Tutkintouudistuksen pääkohdat Kari Rossi Suunnittelija Vaasan yliopisto W5W-projekti University of Vaasa/KR/14.1.2005.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
HTK-opiskelijoiden opintojen käynnistystapaaminen
Advertisements

Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan
MITÄ KV-YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ KOULUTUSOHJELMILTA JA OPETUSSUUNNITELMILTA? Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisvaltainen kansainvälistyminen ja tuloksellinen.
HTK-opiskelijoiden opintojen käynnistystapaaminen
Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa
5.1 Näyttöjen tuloon voi varautua Tarkastelemalla  vastaako opetussuunnitelma työelämän tarpeita opetussisällön, -menetelmien tarpeita opetussisällön,
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa
Ajatuksia Lapin yliopistosta – Helka Urponen Tutkintotavoitteista koulutusta neljässä tiedekunnassa Lisäksi Arktisessa keskuksessa, kv- maisteriohjelmia.
| | Minne menet aikuisohjaus? –seminaari Elinikäinen oppiminen ja ohjauksen monet muodot Kommenttipuheenvuoro, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Opiskelua tukevien toimintojen kehittämisestähän tässä on kyse? Suvi Eriksson Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUTUKSEN HAASTEENA JA TAVOITTEENA Kansainvälistyvä opetussuunnitelma Tampere.
Elsa Savolainen T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa.
Tutkinnonuudistus voimaan tänä syksynä – Mikä muuttuu?
Strategiakausi käynnistyi. Mitä uutta opintohallintoon? Päivi Pakkanen Rehtorin kanslia/ Tutkimus- ja opintoasiat / Opintoasioiden.
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne 1. Kehittämisen lähtökohdat 2. Uudistuksen tavoitteet 3.Uudistuksen toimeenpanoa.
Tutkintorakenneuudistus Automaatio- ja systeemitekniikan osasto.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Hakija- ja opiskelijapalvelut / Admission and Student Services Agora B 331 Käynti Ahlmaninkadun puolelta / Entrance: Ahlmaninkatu Tuula Maijanen, Tutorkoulutus.
AHOT– aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tänään - Vaihto-info, Jani Haapakoski - Sivuaineista * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta.
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
AJANKOHTAISTA LUKIOKOULUTUKSESTA Johtaja Jorma Kauppinen Vantaa
Rajauslain soveltamiskäytäntöjä Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston Oodi-päivät Marja Kruut Opiskelijaneuvonta- ja opintotukipalvelut.
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
Joustava opintoketju Pohjois- Savossa –hankkeen loppuseminaari Tuula Peura Ulla Kekäläinen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa.
Vaasan ammattikorkeakoulu Opintoasianyksikkö
Opetussuunnitelmatyö - keskiössä OPSviestintä Katariina Alha Jyväskylän yliopisto
Opiskelijan ohjaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla Saara Luhtaanmäki Suunnittelija.
Suomen koulutusjärjestelmä
Alueellinen koulutustilaisuus Kuopiossa Kunnonpaikka,Vuorela Ulla Voutilainen.
Opintojen mitoitus korkeakouluissa Marianne Isola / Suvi Jutila W5W.
Opintopolku.fi ja opiskelijavalinta
Bologna-prosessi Helsingin yliopistossa Helsingin yliopisto Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä
Haussa käytettävä tutkinto ja hakeminen Mikäli hakijalla useampi tutkinto, hän voi valita seuraavista parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon: a)Ylioppilastutkinto.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteistutkinnoista myönnettävät todistukset Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö päivittivät marraskuussa.
Hannu Sirén Insinöörikoulutus uudistuu, INSSI-seminaari Opetus- ja kulttuuriministeriön tilannekatsaus Hannu Sirén Insinöörikoulutus uudistuu,
Uusi tutkintorakenne - Bolognasta eteenpäin Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen neuvottelukunta
Opetussuunnitelmaviestinnän kohderyhmät ja viestinnän kohdistaminen (ryhmätehtävä)
Tutkinto- ja oikeusturva- johtosääntö - poimintoja Oodi-työn näkökulmasta Oodi-päivä
Sidosryhmäseminaari Koulutussuunnittelija Kaarina Närhi - Avoin ammattikorkeakouluopetus ( - Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
OPETUKSEN SUUNNITELMALLISUUSOPETUSSUUNNITELMA = -TAVOITTEET -YDINSISÄLLÖT, KURSSIT JA KOKONAISUUDET -KESTO, LAAJUUS, AJOITUS, PERÄKKÄISYYS -OPETUSMENETELMÄT.
