Vanhempien vertaisryhmä pilotti Myllypuron yläaste 2009 Ulla Hukka, erityisopettaja Tiina Valtonen, opinto-ohjaaja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
PUHEEN VUORO Vanhempainilta
Advertisements

Mediakasvatus MLL:ssa
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti”, vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen.
Barents-Parents Lapin yliopiston harjoittelukoulu.
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
HTK-opiskelijoiden aloitustapaaminen Hämeenlinna HTM Riina Keskinen.
Isi tuli! Vastuullista isyyttä tukeva vertaistukiryhmä
Monikulttuurinen nuorisotyö Porvoon kaupunki Nuorisopalvelut
Yhteisöllisyyden uusi tuleminen
Meri Heinonen Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous
”Mukava kuulla, että muuallakin ovet paukkuu”
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Mikä asia voisi vaikuttaa näin koko kaupunkiin?
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
TTL Sosiaalisessa mediassa
Annika Hongisto/ Turun normaalikoulu Kehityskeskustelun lähtökohdat:  Kodin ja koulun yhteistyön monipuolistaminen ja uusien yhteistyömuotojen etsiminen.
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
TOIMIVA TULPPA-RYHMÄ Tuire Hautanen terveydenhoitaja/tulppa-ohjaaja
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
Hollihaan koulu Kokkola Kelpo-pilotointi Koulun taustaa Hollihaan koulussa toimii: Suomenkielinen perusopetus, esikoulu-6. lk. Ruotsinkielinen kielikylpyopetus,
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Nuoren turvapaikanhakijan polku Pudasjärvellä
Laajennetussa työssäoppimisessa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus.
Työntekijän kokemuksia asiakkaan kohtaamisesta jalkautuvassa työssä
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Yhteistyö oppilaitoksen ja päiväkodin kanssa - opiskelijanäkökulma Tarja Vakimo, HDO Ammattiin kasvua varhaiskasvatuksen kentällä –seminaari
Laajennetussa työssäoppimisessa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus.
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Laajennettu työssäoppiminen lähihoitajakoulutuksessa
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
Päivähoidon osallisuusfoorumi Alustava suunnitelma
Koulutuksen laadun kehittäminen
Sairaalaopetuksen kehittäminen Helsingissä 2010 Saireke-seminaari Auroran koulussa
Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia opettajatuutoroinnista Minna Nieminen SAMOK ry. Sisältö: 1) Opettajatuutoroinnin hyödyt opiskelijalle 2) Opettajatuutoroinnin.
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Synergiaryhmä.
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
Laajennetussa työssäoppimisessa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus.
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Luku- ja tenttivihjeet 7 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat.
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
Vanhempainilta 3 c Keskustelun aiheet Esittelyt Laitoin vanhemmille kiertämään nimilistan, johon kaikki voivat merkitä puhelinnumeronsa oppilaiden.
Kokemusten vaihtoa ja keskustelua
Perusopetuksen opettajien kokemuksia oppilashuoltotyöstä Lapissa
Lapsiperheraati Varkaudessa Marja-Liisa Honkanen
Vaajakosken koulun Vanhempainyhdistys Sokkeli ry
Hakalan kouluyhdistys Pulsa ry
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
KOTOUTTAMISPERHELUOKKA
Oppimisen tuki, pedagogiset asiakirjat ja muuta ajankohtaista
KOLKKIEN VANHEMPAINILTA
Lastenpsykiatrian avohoidon vuotiaiden koulunkäynnin tukijaksot ja konsultaatiorakenteiden suunnittelu Kalliomaan koulussa Ohjeistus keväälle 2018.
Kasvatuskumppanuus ja sitä ohjaavat periaatteet
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Nokian kaupungin liikuntapalvelut
LUKIO-TET Viherlaakson lukion ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoiden työelämään tutustuminen keväällä 2015.
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MUKAAN RYHMÄÄN – VERTAISUUDESSA ON VOIMAA!
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
KOULUTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin
Esityksen transkriptio:

Vanhempien vertaisryhmä pilotti Myllypuron yläaste 2009 Ulla Hukka, erityisopettaja Tiina Valtonen, opinto-ohjaaja

