Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa 8.6.2005.

Esitys aiheesta: "Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa 8.6.2005."— Esityksen transkriptio:

1 Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa 8.6.2005

2 Bolognaprosessin yleisiä tavoitteita  Eurooppalaisen koulutusalueen vahvistaminen  Yliopistokoulutuksen yhtenäistäminen Euroopassa  Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen  Opintojen mitoituksen yhtenäistäminen ( ECTS –pisteet)  Koulutuksen läpinäkyvyys Euroopassa  Liikkuvuuden lisääminen  Yliopistokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen

3 Yleistä bologna-prosessista Helsingin yliopistossa  Yliopiston strategiassa, opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmassa ja kansainvälisessä toimintaohjelmassa tavoitteet vuosille 2004-2006  Tiedekunnat vastaavat tutkintojen laadun kehittämisestä  Opetusministeriön hankerahoituksella asiantuntijoita tiedekuntiin ja keskushallintoon vuosiksi 2004-2006  Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä perustettu keväällä 2003

4 Kaksiportainen perustutkintorakenne  Kaksivaiheinen perustutkinto muodostuu  alemmasta kandidaatin tutkinnosta (180 opintopistettä / 3 vuotta) ja  ylemmästä maisterin tutkinnosta (120 opintopistettä / 2 vuotta)  Koulutuksen kolmas vaihe muodostuu jatko-opinnoista (jatkotutkinto)

5 Perustutkintojen rakennevaihtoehtoja Esimerkkejä

6 Tutkinnonuudistus Suomen yliopistoissa  Yliopistolaki (30.7.2004) ja tutkintoasetus (19.8.2004)  Opetusministeriön rooli  työryhmät ja raportit  hankerahoitus 2001-2003, 2004-2006  Valtakunnalliset alakohtaiset koordinaatioryhmät  Valtakunnalliset yhteishankkeet (w5w)  Tutkinnonuudistuksen seuranta  Korkeakoulujen arviointineuvosto  Yliopistojen omat arvioinnit

7 Tukiryhmän tehtävät  tutkinnonuudistuksen koordinaatio ja tiedekuntien välisen yhteistyön organisointi  tutkinnonuudistukseen liittyvien yliopiston strategioiden toteutuksen seuranta ja edistäminen  yliopistotason periaatepäätösten valmistelu  uudistuksen ohjeistus, suositukset ja aikataulutus  yliopistotason tiedotuksen ja koulutuksen järjestäminen (www, lehdet, tilaisuudet tiedekunta- ja laitoskäynnit sekä parhaat käytännöt)  uudistukseen liittyvän valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen

8 Helsingin yliopiston linjapäätökset (konsistori)  Sivuaineopinnot tutkinnoissa (15.10.2003 ja 18.8.2004)  Opetuksen periodisointi (17.11.2003)  Arvosteluasteikot ja siirtymävaiheen yleiset periaatteet (24.3.2004)  Maisteriohjelmien ja yhteistutkintojen periaatteet (9.6.2004)  Alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteita koskevat linjaukset (18.8.2004)  Opiskelijavalinnat uudessa tutkintojärjestelmässä (13.10.2004, 18.5.2005)  Opintojen etenemisen seuranta - Etappi (17.11.2004)

9 Tutkinnonuudistuksen tukiryhmän suosituksia  tieto- ja viestintätekniikan opinnot uusissa tutkinnoissa (25.10.2004)  liikkuvuus ja kansainvälistyminen alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa (16.12.2004)  henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) uudessa tutkintojärjestelmässä (25.1.2005)

10 Siirtymävaiheesta Helsingin yliopistossa  Siirtymävaihe 3 vuotta  suositellaan opiskelijoille mahdollisimman pikaista siirtymistä uuteen tutkintoon  tiedekunnat laativat ohjeet siirtymävaiheen käytännöistä  periaatteena opiskelijamyönteiset joustavat ratkaisut  vanhat opinnot mahdollisimman täysimääräisinä uuteen tutkintoon  opiskelija valitsee joko vanhan tai uuden järjestelmän  Tiedottaminen  tiedekunnat tiedottavat tutkinnonuudistuksesta ja siirtymävaiheen käytännöistä opiskelijoille, hakijoille ja yhteistyökumppaneille  yliopiston viestintäyksikkö tiedottaa uudistuksesta yleisesti

11 Opetusperiodit Helsingin yliopistossa 1.8.2005 lähtien  syys- ja kevätlukukausi kahdessa periodissa, joiden välissä viikon tauko  periodisointi jaksottaa opetusta ja opiskelua oppimisprosessia tukevaksi  helpottaa sivueineopiskelua  tehostaa opintojen suunnittelua  mahdollisuudet opettajien tutkimusvapaajärjestelyihin

12 Opintopistemitoitus ja periodiopetus  Uudessa tutkintojärjestelmässä käytetään mitoitusta, jossa opiskelijan vuoden työmäärä on 1600 tuntia (60 opintopistettä).  Opiskelijan työ tapahtuu sekä opetusperiodien aikana että niiden ulkopuolella.  Opiskelijan vuosittaisesta 60 opintopisteen edellyttämästä työmäärästä vain osa sijoittuu opetusperiodien ajalle.

