Liikunnasta syrjäytyneet –hanke Hankeverkoston tapaaminen Hankekatsaus Katja Rajala / LIKES

Hankekatsauksen tavoitteet Kuvata erilaisia hankkeita, joiden tavoitteena vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittäminen Järjestäjät Toimintamallit Kohderyhmät (tunnistaminen, tavoittaminen, aktivointi) Millaisia erilaisia toimintamalleja on toteutettu vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimiseksi? Miten lasten ja nuorten elämäntapamuutosta tuetaan? Millaista tietoa on hanketoiminnan vakiinnuttamisesta ja vaikutuksista?

Tunnistaminen AktivointiTavoittaminen Liikunnan yleinen palvelujärjestelmä (ennaltaehkäisy) Liikunnan kohdennetut palvelut (korjaavat toimet)

Hankekatsauksen sisältö 1 Johdanto 2 Yleisen liikuntapalvelujärjestelmän laadun parantaminen 2.1 Kunnallinen poikkihallinnollinen yhteistyö ja liikuntapalveluketjut ”Edistettäessä lasten ja nuorten elintapoja, on tärkeää kohdistaa toimenpiteet ja kehittäminen niihin toimijatahoihin, jotka työskentelevät lasten kanssa päivittäin.” Kohtaamisissa liikunta esille – työvälineet, koulutus, tiedonkulku Lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta ehkä palvelukokonaisuus 2.2 Olosuhteet Päivittäisen liikkumisen mahdollistava lähiympäristö.

2.3 Lisää liikuntaa koulupäiviin Valtakunnalliset hankkeet (Kelpo, Liikkuva koulu, Nuori Suomi) Alueelliset tukitoimet (Liikunnan aluejärjestöt) Paikalliset hankkeet (yksittäiset kunnat ja koulut) 2.4 Liikunta päivähoidossa 2.5 Perheliikunta, perheen ja vanhempien merkitys 2.6 Sosiaali- ja terveystoimi Kaste-ohjelma, kehittämishankkeet Terveystoimen rooli vähän liikkuvien tunnistamisessa ja tavoittamisessa! 2.7 Lasten ja nuorten osallistaminen

Kun liikunnan yleiset palvelut eivät tavoita ja aktivoi, liikunnasta syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille: 3 Liikunnan kohdennetut palvelut 3.1 Ylipainoiset lapset ja nuoret! Tunnistamisen ”helppous” Terveystoimen rooli korostuu Huoltoliitto / Aapo ja Elmeri 3.2 Erityislapset ja –nuoret 3.3 Muut erityiset kohderyhmät Puutteet motorisissa taidoissa, poikkeava käyttäytyminen kuten väkivaltaisuus, tietty ryhmä (esim. maahanmuuttajat), LIIKUNTA VÄLINEENÄ

4 Elämäntapamuutosta tukevan mallin palaset (poimintoja) Vertaistuki ryhmätoiminnan muodossa Lasten ja nuorten toiveet ja tarpeet, osallistuminen jo suunnitteluun Perheen merkitys, vanhemmuuden tukeminen Perheen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen Perheen voimavarojen tunnistaminen Vuorovaikutteinen kohtaaminen, aito kuuntelu Arjen kuvaaminen konkreettisesti ja realistisesti Erilaiset valintamahdollisuudet, yksilöllisyys Seuranta Kannustava ja mahdollistava ympäristö Lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta eheä liikuntapalveluketju, joka pohjautuu sujuvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön!

5 Hankkeiden vakiinnuttamisesta ja vaikutuksista Poikkihallinnollinen yhteistyö, rakenteisiin vaikuttaminen! 6 Yhteenvetoa ja pohdintaa (poimintoja) Ennaltaehkäisyn näkökulmasta yleisen liikuntapalvelujärjestelmän kehittäminen, työkaluja tunnistamiseen (yhteistyö, koulutus, olosuhteet...) Todennäköisesti suurempia vaikutuksia kehittämistoimenpiteiden kohdituessa rakenteisiin: Ei sektorikohtaista kehittämistä, vaan poikkihallinnollista yhteistyötä Varhainen puuttuminen (esimerkiksi ylipainoon) Omaehtoisen liikkumisen korostaminen!! (Mitä interventioiden jälkeen?) Tunnistamisen, tavoittamisen ja aktivoinnin kehä – hyvät käytännöt ja sudenkuopat

KÄSITTEITÄ Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset sekä Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Kaikkien 7-18-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Fyysinen aktiivisuus Kattaa lasten ja nuorten kaiken lihasten tahdonalaista energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta kaikissa muodoissaan on osa fyysistä aktiivisuutta.

