesän yhteishallinto Pääsääntö: Jäämistöomaisuutta koskevista oikeustoimista ja toimenpiteistä päättävät osakkaat. Yhteishallintoperiaate: Oikeustoimiin ja toimenpiteisiin vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus. Sitoo perinnönyhteys Poikkeuksia a) Ns. kiiretoimet (PK 18:2) Toimea ei voida lykätä, ja kaikkien suostumusta ei ehditä saada. b) Yhdelläkin osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi.

Pesänselvittäjän hallinto Kuolinpesän omaisuus voidaan erottaa osakkaiden yhteishallinnosta ja siirtää ulkopuolisen henkilön hallittavaksi. Pesänselvittäjän määrää tuomioistuin hakemuksesta. Kuolinpesä siirtyy pesänselvittäjän hallintoon (määräyskirja) Laissa yksityiskohtaiset säännökset siitä, kuka voi tehdä hakemuksen, esimerkiksi: Osakas Perittävän velkoja Legaatinsaaja.

Pesänselvittäjän tehtävät Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito, ryhtyä tarpeellisiin toimiin, tehtävät hoidettava joutuisasti Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. Legaattien täyttäminen. Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille.

Jäämistöoikeudellisen velkavastuun perusteita Velkojen voimassa pysymisen ja velkojien etusijan periaate. Pääsääntö: Osakkaat vastaavat perittävän veloista kuolinpesän varoilla. Vastuuta täydentää: Vahingonkorvausvastuu velkojia kohtaan (PK18:7). Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu.

Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu Ainoa peruste: perunkirjoitukseen liittyvät rikkomukset. Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyönti Olennaisesti väärien tietojen antaminen perunkirjoituksessa Osakkaalla hyvät mahdollisuudet välttyä vastuulta: a) osoittamalla, että hänen huolimattomista toimistaan ei ole aiheutunut lainkaan vahinkoa maksua vaativalle velkojalle (vastuuvapaus) b) osoittamalla, että hänen toimistaan velkojalle aiheutuneet vahingot ovat jääneet velan määrää pienemmäksi (vahingon määrään rajoittuva vastuu).

Perinnönjaosta, sopimusjako 1) Osakkaiden toimittama sopimusjako. Muotovaatimus: asiakirja, allekirjoitukset + kaksi esteetöntä todistajaa Sisältövapaus

Perinnönjaosta, toimitusjako 2) Pesänjakajan toimittama jako Pesänjakajan määrää tuomioistuin. Osakkaalla ehdoton oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. Ei kuitenkaan, jos jäämistössä on jo toimitettu muotomääräykset täyttävä, lopulliseksi tarkoitettu jako. Pj:n suoritettava jako lain mukaan, jos osakkaat eivät muusta sovi Jakoa voidaan moittia tuomioistuimessa nostettavalla kanteella 6 kk:n määräajassa (PK 23:10).

Pesänjakajan toimenkuva Päättää perinnönjaon lopputuloksesta - “yksijäseninen tuomioistuin”. Ratkaisee useimmat jaon tulokseen vaikuttavat ennakkokysymykset: - Esim. oikeustoimien pätevyys ja tulkinta, ennakkoperintöväitteet, jäämistön laajuus, omaisuuden arvonmääritys. Keskittämisperiaate: jos pesänjakaja on määrätty, em. kysymyksiä ei yleensä voida jaon kestäessä saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. - Vasta jaon moitteen yhteydessä.

Pesänjakajan toimivallan rajoituksia Ei hallintovaltuuksia (vrt. pesänselvittäjä). - Samalla henkilöllä voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjän että –jakajan määräys. Ei valtaa ratkaista testamentin moitetta koskevia kysymyksiä.

