Kasvatuskumppanuus ja sitä ohjaavat periaatteet

Esitys aiheesta: "Kasvatuskumppanuus ja sitä ohjaavat periaatteet"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvatuskumppanuus ja sitä ohjaavat periaatteet
Tarja Rauste

2 Kuuleminen Kasvatuskumppanuuden toteuttamista ohjaavat neljä
tärkeää periaatetta. Nämä ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogisuus. Kuulemisella tarkoitetaan sitä, että keskustelukumppanin kertomasta ollaan aidosti kiinnostuneita ja kerrottua kohtaan osoitetaan empaattisuutta. Kuuleminen vaatii aitoa läsnäoloa ja keskittymistä. Ilmapiirin on myös oltava turvallinen ja myönteinen. Kuulemisen periaatteeseen liittyy rehellisyys. Haasteena kuulemisessa on vaikeiden ja negatiivistenkin asioiden esille ottaminen. Kuulevassa ilmapiirissä vaikeat asiat nostetaan rehellisesti ja avoimesti keskusteluun, ja kohdataan esimerkiksi asioiden kumppanissa aiheuttama mahdollinen suuttumus rohkeasti. (Kaskela & Kekkonen 2006, 32.) Kunnioitus kumppanuussuhteessa tarkoittaa toisen ihmisen hyväksymistä ja hänen ja hänen näkemystensä arvostamista. Kasvatuskumppanuudessa kunnioitus näkyy siinä, että asioita ja mielipiteitä uskalletaan tuoda esiin ilman pelkoa siitä, että ne mitätöitäisiin tai jätettäisiin merkityksettöminä keskustelun ulkopuolelle. Avoimuus ja ilmapiirin 29 myönteisyys edesauttavat kunnioituksen syntymistä. Kunnioitusta saa aikaan myös se, että vanhempia kuunnellaan aidosti kuulemisen periaatteen mukaisesti. (emt. 2006, 34.) Kunnioitus nousee esille myös Karilan (2005, ) ja Hujalan ym. (2005, 11.) esityksissä. Vanhempien mukaan erimielisyyksiä yhteistyössä kodin ja päiväkodin välillä oli syntynyt, kun kunnioitus oli puuttunut. Vanhemmat kuvasivat kunnioituksen puutetta siten, että henkilökunta oli arvostellut vanhempien kasvatustoimintaa ja lapsen käyttäytymistä. Erimielisyyksiä olivat aiheuttaneet myös tilanteet, joissa vanhemmasta tuntui, ettei hänen lapsensa yksilöllisiä tarpeita oltu huomioitu riittävästi. Myös vanhempien mielestä riittämätön lapsen kulttuurisen ja uskonnollisen yksilöllisyyden huomioiminen päiväkodissa oli aiheuttanut ongelmia. Luottamus kasvatuskumppanuussuhteessa syntyy vuoropuhelun ja kumppaneiden yhteisten kohtaamisten kanssa. Luottamuksen syntyminen vaatii myös aikaa. Vanhempien luottamuksen syntyyn vaikuttavat myös heidän kokemuksensa siitä kuinka päiväkodin työntekijät hoitavat heidän lastaan ja kuinka he suhtautuvat lapseen. Luottamusta rakentuu myös siitä, että vanhemmat saavat osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Tämä edellyttää sitä, että vanhemmat tuovat keskusteluissaan työntekijöiden kanssa esiin toiveitaan, kasvatusnäkemystään ja ajatuksiaan päiväkodin suunnittelutyön taustaksi. (Kaskela & Kekkonen 2006, 36.) Luottamuksen syntyyn voimme liittää edellytykseksi myös kumppaneiden toistensa riittävän tuntemuksen ja tuttuuden. Aito kumppanuus toimijoiden välille voi muodostua vain, kun toinen tunnetaan riittävän hyvin. Tätä kautta syntyy myös ymmärrystä kumppania kohtaan. (Tiilikka 2004, 1-2.) Onnistuneen kumppanuuden todettiin vaativan aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Äidit, joilla oli takanaan useamman vuoden jatkunut yhteistyö päiväkodin kanssa, kokivat yhteistyön myönteisemmin kuin lyhyen päiväkotihistorian omanneet äidit. (Tiilikka 2005, 165.) Kaskelan ja Kekkosen esittelemistä kasvatuskumppanuuden periaatteista viimeisin eli dialogisuus tarkoittaa tasavertaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jossa kummankin osapuolen näkemykset ovat yhtä oikeita ja oikeutettuja. Dialogisessa keskustelussa pyritään keskustelun kautta löytämään asioille yhteisiä merkityksiä. Asioita pohditaan ja sovitellaan. Tarkoituksena dialogisuudessa on, ettei kummankaan kumppanin näkemys yksinään olisi lopullinen, vaan että keskustelun kautta muodostettaisiin kummankin kumppanin näkemyksistä yhdessä yhteinen näkemys asioista. Dialogiseen keskusteluun kuuluu myös eri mieltä oleminen ja suorapuheisuus. (Kaskela & Kekkonen 2006, 38.) Kuulemisen, luottamuksen, kunnioituksen ja dialogisuuden lisäksi kasvatuskumppanuuden toteuttamisen lähtökohdaksi on löydettävissä myös