Terveysliikunta / terveyttä edistävä liikunta Liikuntaa, joka tuottaa terveydelle edullisia vaikutuksia (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset). Terveysliikunnan aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyvin vähäisiä. Omaehtoisesti liikkuva lapsi tai nuori liikkuu omasta halustaan ja mielenkiinnostaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa (esim. liikunnalliset leikit, osallistuminen ohjattuun toimintaan). Lapsi tai nuori voi suunnitella ja toteuttaa liikkumisensa itse, jolloin hän liikkuu omatoimisesti. Arkiliikunta Arkielämän toimien sisältämää liikuntaa. Lapsilla ja nuorilla mm. liikunta koulu- ja päivähoitomatkoilla, omatoiminen ja spontaani liikunta koulu- tai päivähoitopäivän aikana sekä liikunta asiointimatkoilla (yhdessä vanhempien kanssa). Arkiliikunta ei sisällä ohjattua toimintaa.

Spontaani liikunta Ennalta suunnittelematonta, hetken mielijohteesta tehtävää liikuntaa. Pienten lasten liikkuminen suurelta osin spontaania liikettä leikin lomassa lapsen lähiympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja virikkeiden puitteissa. Motoriset perustaidot Taitoja, joilla selvitään arkipäivän liikkumista vaativista tarpeista (kävely, juoksu, hyppääminen, heittäminen jne) Terveytensä kannalta riittävästi liikkuva lapsi tai nuori - Liikkuu suositusten mukaisesti - Liikunta osa elämäntapaa - Yksi tai useampia liikuntaharrastuksia - Arkiliikunta ja omaehtoinen liikunta luonnollista - Motoriset perustaidot ja liikuntataidot hyvät

Terveytensä kannalta liian vähän / riittämättömästi liikkuva lapsi tai nuori liikkuu suositeltua liikuntamäärää vähemmän tai hänen liikkumisensa on hyvin yksipuolista. Hän kuitenkin liikkuu jonkin verran (useampana päivänä viikossa) eikä liikkuminen tunnu vieraalta. Hänellä voi olla jokin liikuntaharrastus. Hänen motoriset perustaitonsa sekä liikuntataitonsa ovat hyvät. Liikunnasta syrjäytymisvaarassa oleva lapsi tai nuori liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Hänellä voi olla puutteita motorisissa perustaidoissa, mikä voi johtaa syrjään vetäytymiseen esimerkiksi liikunnallisista pihaleikeistä (vrt. Rintala 2005, 5). Hän ei ehkä saa liikuntataitojen oppimisesta pätevyyskokemuksia, hän ei koe itseään liikunnassa päteväksi, taustalla voi olla esimerkiksi kömpelyys tai ylipaino, liikunta- tai kehitysvamma tai hän kokee muuten itsensä heikoksi tai hän on hyvin arka. Hän tarvitsee liikkumiseensa muiden ihmisten (perheen, koulun) tukea. (Heikinaro-Johansson ym. 2003) Omaehtoinen liikkuminen on vähäistä. Vähäinen liikkuminen voi johtua myös lapsen taustasta; hän ei esimerkiksi ole saanut liikkumisen malleja perheeltään.

Liikkumaton / fyysisesti inaktiivinen lapsi tai nuori ei liiku juuri ollenkaan. Hänen omaehtoinen liikkumisensa on hyvin vähäistä, niin vähäistä, ettei se riitä pitämään yllä elimistön rakenteita tai toimintoja niiden normaaleja tehtäviä vastaavina. Hän ei missään nimessä harrasta liikuntaa (ja lintsaa liikuntatunneilta). Hänen liikkumisensa koostuu esimerkiksi pakollisesta kävelystä kotoa bussipysäkille ja toiselta pysäkiltä kouluun. Liikkumattomuus voi johtua myös liikunta- tai kehitysvammasta. Hän on liikunnasta syrjäytynyt. Onko liikkumaton / fyysisesti inaktiivinen lapsi tai nuori sama kuin liikunnasta syrjäytynyt?