Esineellinen jako (PK 23:8) Pj:n ensisijaisesti toimitettava jako osakkaiden sopimalla tavalla (pyrittävä sovintoon). - Jos sopimukseen ei päästä: 1) Vaihtoehto: Kullekin osa kaikenlaatuista omaisuutta. Vaihtoehdosta 1 joudutaan usein poikkeamaan: 2) Omaisuus, jota ei voida jakaa, koetettava panna yhden osakkaan jako-osuuteen. 3) Jos pesän varoihin kuuluu osakasta kohtaan oleva saaminen, se on pantava velallisosakkaan osuuteen (sikäli kuin osuus tähän riittää).

Ennakkoperintö osituksessa AL 94 a §:n pääsisältö: Jommankumman puolison AO- omaisuudestaan antama ennakkoperintö otetaan huomioon lesken ja perillistahon välisessä osituksessa. Huom! AL 94 a §:ää ei voida soveltaa puolisoiden välisessä avioero-osituksessa. AL 94a § koskee vain ennakkoperintöjä – ei esimerkiksi suosiolahjoja. Ennakkoperintö vähennetään aina perillisten osuudesta. Tarkoitus saattaa osituspuolet (ja erityisesti leski L) samaan asemaan kuin missä he olisivat olleet ilman ennakkoperintöä.

AL 94a §:n laskennallinen soveltaminen Ennakkoperinnön arvo lisätään osituslaskelmassa antajansa AO-omaisuuteen. Tämän jälkeen määritetään normaaliin tapaan osituspuolten avio-osat. Lopuksi vähennetään ennakkoperinnön arvo perillisille reaalisesti jäävästä avio-osasta.

Esimerkki 1 Ensin kuolleelta P:ltä jää omaisuutta 50 000 euroa. Leski L:llä on omaisuutta 20 000 euroa. Puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. - P:ltä jää kaksi rintaperillistä (A ja B) - P on antanut B:lle ennakkoperintöä 10 000 euroa. Toimita a) ositus ja b) perinnönjako.

Osituslaskelma AO-säästö 50 t 20 t ep 10 t säästöt yht 80 t P L AO-säästö 50 t 20 t ep 10 t säästöt yht 80 t L:n avio-osa = 40 t Perillisten avio-osa = 40 t - 10t = 30 000 euroa. Perillisten annettava L:lle tasinkoa 20 000 €.

Perinnönjako Reaalinen jäämistö = 30 000 euroa Perintöosat = (30 000 + 10 000) : 2 = 20 000 euroa. A saa jaossa 20 000 euroa B saa 10 000 euroa (20 000 – 10 000).

Ennakonantajana leski L Esimerkki 2: Muutetaan tapausta 1 niin, että siinä mainitun 10 000 euron ennakkoperinnön onkin antanut leski L. Puolisoilta jääneet omaisuusmäärät ovat näin ollen P = 60 000 euroa L = 10 000 euroa. Miten ositus nyt toimitettaisiin?

Osituslaskelma 2 P L AO-säästö 60 t 10 t ep 10 t säästöt yht 80 t L:n avio-osa = 40 t Perillisten avio-osa = 40 t - 10t = 30 000 euroa. Perillisten annettava L:lle tasinkoa 30 000 €.

Lakiosan laskemista koskeva huomautus: Kun lasketaan lakiosia ensin kuolleen P:n jälkeen, ei voida koskaan ottaa huomioon L:n antamia ennakkoperintöjä (ks. PK 7:3.3:n sanamuotoa). Ne otetaan huomioon vasta määrättäessä lakiosia L:n jälkeen.

Lakiosatehtävä: Edellä kuvattu tilanne. P:ltä jää omaisuutta 60 000 € ja L:llä sitä on 10 000 €. L oli antanut B:lle 10 000 euron ennakkoperinnön. P oli määrännyt kaiken omaisuutensa Suomalaiselle lakimiesyhdistykselle. P kuolee. Määritä A:n ja B:n lakiosat?

Lakiosatehtävän ratkaisu Ositus toimitetaan edellä kuvattuun tapaan: L:n avio-osaksi tulee 40 000 euroa ja P:n perillisten 30 000 €. A:n ja B:n lakiosat = ½ x ½ x 30 000 = 7 500 €. Lopputulos: L saa tasinkoa 30 000. SLY saa testamentin nojalla 30 000 €, mikäli suostuu maksamaan A:n ja B:n lakiosat (= yht. 15 000 €) rahana. HUOMIO: L:n antama ennakkoperintö otetaan nytkin huomioon osituksessa, mutta ei lakiosaa P:n jälkeen laskettaessa.

