MITÄ IHMETTÄ… TEKSTILAJIT ELI GENRET? Metodifestivaalit 31.8.2011, Tampere Vesa Heikkinen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Mikä on tämän esityksen laji: esitelmä, alustus, opetustuokio, pohdinta, puheenvuoro, keskustelunavaus, mainos, vitsi? Laji muotoutuu sellaiseksi, kuin sen tässä teemme. Ei voi yleensä kuitenkaan muotoutua millaiseksi tahansa. Miksi ei?
TEKSTILAJI, OLETAN? Tekstilajia koskevat oletukset Oletetut tekstilajit So what? Ihminen yrittää olla rationaalinen olento. Tämä näkyy ihmisen käyttäytymisessä, myös kielellisessä. Meillä on kaavoja, malleja, käytänteitä, rituaaleja, konventioita, tapoja. Meillä on rooleja, kulttuurisia rakenteita ja merkityssysteemejä. Voidaan olettaa, että myös kielellinen toimintamme on organisoitua; kielipelissämme on käyttäytymistä koskevat säännöt. Niihin opitaan, sosiaalistutaan erilaisissa tilanteissa ja elämänvaiheissa. Voikin ajatella, että kielellinen toimintamme rakentuu opittujen tekstilajeja koskevien oletusten varaan: miten käyttäytyä missäkin tilanteessa. Kieltä käytetään ja kielenkäyttöä tulkitaan paljolti näiden oletusten varassa. So what?
Tekstilajitutkimuksen teoriaa ja metodeja Kotuksen tutkimushanke 2006–2012 Tekstilajien keskeisyys tekstiyhteiskunnassa Tekstilajin (genren) asema humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa Millaista lajeja ja niiden suhteita sekä lajisysteemiä koskevaa tietoa meillä on? Mitä lajeja meillä on? Millaisia? Millaista lajitutkimusta meillä on? Mikä on niiden asema tieteiden kentällä? Mitä eri näkökulmilla voidaan saavuttaa? Kotuksen tutkimushanke on lähtökohdiltaan lingvistinen, mutta hengeltään monialainen ja -tieteinen. Oletuksena tekstilajien keskeisyys nykyisessä tekstiyhteiskunnassa ja tekstilajin keskeinen asema humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.
KESKEISET TUOTOKSET Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen (SKS, 2009) Genreanalyysi: Tekstilajitutkimusta käytännössä (Kotus, 2011 tai 2012) Genreanalyysi: Tekstilajitutkimuksen käsikirja (Gaudeamus, 2012) Teoksissa yhteensä noin sata kirjoittajaa. Voidaanko jo puhua kielellisen käänteen ohessa genrekäänteestä?
MIKÄ ON GENRE? Näkökulmia Kieli, teksti, toiminta(tapa) Kulttuurinen/yhteiskunnallinen (merkitys)rakenne Aihe, ilmiö Teoria, hypoteesi, oletus, intuitio Korpus, yksittäinen teksti, kielenaines Tavoitteena monenlaisten näkökulmien yhdistäminen ja vastakkainasettelujen purkaminen. Genrestä ja genrejärjestelmästä voi saada tietoa monin eri tavoin; tässä hankkeessa tuodaan näitä eri tapoja esiin kymmenittäin. Samalla pyritään myös siihen, että eri alojen tutkijat ymmärtäisivät toistensa tekemisiä entistä paremmin. Genressä on potentiaalia moni eri aloja yhdistäväksi käsitteeksi.
? Genren SUHDE KIELEEN JA TEKSTIIN KIELEN PIIRRE Kieliopillisuus Funktionaalisuus Systemaattisuus TEKSTIN PIIRRE GENREN PIIRRE yksityiskohtia ominaisuuksia konkreettisia abstrakteja absoluuttisia suhteellisia Kielessä esimerkiksi persoonasysteemi (mm. persoonapronominit ja verbimuodot): minä teen, sinä teet, hän tekee jne. Teksteissä näkyvissä konkreettisia valintoja tästä systeemistä: esimerkiksi tieteellisessä artikkelissa metatekstiosioissa käytetään minä-muotoja, muualla suositaan kolmatta persoonaa. Tieteellisen artikkelin ominaisuudeksi hahmottuu rakenne, jossa eriteltävissä funktionaalisia jaksoja (esim. subjektiivisena näyttäytyvä johdanto; objektivoitu analyysi ja tulosten esittäminen). Ks. tarkemmin johdantoa kirjassa Kielen piirteet ja tekstilajit.
GENREANALYYSIN MENETELMIÄ Kielitiede ja muut alat Tekstin ja lajin rakenteen analyysi Muutoksen ja moninaisuuden analysointi Korpusanalyysi Haastattelu, kysely, osallistuva havainnointi, kertomuksentutkimus Käsikirjassa seuraavat osiot: johdanto, käsitekatsaukset, kielitieteen kenttäkatsaukset, muut kenttäkatsaukset, 4 metodiartikkelilukua.
GENREJÄRJESTELMÄ ja sen IDEOLOGISUUS Tekstilajien systematiikka Intertekstuaalisuus Makrogenret Genrehierarkia käytännössä Genreä koskeva merkityspotentiaali Tekstilajien järjestelmä on monella tavalla hierarkkinen. On yleisen tason makrolajeja (”kieliä”, ”rekistereitä” jne.): yleiskieli, virkakieli, talouskieli, lehtikieli jne. On tarkemmin määriteltävissä olevia, vakiintuneita alalajeja: pääkirjoitus, pöytäkirja, hakemus, romaani jne. On näiden alalajeja: kunnanvaltuuston pöytäkirja, yhden päivän romaani jne. Hierarkkisuutta on myös siinä, miten eri lajeja eri yhteisöissä ja tilanteissa arvotetaan ja arvostetaan. Entä kenellä on pääsy tuottamaan mitäkin lajia? Millaisista (intertekstuaalisista) aineksista eri lajeihin kuuluvat tekstit rakentuvat? Miten niissä toisia tekstejä käsitellään? Yms. Kuinka normitettuja ja valvottuja eri lajit ovat? Kuinka muuttuvia ja toisiinsa sekoittuvia lajit ovat? Voi ajatella, että kielitajussamme on myös genreä koskeva merkityspotentiaali. Toiset tekstilajit ovat arvostetumpia kuin toiset.
KIELI- JA GENRETIETOISUUS ”Äidingenre” Peruskoulutus, mediakasvatus Ammattikoulutus ja työelämä Harrastukset, kiinnostukset Kansalaisuus, yleissivistys Äidinkielen ohessa voisimme puhua äidingenreistä. Miten opimme kielellisen käyttäytymisen, ”kielellä ja kielessä olemisen”, tavat? Genretutkimusten tuloksia voidaan soveltaa kaikessa peruskoulutuksessa ja mediakasvatuksessa. Erityisen tärkeää genretietoisuus on mm. ammattikoulutuksessa, jossa pitäisi pystyä opettamaan tuleville ammattilaisille sitä, millainen kielenkäyttö kuuluu mihinkin yhteyteen: ammattikieli vs. yleiskieli. Kieli- ja genretietoisuus on välttämätöntä paitsi koulutuksessa ja työelämässä myös erilaisissa vapaamuotoisemmissa yhteyksissä, mm. harrastuksissa.