Lasten osallisuutta kartoittamassa VTM Elina Stenvall tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto

Tausta Väitöskirjatyö Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian Skidi-Kids –tutkimusohjelmassa Lasten marginalisaation ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Laajana kontekstina lasten maailmojen ja toimijuuden tarkastelu suhteessa uusliberaaliin yksilön vapautta, vastuuta ja oikeuksia korostavaan lapsi- ja nuorisopolitiikkaan Teoreettinen tausta bourdielaiseen arkipolitiikka-ajatteluun nojautuva tutkimusperinne

Tämän esityksen ajatus: Esitellä metodologista kehikkoa, jossa määritellään lasten poliittisen toimijuuden kannalta keskeisiä käsitteitä Näitä käsitteitä (ja niiden välisiä suhteita) tarkastellaan kolmessa kokonaisuudessa: 1) Osallisuus, toimijuus, osallistuminen, vaikuttaminen 2) Osallistaminen, voimaannuttaminen, valtaistaminen 3) Lasten kuuleminen, mielipide, lasten ääni

1. kokonaisuus Osallisuus: Kokemus tai tunne, vahvasti yksilöllinen ja henkilökohtainen asia, johon on vaikea vaikuttaa ulkoapäin Täysin vapaaehtoista Voi olla positiivinen tai negatiivinen Voi olla reflektoitua tai reflektoimatonta Toimijuus: Tekemistä, toimimista Yleensä reflektoitua ja vapaaehtoista Positiivista usein toimijalle itselleen

Osallistuminen: Osan ottamista Voi olla reflektoitua tai reflektoimatonta, aktiivista tai passiivista Osin vapaaehtoista, voidaan ”pakottaa” osallistumaan mutta ei olemaan aktiivinen Vaikuttaminen: Tekemistä, toimimista, asioiden edistämistä Voi olla reflektoitua tai reflektoimatonta Usein aktiivista ja vapaaehtoista

2. kokonaisuus Osallistaminen: Aikuisten keino saada lapset osallistumaan Aktiivista, usein reflektoitua Voimaannuttaminen: ”Voiman” tarjoamista, luottamuksen valamista Aikuisen pyrkimys tuottaa osallisuutta Voi olla aktiivista tai passiivista, reflektoitua tai reflektoimatonta

Valtaistaminen: ”Vallan” tarjoamista, mahdollisuuksien antamista Aikuisen pyrkimys tuottaa osallisuutta Voi olla aktiivista tai passiivista, reflektoitua tai reflektoimatonta

3. kokonaisuus Lasten kuuleminen: Aikuisten konkreettinen keino lasten osallistumis-, toimijuus- tai vaikuttamispyrkimyksille Mielipide: Lasten konkreettinen keino tulla kuulluksi Yksi tapa osoittaa osallistumista, toimijuutta tai pyrkiä vaikuttamaan Lasten ääni: Osallisuuskeskusteluun juurtunut puhetapa, puheenvuoron antamista lapsille Onko edes olemassa?

Yhteenveto Osallisuus on oma kokonaisuus, osallisuuden kokemusta, tasoa tai mielekkyyttä ei voi ulkopuolinen tietää Toimijuus, osallistuminen ja vaikuttaminen ovat lasten ”aluetta” Osallistaminen, voimaannuttaminen ja valtaistaminen ovat aikuisten ”aluetta” Lasten kuuleminen, mielipide ja lasten ääni ovat lähempänä konkretiaa

Kiitos!