3 Kuulemisen periaatteeseen liittyy rehellisyys
Kuulemisen periaatteeseen liittyy rehellisyys. Haasteena kuulemisessa on vaikeiden ja negatiivistenkin asioiden esille ottaminen. Kuulevassa ilmapiirissä vaikeat asiat nostetaan rehellisesti ja avoimesti keskusteluun, ja kohdataan esimerkiksi asioiden kumppanissa aiheuttama mahdollinen suuttumus rohkeasti.

4 Kunnioitus Kunnioitus kumppanuussuhteessa tarkoittaa toisen ihmisen hyväksymistä ja luottamus kasvatuskumppanuussuhteessa syntyy vuoropuhelun ja kumppaneiden yhteisten kohtaamisten kanssa.

5 Luottamus Luottamuksen syntyminen vaatii myös aikaa. Vanhempien luottamuksen syntyyn vaikuttavat myös heidän kokemuksensa siitä kuinka päivähoidon työntekijät hoitavat heidän lastaan ja kuinka he suhtautuvat lapseen. Luottamusta rakentuu myös siitä, että vanhemmat saavat osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun.

6 Suunnitteluun osallistuminen edellyttää sitä, että vanhemmat tuovat keskusteluissaan työntekijöiden kanssa esiin toiveitaan, kasvatusnäkemystään ja aja- tuksiaan päiväkodin suunnittelutyön taustaksi. Luottamuksen syntyyn voimme liittää edellytykseksi myös kumppaneiden toistensa riittävän tuntemuksen ja tuttuuden.

7 Dialogisuus Tarkoittaa tasavertaista vuorovaikutusta ja keskustelua, jossa kummankin osapuolen näkemykset ovat yhtä oikeita ja oikeutettuja. Dialogisessa keskustelussa pyritään keskustelun kautta löytämään asioille yhteisiä merkityksiä. Asioita pohditaan ja sovitellaan. Tarkoituksena dialogisuudessa on, ettei kummankaan kumppanin näkemys yksinään olisi lopullinen, vaan että keskustelun kautta muodostettaisiin kummankin kumppanin näkemyksistä yhdessä yhteinen näkemys asioista. Dialogiseen keskusteluun kuuluu myös eri mieltä oleminen ja suorapuheisuus. (Kaskela & Kekkonen 2006, 38.)

8 Pohdi Miten nämä periaatteet voivat toteutua käytännön työssä? Miten herätät luottamusta vanhemmissa? Entä kuinka osoitat kunnioitusta ja arvostusta? Miten osoitat kuuntelevasi ja mitä dialogisuus kasvatuskumppanuudessa tarkoittaa?

9 Lähde Leino, A Kasvatuskumppanuus päiväkodissa. Vanhempien ja lastentarhanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia lapsikohtaisista hoito- ja kasvatus- suunnitelmakeskusteluista. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Pro gradu-tutkielma.