Yhteistyöhön kanssamme -seminaariin
Tutkinnonuudistus kemistin koulutusohjelmassa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Oppivelvollisuuskoulutus Perusopetus Esiopetus Ylioppilas- tutkinnot.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Opintopalvelut / Student and Academic Services T-rakennus, 2. krs / Building T, 2nd floor.
Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus
Mihin lukion jälkeen? Kaikki tarvittava tieto keskitetysti: opintopolku.fi.
OIKEUSTIETEIDEN LAITOS. Oikeustieteiden laitos n. 900 tutkinto-opiskelijaa jatko-opiskelijoita n. 50 henkilökuntaa n. 50.
Opintopolku.fi Siirtohaut Korkeakoulujen pääkäyttäjien seminaari.
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, syksy 2016 Sosiaalityön orientoivat opinnot Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
Avoin tulevaisuus? Kaikille avoimia korkeakouluopintoja
SYKSY 2016 Päivi Pakkanen.
Tutkinnonuudistus kemistin koulutusohjelmassa
Yleiset valintaperusteet lv alkaviin opintoihin
Erilaisia vaihtoehtoja….
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista saksan kielen ja kulttuurin/
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
Kauhavan lukion vanhempainilta Opinto-ohjaaja Henna Teikari
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
Mitkä määräykset ja ohjeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen opiskelija-arvioinnin toteutusta? Anna, Marko, Sonja, Suvi
Ammattikorkeakoulujen yhteiset verkostohankkeet
Uusien opiskelijoiden info Liikkuvuuspalvelut Juhani Moisio
Opettajan pedagogiset opinnot Humanistinen koulutusala
Ope osaa -hanke opettajan pedagogisten opintojen kehittäjänä Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Inkeri Ruokonen.
Esityksen transkriptio:

Tutkintouudistuksen pääkohdat Kari Rossi Suunnittelija Vaasan yliopisto W5W-projekti University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Bolognan prosessi 1. Tutkintorakenneuudistus on osa ns. Bolognan-prosessia, jonka tavoitteena on luoda vuoteen 2010 mennessä eurooppalainen korkeakoulualue. V. 1999 Bolognassa annetun julistuksen al- lekirjoitti 29 maata. 2. Bolognan-prosessilla pyritään kehittämään eurooppalaisten korkeakoulujen edellytyksiä toimia muuttuneessa toimintaympäristössä, jota kuvaavat mm. seuraavat piirteet: - Euroopan työvoima-alueen syntyminen - Korkeakoulutuksen määrällisen laajenemisen pysähtyminen - Yliopistojen tulosvastuun kasvaminen - Kaupallisen ja ulkomaisen koulutustarjonnan lisääntyminen - Eurooppalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen 3. Keinot: - Tutkintojen selkeyden ja vertailukelpoisuuden kehittäminen. - Kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmä, joka muodostuu vähintään kolmen vuoden alemmasta tutkinnosta (bachelor) ja sen jälkeen suoritettavasta ylemmästä tutkinnosta (master). - Yhteisen opintoviikkojärjestelmän kehittäminen (ECTS) - Liikkuvuuden esteiden poistaminen (opiskelija-, opettaja-, tutkija- ja hallintohenkilökunta) - Yhteistyön kehittäminen laadun varmistuksessa - Korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Lähtökohdat tutkinnonuudistukselle Suomessa 1. Koulutusjärjestelmän toimivuus: opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen, aloittamis- ikä, opetusmenetelmät, valintaprosessit, opiskelijoiden liikkuvuus, tohtorintutkinnon suorittamisikä 2. Työelämän kehittyminen: talouskasvu ja työllisyys, eläköityminen ja työvoimapula, työ- markkinaliikkuvuus, työelämän kansainvälistyminen ja sen muutokset, kansallinen osaaminen ja osaa- mistarpeet, t & k-henkilöstön riittävyys ja osaamistaso, innovaatioiden tuotteistamisnopeus, teoreetti- nen/soveltava osaaminen, työn, opiskelun ja tutkimuksen limittäminen, uudet tutkinnot innovaatioiden pohjana, alueellinen tasapuolisuus 3. Tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet: tieteen kehitysnopeus ja tut- kimustiedon kasvu, tutkimushenkilöstön tieteellisen ja teknologisen tiedon tuoreus, tutkijankoulutettu- jen tarpeen kasvu, tieteellisen jatkokoulutuksen