Lesken jäämistöoikeudellinen asema 1. Avio-oikeus - Mahdollisuus saada tasinkoa. - Ei voida sivuuttaa testamentilla - Mahdollisuus avio-osan täydennykseen lahjansaajalta (AL 40a §). - Lesken tasinkoprivilegi (AL 103.2 §) 2. Jakamattomuussuoja (koko jäämistön hallintaoikeus; PK 3:1a) - Rintaperillisen tai testamentinsaajan jakovaatimus lakkauttaa.

Lesken jäämistöoikeudellinen asema (jatkoa) 3. Asumissuoja (asunnon ja asuntoirtaimiston hallintaoikeus) - Toteutuu rintaperillisen oikeuden estämättä. - Ei voida sivuuttaa testamentilla. - Ei estä perillisiä tulemasta asunnon (ja asuntoirtaimiston) omistajiksi, mutta rajoittaa huomattavasti heidän valtaansa määrätä tästä omaisuudesta (PK 12:6). 4. Puolison perintöoikeus - Täysi määräämisvalta inter vivos. - Leskellä ei lakiosasuojaa. 5. Oikeus avustukseen (PK 8:2) - Viimesijainen suojamuoto.

Avopuolison asema Pääsääntö: Avopuolisolta puuttuvat kaikki aviopuolisolle kuuluvat etuudet. Uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 14.1.2011/26 (AvolL), muuttanut hieman tilannetta. Laki soveltuu, kun kaksi henkilöä elänyt parisuhteessa niin, että yhteistaloudessa asumista kestänyt vähintään viisi vuotta tai parisuhdekumppaneilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Avopuolisolle kuuluvia etuuksia AvolL:n mukaisille avopuolisoille kuuluvat etuudet 1) Oikeus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta (AvolL 8 §). 2) Oikeus jäämistöoikeudelliseen avustukseen (PK 8:2). Merkittävä uutuus: AvolL:n soveltuessa avopuoliso voi hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelun toimittamista varten.

PK 3 luvun mukainen jako (”pesänjako”) Tilanne: Puolisonsa P:n aikanaan perinyt leski L kuolee. L:n pesää on jakamassa sekä P:n toissijaisia perillisiä että L:n omia oikeudenomistajia. P:n toissijaisia perillisiä ovat toiseen parenteeliin (vanhempien ryhmään) kuuluvat perilliset - kolmannen parenteelin perillisillä ei tätä oikeutta ole. Ongelmana: Kuinka paljon P:n toissijaiset perilliset saavat L:ltä jääneestä omaisuudesta?

PK 3 luvun mukainen jako L P:n perilliset - L:n perilliset - L:n määräämät testamentinsaajat - L:n uusi aviopuoliso

PK 3 luvun mukainen jako: pääsäännöt Tasaosuusolettama - P:n perilliset saavat puolet (1/2) L:n pesästä - loput menevät L:n omille oikeudenomistajille. - Leski ei voi testamentillaan pienentää P:n perillisten osuutta. P:n perillisiä loukkaava testamentti tehoton.

Puolittamisperiaatteen idea Lesken hyväksi tapahtuva perimys vain lykkää P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteutumista, eikä siis siirrä omaisuutta L:n sukuun. Jos P:n toissijaisten perillisten perintöoikeus olisi toteutettu jo P:n kuolinhetkellä, P:n perilliset olisivat osituksessa saaneet puolet (1/2) koko pesän omaisuudesta (pesä = P:n varat + L:n varat). Tämä sama murto-osa heille annetaan L:n kuoltua L:n jättämästä pesästä.

