Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11 Tarja Heikkinen, laaja-alainen erityisopettaja Keskuspuiston ammattiopisto Tenholantie 10, 00280 Helsinki / puh. 09 4748 2489 tarja.heikkinen@keskuspuisto.net

Koulutuksen tavoite ja sisältö Oppia opetuksen järjestämisen pedagogisia ja didaktisia periaatteita, kun samassa opetusryhmässä on erilaisia opiskelijoita Sisältö Mistä on kyse? Taustasyyt, miksi erilaiset opiskelijat ovat samassa ryhmässä? Perinteisen ja uuden opetukset erot Opetusryhmien sisäisten erojen tunnistaminen ja määrittely Uudet opetuskäytänteet Haastavat opetustilanteet Menetelmät Alustukset, toiminnalliset harjoitukset ja yhteistoiminnallisuus

Konstruktivismi ja itseohjautuvuus ”Oppija rakentaa itse oman tietonsa. Se muodostuu lopulliseen muotoonsa oppijan omassa mielessä. Opettaja voi antaa siihen vain virikkeitä, mutta se, miten oppija hänen virikkeitään käyttää ja minkälaisen tiedon palvelukseen ne lopulta joutuvat, on riippuvainen oppijasta itsestään.” (Keski-Luopa 2005)

Minkä takia erilaiset opiskelijat samaan opetusryhmään? Erityisryhmät eivät ole homogeenisia Erityisryhmistä puuttuvat myönteiset mallit Opetuksen vaatimustaso romahtaa erityisryhmissä Erityisryhmissä keskitytään vähemmän opetukseen kuin tavallisilla luokilla Erityisryhmät eivät valmenna tavalliseen elämään Erityisopettajat huolehtineet aineenopetuksesta eineenopettajien sijasta Lähde: Saloviita 1999. Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.

Koulutuksen lähteet Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus 2003 ja 2005. Osallistavat oppimisympäristöt ja opetuskäytännöt. Laaksonen & Lehtonen 2008. Eriyttäminen. www.enorssi.fi Leppilampi & Piekkari 2001. Opitaan yhdessä. Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007. Kysymyksiä inkluusiosta. www.edu.fi Naukkarinen, Ladonlahti & Saloviita 2007. Opiskelun erityinen tuki opetusryhmässä. www.edu.fi Sahlberg & Sharan 2002. Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Saloviita 1999. Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Saloviita 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus Pruuki 2008. Ilo opettaa.

Tutkimustuloksia samankaltaisista opetusryhmistä Valikointi luokan sisällä - luokan jakaminen tilapäisesti tasoryhmiin - todettu toimivaksi alkuopetuksen lukemisen ja matematiikan opetuksessa - paremmaksi todettu kokoluokkaopetus, jota täydennetään tukiopetuksella ja yksilöinnillä Tasokurssit eli valikointi luokkien välillä - lopetettiin 1983, koska alimmat kurssit rajoittivat jatko-opintokelpoisuutta ja niihin hakeutuminen yhdistyi sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan

- paransi lievästi parempien oppilaiden oppimista - alimpien tasoryhmien oppimistulokset heikkenivät - tarkoitus muodostaa homogeenisiä ryhmiä, jotta opettaja voi sovittaa opetuksensa oppilaiden tason mukaiseksi - alimman tason oppilaat menettivät positiiviset roolimallit - opettajien vähäiset odotukset alimman tason oppilaisiin heijastuivat heidän käyttäytymiseen ja muuttuivat itseään toteuttaviksi ennusteiksi - oppilaat leimautuivat kielteiseksi eikä heidän odotettukaan menestyvän koulutyössä - opettajat vähemmän innostuneita ja järjestelmällisiä

opettajat hidastivat ja lyhenisivät opetustaan, opetus muuttui vaikeammaksi ymmärtää opettajat eivät paneutuneet taitojen opettamiseen vaan suhtautuivat oppilaiden puutteisiin kärsimättömästi tällä hetkellä erikoisluokkia ja epävirallisia tasoryhmiä Erityisryhmät positiivisten roolimallien puute opettajien pienentyneet odotukset, johon oppilaat reagoivat oppilaiden leimaantuminen opetussisältöjen köyhtyminen HOPS / HOJKS tavoitteet vaatimattomat

Työrauha ja haastavat tilanteet Perinteinen opetusmalli edellyttää rauhallisia oloja Oppijoiden on vaikea pystyä siihen He hakevat kontaktia, kuiskivat ja liikehtivät -> 90 % ryhmän työrauhaongelmista Uudessa opetusmallissa oppiminen tapahtuu tekemällä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa Keskeistä keskustelu, tekeminen, vuorovaikutus ja liikkuminen -> sopii hyvin oppijoille, jotka ovat luonnostaan vilkkaita ja joiden keskittymiskyky ei ritä jatkuvaan paikallaan olemiseen (ADHD) Sovittava ryhmän säännöistä ja opetettava noudattamaan niitä Rutiinit esimerkiksi tunnin alussa ja lopussa Muita esimerkkejä: hiljaisuusmerkki, liikennevalot, äänivahti ym.

Opiskelijan tiedettävä, millaista toimintaa häneltä odotetaan Neuvottelu työskentelyn pelisäännöistä ryhmässä Sääntö vs. rutiini Opiskelijan tiedettävä, millaista toimintaa häneltä odotetaan Pelisäännöt ja mallit, mitä opettaja tai ohjaaja haluaa tuoda esille? Ryhmäläiset osallistuvat itse ryhmää koskevien sääntöjen luomiseen - > prosessi Mahdollisimman vähän sääntöjä Esimerkkinä ryhmän luoma sääntö: Kunnioita toisia -> Taustakeskustelu pareittain tai pienryhmissä: - Minkä takia toisten kunnioittaminen on tärkeää? - Minkä takia toisten kunnioittaminen on tärkeää tässä ryhmässä? - Miltä tuntuu, jos itseä ei kunnioiteta? - Mitä siitä voi seurata, jos toista ei kunnioiteta?

Opiskelija tai ryhmä keksii itse ratkaisuja Keskustelua aiheesta: ”Mitä jos tässä ryhmässä..”? tai ”Mitä jos tämän ryhmän jäsen..”? Anna opiskelija tai ryhmä itse keksii ratkaisut, kirjoittaa taululle tms. Keksi itse lisää ratkaisuehdotuksia. Tee opiskelijan kanssa sopimus Keskustele opiskelijan kanssa kahden kesken ja kysy: Millä ehdoin hän suostuu toimimaan sääntöjen mukaan tai Millä ehdoin hän suostuu tekemään tunnilla sitä, mitä pitääkin tehdä? Joskus ratkaisuna voi olla jokin helposti toteutettava asia. Jos pystyt, tee asiasta opiskelijan kanssa sopimus

Määräaikainen poissulkeminen ryhmästä Poista opiskelija ryhmästä työskentelemään jonnekin muualle Kerro perustelut ja esitä esimerkkejä, millainen toiminta on häirinnyt muuta ryhmää ja miksi sinun pitää tehdä tällainen ratkaisu Palauta opiskelija mieluiten ryhmään jo seuraavalla tunnilla Joskus poissulkemista voi joutua tekemään monta kertaa, ehkä jopa kuukausien ja koko kurssin ajan.