asema; tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kansain- välistyminen, moniammatilliset tiimit, poikkitieteellinen osaaminen 4. Kansainvälinen kilpailukyky: eurooppalaisilla työmarkkinoilla kilpailukykyisen työvoi- man tuottaminen, työvoiman ylikansallinen rekrytointi, nopeasti kehittyvien alojen työvoimatarve University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Uudistuksen tavoitteet 1. Eurooppalaisten yliopisto-opintojen kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen 2. Opiskelijaliikkuvuuden edistäminen 3. Eurooppalaisen kilpailukyvyn nostaminen 4. Oppiminen University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Kehittämiskohteet 1. Koulutusjärjestelmän toimivuus: HOPS, suoritusajat, kk-laitoksen sisäinen liikkuvuus, “avoimen väylä”, yliopistojen rahanjakomallit, opetuksen ja sen tukitoimien resurssointi, opetussuun- nitelmien kehittäminen 2. Työelämän kehittyminen: työelämän osaamis- ja kehittämistarpeiden huomiointi perustana tieteellinen tutkimus, kanditutkinto antamassa yleiset työmarkkinavalmiudet, 75 % aloittaneista suorit- taa myös ylemmän tutkinnon 3. Tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet: tohtorin tutkinnon vahvista- minen ja lisensiaatin tutkinnon säilyttäminen 4. Kansainvälinen kilpailukyky: tutkintojen laadusta ja kv-kilpailukyvystä huolehtiminen suomalaisten opiskelijoiden pitämiseksi ja ulkomaisten houkuttelemiseksi 5. Erilliset maisteriohjelmat: 120 op/2 v, avoin haku, täydentävät opinnot, monitieteisyys University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Kehittämiskohteet 6.Vieraskieliset maisteriohjelmat: ulkomaalaisten houkuttelemiseksi aloille, joilla osaa- misemme kansainvälisesti houkuttelevaa ja joilla on nähtävissä työvoimapulaa 7. Tutkintojen tavoitteet ja laajuudet: alempi kandidaatin tutkinto 180 op/3 v, ylempi maisterintutkinto 120 op/2v, alempi suoritettava ennen ylempää 8. Opintojen mitoittaminen: opintojen mitoituksen perustana ECTS-järjestelmä; pisteytys työmäärän mukaan  1 opintovuosi = 1600 h = 60 op 9. Tutkintojen opetussuunnitelmat ja ydinaines: oppisisältöjen olennaisuuden arvi- ointi ydinainesanalyysillä, vaatimukset opetusuunnitelmalle (opintojen suorittaminen tarkoituksenmu- kaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä, tehokkaasti, valinnaisuutta tarjoten, HOPS) 10. Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus: opinto-oikeus pääsääntöisesti ylempään tutkin- toon, joustavat valintamenettelyt maisteriohjelmiin University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Tutkinnot, niiden rakenne ja kaksiportaisuus 1. Perustutkinto muodostuu alemmasta kandidaatin ja ylemmästä maisterin tutkinnosta. Opinnot muodostuvat aikaisempaan tapaan pää- ja sivuaineiden perus-, aine- ja syventävistä opinnoista tai niihin rinnastettavista opintokokonaisuuksista. 3. Kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on 3 vuotta ja laajuus 180 op. 4. Maisterintutkinnon tavoiteaika 2 vuotta ja laajuus 120 op. 5. Tutkinnot ovat erilliset omine tavoitteineen. 6. Sekä alempaan että ylempään tutkintoon sisältyy opinnäyte. Alemmasta että ylemmästä tutkinnosta annetaan tutkintotodistus, johon kuuluu kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite (ns. Diploma Supplement). 8. Opintojen ohjauksen tehostamiseksi otetaan käyttöön opiskelijoiden henkilö- kohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) vuoteen 2006 mennessä. University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Opintojen mitoitus 1. Opintojen mitoitusperustana on opintopiste (op). 2. Opintojaksot pisteytetään työmäärän mukaan siten, että yksi lukuvuosi on keskimäärin 1600 tuntia ja 60 opintopistettä. UUSI 300 op NYKYINEN 160 ov 1 opintovuosi = 1600 tuntia opiskelijan työtä Vuodessa 60 opintopistettä (op) 1 op = 1600/60 = 26,67 h opiskelijan työtä 1ov = 40 tuntia opiskelijan työtä Vuodessa 40 ov (40 ov x 40t =1600t) ? 