1) P:n ja L:n aviovarallisuussuhteisiin liittyvät syyt: Tasaosuusolettasta (½-½) poikkeamisen perusteet: 1) P:n ja L:n aviovarallisuussuhteisiin liittyvät syyt: - Jos P:n kuolinhetkellä olisi toimitettu ositus, P:n perillisten ja leski L:n ja osuudet olisivat jakaantuneet muuten kuin ½ - ½. a) L:llä tai P:llä ei ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen. b) AL:n vastikesäännöksistä tai velkojen kattamissäännöksistä johtuvat poikkeukset.

2) P oli tehnyt omistusoikeustestamentin muun kuin L:n hyväksi Testamentti pienentää P:n toissijaisten perillisten suhteellista pesäosuutta.

Arvomääräisen pesäosuuden laskemista koskevia poikkeuksia (I) Lesken pesä vaurastunut (PK 3:4) - L saanut puolisonsa kuoleman jälkeen omaisuutta lahjana, perintönä, testamentin nojalla tai tasinkona taikka ansiotoimintansa johdosta ja hänen omaisuutensa määrä tämän vuoksi kasvanut. - Vaurastumisetu erotetaan laskennallisesti lesken oikeudenomistajille, siis vähennetään reaalisesta pesästä ennen jakolaskelman tekemistä.

Arvomääräisen pesäosuuden laskemista koskevia poikkeuksia II b) Leski hukannut omaisuuttaan (PK 3:3) - Hukkaamiseksi katsotaan esim. omaisuuden merkittävä lahjoittelu tai muulla tavoin hävittäminen. - Hukkaamista ei ole omaisuuden tuhlaileva käyttäminen omaksi hyväksi eikä myöskään sen menettäminen lievällä tai ”normaalilla” huolimattomuudella. - PK 3:3:a ei myöskään sovelleta L:n tekemiin testamentteihin. - Hukkaamisen johdosta toissijaisille perillisille annetaan jaossa vastiketta.-> tapahtuu lisäämällä lahjan ym. arvo laskennallisesti pesään. Toissijaisten perillisten pesäosuus määritetään tästä laskennallisesta pesästä.

PK 3:3.2 Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava: a) vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, b) kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

Esinekohtainen jako (PK 3:5) 1) Ensiksi kuolleen P:n perillisillä oikeus saada osuuteensa se, mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut P:lle. - P:n perillisten esinekohtainen oikeus suojattu myös L:n tekemää testamenttia vastaan 2) Vastaava oikeus on L:n perillisillä L:n omaisuuteen - myös siihen, jonka L on saanut puolisonsa kuoleman jälkeen. 3) Kiinteistö: kummallakin perillistaholla lunastusoikeus. - Lunastusoikeus myös L:n määräämällä testamentinsaajalla?

Lesken perintöoikeus ja ositus Jos leski L perii puolisonsa P:n, ei toimiteta ositusta P:n perillisten ja L:n kesken. Ositustoimitus tulee kysymykseen seuraavissa tilanteissa: P syrjäyttänyt L:n testamentilla L luopuu perinnöstä P:n jälkeen L muusta syystä menettänyt oikeutensa periä P:n. Myöskään L:n kuoltua toimitettavan PK 3 luvun mukaisen jaon yhteydessä ei toimiteta varsinaista ositusta.

Lesken oikeudenomistajille jäävä pesäosuus = se, mitä jää jäljelle P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteuttamisen jälkeen - Jaetaan aivan normaalisti esimerkiksi PK 2 luvun, 6 luvun ja 7 luvun säännösten mukaisesti. - Huom! Jos leskeltä jää vain toisen parenteelin perillisiä, näillä ei ole mitään lakiosalla suojattua oikeutta L:n varoihin -> L voi sivuuttaa heidät testamentilla. - Jos leski oli solminut uuden avioliiton, eloonjääneellä puolisolla on L:n jäämistössä ”normaali” lesken asema.

