Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä Jääkiekkoliitto Taitovalmentajakoulutus 22.8.2013 Vierumäki Sami Kalaja

Taidon määritelmä ja luokitteluja Motorinen taito: ”taito, joka vaatii vapaaehtoista kehon ja/tai raajojen liikettä tavoitteen saavuttamiseksi (Magill, 2010)” Hieno vs. karkeamotoriikka Suljettu vs. avoin taito Erillis-, sarja- ja jatkuvat taidot Yksilö- vs. vuorovaikutteiset taidot

Motorinen oppiminen Motor learning (motorinen/taidon oppiminen): ”set of internal processes associated with practice or experience leading to relatively permanent changes in the capability for movement” (Schmidt & Lee, 2005, 302) =”harjoittelun aikaansaama kehon sisäinen tapahtumasarja, joka johtaa pysyviin muutoksiin potentiaalissa tuottaa liikkeitä”

Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Ekologisten mallien mukaisia perusoletuksia liikkeiden säätelystä: ”Vapausasteongelma” Itseorganisoituminen

Liikuntataidon oppiminen on ongelmanratkaisutehtävä Luonnollisessa olosuhteissa suoritettava liikuntataito ei koskaan samanlainen Liikunta kehittää aivojen kognitiivisista toiminnoista vastaavia osia -vrt. oppimisvaikeudet ja kömpelyys Kognitiivisen ja motorisen toiminnan taustalla hermostoon rakentunut moniosainen ja –tasoinen järjestelmä Oppija ratkoo tiedollisia ongelmia alusta lähtien

Taito vs. tekniikka Tekniikalla tarkoitetaan eri liikuntamuotojen ja urheilulajien perusliikkeitä Biomekaaninen painotus

Motorinen käyttäytyminen Motorinen käyttäytyminen (motor behavior) = havaittavissa olevaa käyttäytymistä, johon vaikuttavat harjoittelun lisäksi monet muutkin tekijät, kuten motivaatio, väsymys, kunto, tarkkaavaisuus ja vireystila Taidon oppimista laajempi käsite Lähellä termiä ”suoritus”

Motorinen kehittyminen Motorinen kehittyminen (motor development )= ”jatkuva motoristen taitojen ja liikkeen säätelymekanismien kehittyminen varhaislapsuudesta vanhuuteen” (Haywood & Getchell, 2009)

Motorinen kontrolli Liikkeiden säätely l. motorinen kontrolli (motor control) = ”hermo-lihasjärjestelmän toiminta koordinoidessaan lihaksia ja raajoja liikkeiden toteuttamisen aikana” (Magill, 2010) Kaksi teoriasuuntaa: Informaatioprosessointi Dynamiikka oppijan ja ympäristön välillä - Ekologinen malli

Taitojen oppimisen tiedostamattomuus Oppimisprosessi käynnistyy tiedostamattomissa aivojen osissa ”Pyrimme saavuttamaan onnistumisia ja toisaalta välttämään epäonnistumisia” (Atkinson, 1964) Eksplisiittinen/implisiittinen oppiminen Piilo-opetussuunnitelma? Taitorefleksit

Keskushermoston toiminta 1. Motivaatio- ja toiminnan suuntaamisyksikkö (tunneaivot) 2. Havaintoyksikkö (aistit) 3. Toiminnan suunnitteluyksikkö (limbinen alue, aivokuori) 4. Tuotosprosessori (aivokuoren motorinen alue, pikkuaivot) 5. Toteutusyksikkö (hermolihasjärjestelmä) Keskushermoston toiminta

Pelkistetty liikkumisen toimintakaavio (Schmidt, 2008) Ärsykkeen tunnistus Liikevastauksen valinta Aivot Liikevastauksen ohjelmointi Suorituksen vertailu Suoritusmielikuva Motorinen ohjelma Selkäydin Palaute: lihasvoima ja pituus Lihakset Palaute: Nivel- ja kehon asento Liikesuoritus Palaute: näkö, kuulo, tunto Ympäristö Tieto tuloksesta/suorituksesta Mitattu tulos

Liikkeiden säätelyn ”luupit”

Havaintomotoriset & fyysiset kyvyt

Tehokas taitoharjoittelu huomioi kyseiset tekijät Liikuntataidon oppimisessa mukana lukuisia kognitiivisia (=tiedollisia) taustatekijöitä Motivaatio Muisti Tarkkaavaisuus Mielikuvat Tehokas taitoharjoittelu huomioi kyseiset tekijät

Motivaatio Sisäinen/ulkoinen motivaatio Koettu pätevyys, autonomia, sosiaalinen yhteenkuuluvuus Tavoiteorientaatio (tehtävä/kilpailusuuntautuneisuus) Flow

Sensorinen/lyhytkestoinen/pitkäkestoinen muisti Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti rajoittavana tekijänä liikuntataitoa oppimisessa Positiiviset kokemukset painuvat helpommin pitkäkestoiseen muistiin Mielekkyys harjoittelua kohtaan oleellista -Konkreettisuus & yhdistäminen aiemmin osattuun Avoimet ja suljetut taidot ja muisti? Liikkeen loppupiste ja muisti?

Sisäinen/ulkoinen kohde -Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa? Tarkkaavaisuus Tarkkaavaisuus tarkoittaa ”tietoisuutta ja sen kohdentamista tiettyyn kohteeseen” (Nideffer & Sagal, 2001) Kapea/laaja Sisäinen/ulkoinen kohde -Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa? Valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa, että ”yksilö valitsee ärsykkeitä keskushermoston tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella” Tietoinen/tiedostamaton tarkkaavaisuus

Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle Havaintotoiminnat ja näkyvät liikkeet ovat ihmisen liikkumisessa käsi kädessä Havaintotoimintoja ja liikettä ei voida erottaa toisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja rinnakkaisiin aivomekanismeihin Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle Eri aistikanavat mukana prosessissa -näkö -kinestesia -kuulo

Havaintokamera ”Quiet-eye -tutkimus”

”Quiet-eye -harjoittelu”

”Quiet-eye -tutkimus”

”Quiet-eye -tutkimus” Tarkka näkö Ääreisnäkö

Mielikuvat

Liikuntataidon opettaminen mielikuvien luomista ja muokkaamista Mielikuvat Mielikuva on ”havainnon kaltainen elämys, johon ei kuitenkaan liity mitään ulkoista ärsykettä joka toimisi havainnon kohteena” (Morris, Spittle & Watt, 2005) Liikuntataidon opettaminen mielikuvien luomista ja muokkaamista Mielikuva on taitoa keskushermostossa edustavan hermoverkon ”peili” Taito kehittyy havaintokehässä Ideomotorinen harjoittelu

Päätöksenteko oppimisprosessissa Havainto Päätöksenteko Toiminta http://www.youtube.com/watch?v=lDQXI8WGqt0

Kiitokset ja lähde Timo Jaakkola (2013). Esitys Jyväskylän yliopiston Taitovalmennuksen täydennyskoulutus.