2 x 1600 tuntia = 2 x 60op =120 op Kaksi viimeistä vuotta 3200 tuntia 40 ov = 2 x 20 ov 3 x 1600 tuntia = 3 x 60op 180 op 120 ov =3 x 40 ov Kolme ensimmäistä vuotta 4800 tuntia 3. Opintopistejärjestelmään siirtymiseksi opintojaksot mitoitetaan uudestaan eli lasketaan, paljonko keskitason opiskelijalta menee työaikaa opittavaksi tarkoitetun aineksen oppimi- seen eri työmuotoja käyttäen. 4. Opittavaksi tarkoitettu aines määritellään ydinainesanalyysin avulla. Ydinaines tarkoittaa opintojakson tai –kokonaisuuden oleellista tietosisältöä. University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Opintojen suorittamisjärjestys ja sivuaineet 1. Opiskelija suorittaa ensin alemman ja sen jälkeen ylemmän tutkinnon. 2. Opiskelija voi suorittaa ylempään tutkintoon kuuluvia opintoja, vaikka ei ole vielä suorittanut alempaa tutkintoa, esimerkiksi silloin, kun hänellä on suorittamatta vain joitakin alempaan tutkintoon kuuluvia opintoja ja ylem- pään kuuluvien opintojen suorittaminen on opintojen etenemisen kannalta järkevää. 3. Poikkeavasta suorittamisjärjestyksestä voidaan sopia opiskelijan henkilö- kohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS). 4. Tiedekuntien välisen vapaan sivuaineoikeuden säilyttämiseksi opetussuun- nitelmat laaditaan niin, että toisen tiedekunnan opiskelijan on mahdollista suorittaa tarpeellisia sivuaineopintoja vähintään perusopintotasolla. Si- vuaine voi muodostua myös monitieteisistä opintokokonaisuuksista. University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään 1. Nykyisillä opiskelijoilla on oikeus siirtyä opiskelemaan uuden järjestelmän mukaisesti tai jatkaa opintojaan nykyisen mukaan. 2. Jos opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden järjestelmän mukaista tutkintoa, voi hän lukea hyväkseen nykyisen järjestelmän puitteissa suorittamansa opintosuoritukset yliopiston määräämällä tavalla. 3. Tiedekunnat päättävät siirtymäajan opetussuunnitelmista sekä vanhan ja uu- den rakenteen mukaisten opintojen rinnastamisesta. 4. Vanhan järjestelmän mukaiset opintosuoritukset arvioidaan ja muunnetaan tapauskohtaisesti uuden järjestelmän mukaisiksi. Yksittäisten kurssisuori- tusten vanhenemiselle voidaan asettaa aikarajoja. Opiskelijan tulee selvittää ajoissa, minkälaiset ehdot hänen omia aiempia opintosuorituksiaan koskevat. 5. Siirtyminen uuden järjestelmän mukaisiin opintoihin tapahtuu DI- tutkinnon osalta viimeistään 31.7.2010 ja muuta tutkintoa suorittavilla viimeistään 31.7.2008. University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Erillinen maisteriohjelma 120 op Vieraskielinen maisteriohjelma 90-120 op Kv-yhteistutkinto (esim. Joint degree) 90-120 op Tiedekunnan maisteriopinnot 120 op Täydentävät opinnot (max 60 op) Opiskelijavalinta T y ö e l ä m ä Soveltuva alempi kk-tutkinto; muiden tiedekuntien tai yliopistojen kandidaattiopinnot Muutoin riittävä koulutuksen taso Tiedekunnan kandidaattiopinnot 180 op Soveltuva amk-tutkinto Ulkomainen koulutus Avoin yo ? Opiskelijavalinta Yo- tutkinto Amk- tutkinto Ammatillinen kor- kea-tai opistoaste 3-vuotinen amma- tillinen tutkinto Ulkomainen koulutus Hlö jolla riittävät tiedot ja valmiudet Avoin yo University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Opiskeluoikeuden kesto (Huom! Lainmuutosluonnos) 1.Alempaa ja ylempää tutkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tut- kinnot 2 vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitetaikaa pitemmässä ajassa. (5 v. +2 v.) 2.Alempaa tutkintoa opiskelevalla 1 vuotta pitemmässä ajassa. (3 v. + 1v.) 3.Ylempää tutkintoa opiskelevalla 2 vuotta pitemmässä ajassa.(2 v.+ 2 v.) Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuu- den suorittamisesta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä tai muusta enintään 2 lukuvuoden poissaolosta, jonka ajaksi opiskelija on il- moittautunut poissaolevaksi. (5 v. + 2 v. + 2 v.) 5.Yliopisto voi myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Se edellyttää suunnitelmaa opintojen loppuun saattamisesta. 6.Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opin- tonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Opiskelijavalinta 1. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti suorittamaan sekä alempaa että ylem- pää korkeakoulututkintoa. 2. Opiskelupaikan saaneella on oikeus opiskella ylempään tutkintoon saakka ilman välivaiheen karsintoja. 3. Yliopisto voi järjestää opiskelijavalinnan pelkkään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. 4. Opiskelija voi samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakoulu- tutkintoon johtavan paikan. Alemman tutkinnon jälkeen voi hakeutua toiseen koti tai ulkomaiseen kor- keakouluun suorittamaan ylempi tutkinto ns. maisteriohjelmassa. Maisteriohjelma voi olla vieraskielinen tai se voi olla kansainvälinen yh- teistutkinto. Maisteriohjelmiin on erillishaku ja niihin voi hakea myös esim. soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta. 8. Maisteriohjelmiin valittavilta voidaan vaatia täydentäviä opintoja. University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Vaasan yliopiston tutkintojen yhteisiä periaatteita 1. Opetussuunnitelmat: vastuuttaminen, monitieteiset opintokokonaisuudet, opinto-ohjelman laatimisen tavoiteaikaisuus, opintojaksojen kuvaus, ulkomaalaisille suunnattujen maisteriohjelmien laajuus, opintojakson vähimmäislaajuus 2. Opintosuoritusten arvostelu: opintosuoritukset ja opinnäyte 3. Opintojen suorittamisjärjestys: maisterintutkinnon opintojen aloittaminen ennen kandi- daatintutkinnon suorittamista 4. Kieli- ja viestintäopinnot: ulkomaalaisilta vaadittava kielitaito, kieli- ja viestintäopintojen laajuus, muulla tavoin hankitun kielitaidon huomiointi tutkinnossa 5. Sivuaineopinnot: vapaan sivuaineoikeuden huomiointi opetusuunnitelmissa, monitieteiset opin- tokonaisuudet sivuaineina 6. Kansainvälistyminen: vaihto-opiskelun sijoittuminen tutkinnossa, Learning Agreement’ in käyttö opintojen hyväksilukemisessa, ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille suunnattujen opintojen laajuus, ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ensisijaisesti vieraskielisiin maisteriohjelmiin, 7. Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus: erillisvalinnat; opiskelijavalinnan päätöksenteko; uu- teen tutkintojärjestelmään siirtymisen aikataulu ja päätöksenteko; soveltuvia amk- tutkintoja, opiskeli- javalintakriteerejä sekä täydentäviä opintoja koskeva päätöksenteko, “avoimen väylä” ja ylimääräisen opiskelijan oikeus 8. Opintojen ohjaus: HOPSin käyttöönottoaikataulu ja työjako sen laadinnassa ja seurannassa 9. Maisteriohjelmat: suunnitteluvastuu ja hyväksymismenettely University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Toimeenpano 1. Uudistuksen toimeenpanon aikataulu: - Uusi rakenne käyttöön 1.8.2005, nykyisen rakenteen mukaisia tutkintoja viimeistään 31.7.2008 ja teknillistieteellinen ala viimeistään 31.7.2010 2. Säädökset, päätökset ja säännöt: - Laki yliopistolain muuttamisesta 30.7.2004: tutkinnot ja muu koulutus, opetus- ja tutkinto- kielet, opiskelijaksi ottaminen ja ilmoittautuminen, kelpoisuus kk-tutkintoon johtaviin opintoihin, ylemmän kk-tutkinnon aloittaminen - Luonnos esitykseksi yliopistolain muuttamisesta: opiskeluoikeus ja sen menettäminen, oikai- sumenettely, valituskiellot - VN:n asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004: korvaa 20 alakohtaista asetusta - Yliopiston hallituksen päätös kaksiportaisen tutkintorakenteen toimenpanosta 12.11.2004 - Yliopiston tutkintojohtosääntö (valmisteilla): tutkintoasetuksen soveltaminen koskien mm. opintojen suorittamista ja opintosuoritusten arvostelua, tutkintojen ja opintojen tavoitteita, sisältöjä ja opetusta, opinto- ja tutkintohallintoa, siirtymäajan määräyksiä (opintosuoritusten rinnastaminen ja siirtäminen uuden tutkintojärjestelmän opintoihin - Tiedekunnan tutkintosääntö: yliopiston tutkintojohtosääntöä tarkemmat määräykset em. asioita koskien University of Vaasa/KR/14.1.2005

Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Lisätietoa 1.http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/bolognaprosessi 2. http://www.uwasa.fi/tutkinnonuudistus/ University of Vaasa/KR/14.1.2005