P:n perillisten pesäosuuden laajentuminen (PK 3:1.3) Jos leskeltä ei jää omia perillisiä eikä hän myöskään ole tehnyt testamenttia, menee koko lesken pesä P:n toissijaisille perillisille (PK 3:1.3). Säännön soveltaminen edellyttää, että leski L on todella perinyt P:n. Jos L oli esimerkiksi luopunut perinnöstä, ei P:n perillisillä ole mitään PK 3 luvun säännöksistä johtuvaa oikeutta L:n pesän varoihin. Oikeus PK 3:1.3:n mukaiseen ´”lisäosuuteen” ei nauti suojaa testamentteja tai lahjoja vastaan.

Lesken eläessä toimitettava jako (PK 3:5a) Puolisonsa perinyt leski voi vaatia, että hänen ja ensin kuolleen P:n toissijaisten perillisten kesken toimitetaan PK 3 luvun mukainen jako. Huom! P:n perillisillä ei ole oikeutta vaatia tällaista jakoa. Mainitussa jaossa toteutetaan lopullisesti toissijaisten perillisten oikeus P:n jälkeen. -> Toissijaisilla perillisillä ei ole enää oikeutta L:ltä jäävään pesään. Toimituttamalla jaon leski saa mahdollisuuden määrätä omaisuudestaan testamentilla.

Lesken eläessä toimitettava jako (jatkoa) Jako sitoo myös niitä P:n toissijaisia perillisiä, jotka ovat tulleet perillisen asemaan vasta jaon toimittamisen jälkeen. Jaossa noudatetaan normaaleja PK 3 luvun jaon säännöksiä. Esim. suhteellisten pesäosuuksien määritys, vastike Ei toimiteta AL:n säännösten mukaista ositusta, leski ei voi vedota AL 103.2 §:ään (KKO 1999:104).

Vallintatestamentti ja PK 12:1 PK 12:1. Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

PK 12:1:n soveltamisen edellytykset 1) Leski perii puolisonsa P:n joko a) perillisenä tai b) yleistestamentin nojalla. 2) P:n testamenttiin sisältyy toissijaismääräys, joka käsittää kaiken L:lle siirtyneen omaisuuden. Esimerkkejä: - “Puolisoni kuoltua on omaisuuteni menevä X:lle” - “Meidän kummankin kuoltua on omaisuutemme jaettava perillistemme kesken” 3) Testamentin tulkinnasta ei muuta johdu.

PK 12:1:n soveltamisen seurauksia Testamentin toissijaissaaja samassa asemassa kuin toissijaiset perilliset PK 3 luvun mukaan. Myös lesken määräämisvalta järjestyy PK 3 luvun säännösten mukaan. Sovellettavaksi tulevat näin esim: Tasaosuusolettama Vastike- ja vaurastumissäännökset Lahjansaajan palautusvastuu Leskeä koskeva testamenttausvallan rajoittuminen.

Lakiosalaskelman perusteita Lakiosa = Puolet siitä, mitä olisi ilman testamenttia saanut 1) Lakiosat lasketaan perilliskohtaisesti. - Hylättävä ajattelutapa: puolet jäämistöstä on lakiosa ja puolet vapaaosa 2) Laskennallisia lisäyksiä ovat: - ennakkoperintö, suosiolahja, testamenttiin rinnastuva lahja, ylisuuret henkivakuutusmaksut.

Lakiosalaskelma, jatkoa 3) Lisäyksenä otetaan huomioon vain perittävän itsensä antamat lahjat (vrt. PK 6:1.2). 4) Laskelmassa perilliseksi luetaan myös jälkeläinen, joka on ”laillisesta syystä” jäävä osattomaksi perinnöstä. (Perinnöttömäksi tehty, perittävän surmannut, testamentin salannut perinnön vanhentumaan päästänyt, perinnöstä luopunut). Tällaisessa tilanteessa lakiosien yhteismäärä voi jäädä alle puoleen (1/2:aan) jäämistöpääomasta. 5) Ennen laskennallisten lisäysten tekemistä toimitettava ositus. Lisäykset tehdään perittävän avio-osaan.

7) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0. 8) Huomattava PK 7:7 6) Lisäykset tehdään täydestä arvosta, vaikka kyse olisi ylisuuresta ennakkoperinnöstä (tai muusta lisäyserästä). 7) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0. 8) Huomattava PK 7:7 - Perillisen saama ennakkoluovutus vähennetään hänelle reaalisesti annettavasta määrästä - Lainkohtaan voi vedota kuka tahansa. - Koskee kaikkia laskennallisia lisäyseriä. - Vähennykset tehdään vasta perillisen lakiosan määrittämisen jälkeen.

PK 7:7 Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan.

Lakiosaoikeuden toteuttamistavat Keinot ensisijaisuusjärjestyksessä: 1. Perinnönjaossa tehtävä lakiosavaatimus. 2. Lakiosailmoitus testamentinsaajalle (PK 7:5.3) - Vapaamuotoinen (”todistettavasti”) 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta. - Huomaa: testamentinsaajalla oikeus suorittaa lakiosa rahana (PK 7:5.2). 3. Lahjanlupausten täyttämättä jättäminen (PK 7:6).

Testamentin määritelmä Testamentti oikeustoimena Testamentti = tahdonilmaisu, jolla henkilö määrää varallisuusoikeuksistaan kuolemansa varalta. Tai lyhyemmin: = tahdonilmaisu, jolla henkilö määrää jäämistöstään.

Testamenttioikeuden pääperiaatteita: - Testamentin yksipuolisuus - Testamentin määrämuotoisuus - Testamentti on mahdollista peruuttaa - Testamentti on erityisen selvitysprosessin alainen

Testamenttisaannon väistyvyys Testamenttisaanto väistyy herkästi eri oikeudenhaltijoiden vaateiden toteuttamisen edestä: - Ei vilpittömän mielen suojaa suhteessa oikeaan omistajaan - Ei suojaa suhteessa perittävän tai pesän velkojiin Voi väistyä monen perhe- ja jäämistöoikeudellisen vaateen täyttämiseksi: lesken oikeus tasinkoon lesken asumissuoja (PK 3:1a) rintaperillisen oikeus lakiosaan (PK 7:5.2) ns. toissijaisen perillisen oikeus (PK 3:1.2)

Testamenttiluokituksista 1) Saajan osakkuusasemaan perustuva jako A) yleistestamentti [osakkuus] koko jäämistö murto-osa ”jäännös” B Erityisjälkisäädös eli legaatti [ei osakkuutta] tietty omaisuus rahamäärä omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus (esim. käyttöoikeus) tiettyyn omaisuuteen tai koko jäämistöön.

Määräämisvallan laajuuteen perustuva luokittelu A) Täysi omistusoikeustestamentti Normaali omistajan määräämisvalta, myös testamenttausvalta. B) Vallintatestamentti (elinaikaan rajoitettu omistusoikeustestamentti) Täysi määräämisvalta inter vivos – ei oikeutta määrätä omaisuudesta testamentilla C) Käyttöoikeustestamentti PK 12 luvussa säännelty käyttöoikeus. Rajoitettu (suppeahko) oikeus myös luovuttaa käyttöoikeuden alaista omaisuutta.

Testamentin moite Moiteperusteet (PK 13:1) 1) Testaattorin alaikäisyys 2) Testamentin muotovirhe 3) Testaattorin mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö 4) Testaattoriin kohdistettu pakko, painostus tai petollinen viettely 5) Testaattoria kohdannut olennainen erehtyminen (motiivierehdys)

Moiteoikeus kanteella tuomioistuimeen, vain perillisellä (ei siis esim Moiteoikeus kanteella tuomioistuimeen, vain perillisellä (ei siis esim. yleistestamentinsaajalla tai leskellä). - Moiteaika 6 kk testamentin tiedoksiannosta - sen jälkeen testamentti lainvoimainen. - Testamentin hyväksyminen lakkauttaa moiteoikeuden. Tiedoksiannosta: Testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi kullekin perilliselle erikseen ja nimenomaisesti (ei riitä, että perillinen vain sattuu tietämään testamentista).