13 Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna 2005-2006  Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 5.9. – 23.10.  Väliviikko: 24. – 30.10.  Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: 31.10. – 18.12.  Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: 16.1. – 5.3.  Väliviikko: 6. – 12.3.  Kevätlukukausi, IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): 13.3. – 7.5.

14 Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna 2006-2007  Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 4.9. – 22.10.  Väliviikko: 23. – 29.10.  Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: 30.10. – 17.12.  Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: 15.1. – 4.3.  Väliviikko: 5. – 11.3  Kevätlukukausi, IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): 12.3. – 6.5.

15 Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna 2007-2008  Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 3.9. – 21.10.  Väliviikko: 22. – 28.10.  Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: 29.10. – 16.12.  Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: 14.1. – 2.3.  Väliviikko: 3. – 9.3.  Kevätlukukausi: IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): 10.3. – 4.5.

16 Poikkeuksina  lääketieteellisen ja farmasian tiedekunnan opetus kahden lukukauden jaksoissa  oikeustieteellinen, biotieteellinen ja eläinlääketieteellinen tiedekunta soveltavat opetuksen periodisointia, mutta ajoittavat opetuksen yliopiston yleisiä opetusperiodeja pidemmille jaksoille

17 Väliviikon luonne  rytmittää opetusta ja opintoja  toimii puskurina ennen seuraavan periodin alkua  tarjoaa hengähdystauon intensiivisten periodien välille  opetuksesta vapaata aikaa  opettajalle jää aikaa keskittyä esim. opiskelijoiden oppimisen arviointiin tai seuraavan periodin opetuksen suunnitteluun  opiskelijalle väliviikko antaa aikaa esim. rästiin jääneiden opintojen ja seminaaritöiden tekemiseen sekä muuhun itsenäiseen opiskeluun

18 Väliviikolla, vuodenvaihteessa ja kesäkaudella  tenttejä, tasokokeita  tutkielmien ja opintojen ohjausta  laboratorio- ym. kalliita erityistiloja vaativia kursseja  harjoittelua tai opetusharjoittelua  omatoimista opiskelua, verkkokursseja, kirjallisia töitä  erillisiä erikois- ja intensiivikursseja  orientoivia opintoja  opintoja avoimessa yliopistossa  kenttäkursseja, tutkijakoulutuksen erityiskursseja  muuta opetusta, ei kuitenkaan sellaisia pakollisia opintojaksoja, joita tarjottaisiin vain opetusperiodien ulkopuolella

19 Tutkinnonuudistusta käsitteleviä foorumeja Helsingin yliopistossa  Alakohtaiset valtakunnalliset koordinaatioryhmät  Laitosten opetussuunnitteluryhmät  Tiedekuntaneuvostot ja opetuksen kehittämisryhmät  Verkostotapaamiset ja tilaisuudet  koko yliopiston yhteiset keskustelutilaisuudet  tiedekuntien kehittämistilaisuudet  tiedekuntien opintoasiainpäälliköiden verkosto  tutkinnonuudistuksen asiantuntijaverkosto  dekaanien ja varadekaanien verkostot  yliopiston johtoryhmä  Helsingin yliopiston opintoasiaintoimikunta  Helsingin yliopiston konsistori

20 Jatkokoulutuksen tutkinnonuudistuksesta  Bologna-prosessin eteneminen ja Bergenin kokous  Euroopan tohtorikoulutuksen perusperiaatteet 2007  Kolmannen syklin tutkinto 3-4 vuotta  OPM:n työryhmät ja tutkimuksen arviointi  Valtakunnallisesti alakohtainen valmistelu  Helsingin yliopistossa tutkinnonuudistuksen tukiryhmän ja tieteellisen neuvoston yhteistyö  28.10.2005 Helsingin yliopiston jatkokoulutuksen tutkinnonuudistusta käsittelevä tilaisuus  Helsingin yliopiston yhteisten jatkokoulutusta koskevien linjausten valmistelu 2005-2008  Lukuvuonna 2005-2006 ei voimaan jatkokoulutusta koskevia yliopistotason linjauksia  Syksyyn 2007 mennessä yliopistotason keskeisimmät linjaukset