Taustaa lasten ja nuorten kehityksen tueksi tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä usein yhteistyö on koulun puolelta informatiivista, neuvoja antavaa tai johonkin konfliktitilanteeseen liittyvää mm. Helsingin kaupungin opetusviraston käytänteissä mainitaan, että kodin ja koulun yhteistyössä tulisi kehittää menettelytapoja, joissa vanhemmat nähdään voimavarana kouluyhteisön rakentamisessa ja kehittämisessä taustalla hyvät kokemukset ”Friends” -ohjelman vanhempainilloista ideointi yhteistyössä Aseman lapset ry:n sekä Suomen vanhempainliiton kanssa

Tavoite tavoitteena antaa suuntaa, tilaa sekä aikaa kodin ja koulun väliselle keskustelulle nuorten kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä vanhempien keskinäinen vuorovaikutus voi synnyttää vanhempien omia verkostoja nuorten kasvun tueksi (vertaistuki) avoimen dialogin kautta pyritään luomaan luottamukselliset, avoimet ja läheiset suhteet kodin ja koulun sekä vanhempien välille saamme toimintamallin jota voimme jakaa muillekin saa syntyä jotakin uutta

Dialogi dialogilla tarkoitetaan keskustelua jossa on luotu yhteys toiseen ihmiseen dialogin lähtökohta on kysymys dialoginen keskustelu voi tapahtua kahdenkeskisesti tai ryhmässä peruspilareita ovat avoimuus, kunnioitus ja luottamus avoin dialogi on mahdollista vain jos keskustelutilanne on luottamusta herättävä ja keskustelukumppanit ovat samalla tasolla aito dialogi edellyttää aktiivista osallistumista, kriittistä ajattelua ja rehellisyyttä dialogi on vallasta vapaata eikä sen tarkoituksena ole tavoitella hyötyä

Ohjaajan osuus ohjaustilanne jossa käyttöteoriana on dialogi-pedagogiikka on mahdollista vain niin että ohjaaja ja ohjattava ovat samassa asemassa eli molemmilla on keskusteluun osallistujan status ohjaajan tulee kuitenkin olla perehtynyt asiaan niin paljon että hän tekee aloitteen ja hänellä on kyky käsitellä asiaa mahdollisimman monelta kannalta ohjaajan tulee rakentaa itselleen uusi ajatusmalli, näin toiminnasta tulee luonnollista ja uskottavaa ohjaaminen parityöskentelynä hedelmällistä, varmistetaan että dialogin ja tasavertaisuuden ajatus säilyy

Käytännön toiminta huoltajille lähetetään kutsukirjeet, tiedotetaan Wilmassa ja vanhempaintoimikunnan kautta tapaamiset käytännöllisintä järjestää koulussa pyritää luomaan ”ei-koulumainen” ilmapiiri tilan valinnalla, tarjoilun avulla ja istumaan asettelulla vanhempaintoimikunnan jäseniä konsultoimalla ja yhdessä ideoimalla päädyttiin seuraavaan rakenteeseen:

Käytännön toiminta (2) * kolme kokoontumiskertaa koululla sekä yksi vapaamuotoinen kerta koulun ulkopuolella vanhempien valitsemassa paikassa * tapaamiset keväällä 2009 kahden viikon välein * aiheet kolmeen ensimmäiseen kokoontumiseen: ”Mikä meitä yhdistää?” ”Miten voin kannatella kasvua?” ”Miten selviydyn kun uuvun?” * suunnittelimme rungot kokoontumisille (aloitus, toiminta, lopetus)

Palaute poikkeuksetta vanhemmat kokivat kokoontumiset erittäin antoisina ja hyödyllisinä, vertaisuuden kokemus kokoontumisten määrä ja rytmitys olivat onnistuneet aihealueet olivat vanhempien mielestä mielenkiintoisia ja omaan elämäntilanteeseen liittyviä tunnelma oli välitön ja luottamuksellinen

Tulevaisuus tarkoitus on, että tämä tänä keväänä aloitettu ryhmä jatkaa toimintaansa omana vanhempien vertaistukiryhmänään, jonka toiminnasta vetovastuu on vanhempaintoimikunnalla syksyllä aloitetaan samantyyppinen ryhmä uusille 7-luokkalaisten huoltajille sekä lisäluokkalaisten huoltajille (kaksi eri ryhmää) mahdollisesti oma ryhmä isille ja/tai maahanmuuttajataustaisille äideille