Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan

Esitys aiheesta: "Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan"— Esityksen transkriptio:

1 Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan 29.09.09

2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN PERUSKOULUTUS*
Yliopistot* (Tampere, Turku, Oulu) Ammatti- korkeakoulut* (Seinäjoki, Turku, Oulu) Työelämä Ammatti-tutkinto* Lukio Ammatillinen perustutkinto* (Merkonomitutkinto) Peruskoulu, 7-16-vuotiaat Esiopetus, 6-vuotiaat Ministry of Education May 2006/KK

3 Korkeakoulututkintoja ovat
yliopistossa suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritetut lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot. ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot. (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 464/1998 ja asetuksen muuttamisesta /426).

4 Ylempi korkeakoulututkinto
Ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan - yliopistossa suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa sekä - ammattikorkeakoulussa suoritettua ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta /426).

5 Toisiaan vastaavat arvosana approbatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. arvosana cum laude approbatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta /426)

6 ...jatk. toisiaan vastaavat
arvosana approbatur ja aineen perusopinnot sisältävä vähintään 25 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. arvosana cum laude approbatur ja aineen perus- ja aineopinnot sisältävä vähintään 60 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa; (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta /426)

7 Kirjastoalan koulutus ja työelämä
Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole. Asetuksessa yleisnimitys kirjasto- ja informaatioala. Työhönottaja päättää, minkä tasoista ja millä nimekkeellä otetaan henkilö työhön. Valtakunnallisella säädöstasolla ei määritellä nimikekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia (poikkeus kunnan kirjastopalveluista vastaavat johtajat/yleiset kirjastot.) Kirjastoasetuksen vaatimusten taustalla on turvata etenkin pienten kuntien palvelujen taso ja kehittäminen/yleiset kirjastot.

8 Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta antavat
Korkeakouluaste: - Yliopistot Informaatiotutkimus. (Tampere, Oulu, Åbo Akademi). - Ammattikorkeakoulut (Turku, Seinäjoki, Oulu). Tradenomi. Muu kuin korkeakouluaste: - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma/osaamisalue (Kerava, Seinäjoki, Helsinki ja Haapavesi). - Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (Kerava, Seinäjoki, Heinola, Valkeakoski, Helsinki, Borgå). Lisätietoa koulutusta järjestävistä:

9 Yliopistojen tutkinnoista
on siirrytty ns. kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, jossa ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto

10 jatk. yliopistojen tutkinnoista
Yliopisto-opintojen mitoituksen peruste on muuttunut opintoviikosta opintopisteeksi. (Eurooppalainen järjestelmä) (Valtioneuvoston asetus 794/2004, 5 §.) Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä ja aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä. (Valtioneuvoston asetus (794/2004, 9 §) on tullut voimaan )

11 Opintoviikko. Opintopiste.
Opintoviikon ja opintopisteen vastaavuutta ei ole määritelty eikä ole pyrittykään määrittelemään laki- tai asetustasolla, vaan opintojen järjestämisen lähtökohtana on opintopiste. Yleisin yliopistojen käyttämä ohjeistus: 1 opintoviikko =1,5-1,8 opintopistettä. Opettajia koskevissa uusituissa kelpoisuusvaatimuksissa (syks. 2005) käytetään yliopistotasoisista opinnoista vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikon laajuisia opintoja.

12 Yliopiston alempi korkeakoulututkinto
Opintojen laajuus on 180 opintopistettä (3 lukuvuotta). Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: - perus- ja aineopintoja - kieli- ja viestintäopintoja - monitieteisiä opintokokonaisuuksia - muita opintoja, sekä - asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkintoon sisältyy opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus (794/2004) on tullut voimaan )

13 Yliopiston ylempi korkeakoulututkinto
Opintojen laajuus on 120 opintopistettä. (Alemman korkeakoulututkinnon päälle) Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: - perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja - kieli- ja viestintäopintoja - monitieteisiä opintokokonaisuuksia - muita opintoja, sekä - asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

14 Yliopistojen maisteriohjelma
Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. (Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista )

15 Ammattikorkeakoulujen tutkinnot
Ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat - ammattikorkeakoulututkinnot (=ammattikorkeakoulun perustutkintoja) ja - ylemmät ammattikorkea-koulututkinnot. - ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot (Asetukset nro 423 ja nro 497/ )

16 Ammattikorkeakoulututkinto
Opintoihin kuuluu - perus- ja ammattiopintoja - vapaasti valittavia opintoja - ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä - opinnäytetyö (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksen muuttamisesta /423):

17 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Opintoihin kuuluu: - syventäviä ammattiopintoja - vapaasti valittavia opintoja; sekä - opinnäytetyö

18 Ammatilliset erikoistumisopinnot/AMK
Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Ammatillisten erikoisopintojen laajuus on opintopistettä. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksesta /497 ja sen muuttamisesta /423):

19 Ammattikorkeakoulujen opinnoista
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Ammatillisia opintoja on vähintään 60 opintopistettä kirjastoalalla. (Valtioneuvoston asetus nro 352/ , muutettu /497).

20 Koulutusohjelmat/AMK
Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Ne suuntaavat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksen muuttamisesta /423)

21 Ammatilliset perustutkinnot
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma/osaamisalue. Opintojen laajuus ilmoitetaan edelleen opintoviikkoina. Opintojen laajuus 120 ov. (Asetus ammatillisista perustutkinnoista /216).

22 Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto
Voidaan suorittaa vain näyttötutkintoina Opintojen laajuudessa ei käytetä opintoviikkoja eikä opintopisteitä. (Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta / §) Lisätietoa opetushallituksesta. puh /keskus

23 Korkeakoulututkinto ja kelpoisuus
Kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut - yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai - ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon, - ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai - ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon. 2. Kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös - yliopistossa suoritettu tohtorin tutkinto - jatkotutkintoihin kuuluva lisensiaatin tutkinto.

24 Huom! Siirtymäsäännös. - Korkeakoulujen aikaisemmin suoritetut opintoviikot antavat kelpoisuuden. - Nykyisistä sivukirjastoista vastaavat eivät menetä kelpoisuuttaan. Lisätietoa: Kohta "Kirjastoalan koulutus" Kirsti Kekki, opetusministeriö, , puh /keskus;