Auditointiryhmän asettaminen  Metsäneuvoston kokouksessa päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä.  Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt –Kaupunginjohtaja Timo Louna, Keuruu –Professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto –Aluejohtaja Heikki Savolainen, Metsähallitus  Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Keuruun kaupunki

Auditointiryhmän toimeksianto  Auditointiryhmän tehtäväksi määriteltiin ensimmäisen kokouksen pohjalta seuraavat asiat –Arvioida, onko Keski-Suomen metsänohjelman toteutus ja sisältö MMM:n toimeksiannon mukainen –Arvioida metsäohjelmaprosessia ja siihen liittyen päätöksentekoa, eri toimijoiden ja työryhmien roolia –Arvioida ohjelman tavoitteita, mittareita ja seurantaa –Arvioida ohjelman vaikutusta ja nivoutumista ympäröivään yhteiskuntaa. –Tehdä kehittämisehdotuksia metsäohjelman sisällöstä ja metsäohjelmaprosessista

Ohjelmaprosessi  Todettiin, että ohjelma on sisällöltään MMM:n ohjeistuksen mukainen  Huomioita –Perinteisenä metsäohjelmana Keski-Suomen metsäohjelma on hyvä, mutta riittääkö se? –Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi on jäänyt vähälle. Tavoitteet paljolti metsäsektorin itsensä asettamia.  Ohjelman pitäisi avautua muuhun yhteiskuntaan –Ministeriön rooli tehtäväksi annon jälkeen vähäinen –Ohjelman aikataulutus ja METLA:n tiedon tuotanto –Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä –Vaihtoehtotarkasteluja ei tehty  Tarvitaan menetelmiä ja työkaluja arvioida alueellisia tai toiminnallisia vaihtoehtoja

Ohjelmaprosessi  Huomioita –Strategiaryhmällä keskeinen rooli: oliko kokoonpano oikea ja olisiko metsäkeskuksen johtokunnan pitänyt nimittää strategiaryhmä? –Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa – sitoutuminen? –Metsäneuvoston todellinen rooli epäselvä –Laadintaprosessiin johtamisjärjestelmä selkeämmäksi –Tarvitaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia –Työssä ei pidä kaihtaa uusia ja tuoreita ideoita –Vaikutteita pitää saada laajemmin metsäalan ulkopuolelta –Erilaisia maakunnallisia ohjelmia laativien tahojen rooli –Ohjelman laadintaprosessia on elävöitettävä: esim. erilaiset ryhmätyömenetelmät

Tavoitteet ja mittarit  Huomioita –Tavoitteiden osalta lähestymistapa on lähinnä kansantalous, ei niinkään yksityismetsätalous tai metsänomistajan metsästään saaman hyödyn lisäys –Ohjelmassa ei perustella, miksi on päädytty tiettyihin tavoitteisiin –Seuranta on puutteellista. Seurantajulkaisu (metsätalouden ympäristökertomus) ei ole samassa linjassa tavoitteiden ja mittareiden kanssa –Metsäkeskukselta vaaditaan erilaisia seurantatietoja, jotka poikkevat toisistaan –Mikä on Keski-Suomen rooli valtakunnan tavoitteiden osalta, esim. puuntuotanto tai metsien monimuotoisuus –Konkreettisia ja teräviä tavoitteita ja mittareita

Tavoitteet ja mittarit Johtopäätökset –Tavoitteiden oltava konkreettisempia, ei esim. ”suotuisa suojelun taso” –Tavoitteet purettava pienemmiksi (toimija- tai aluekohtaisiksi), jotta niihin voidaan sitoutua –Mittarit mietittävä huolella. Mitä halutaan mitata ? Esim. keskiarvona lahopuun määrä (m³/ha) huono mittari, parempi on runsaslahopuustoisten metsien määrä –Tekstin ja tavoitetaulukoiden vastattava paremmin toisiaan –Seurantaraportin liityttävä selkeästi tavoitteisiin. Raportista käytävä ilmi missä onnistuttu, missä epäonnistuttu.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus  Huomioita –Eri metsäkeskukset tekevät metsäohjelmat ”samalla kaavalla”, vaikka todellisuudessa metsätalouden tärkeys ja painotukset poikkeavat –Metsäohjelmasta pitäisi paremmin näkyä metsäsektorin sosioekonominen merkitys; se miten metsäsektori oikeasti vaikuttaa hyvinvointiimme – työn rajaus ? –Mitä on sosiaalinen kestävyys –Tavoitteen tulee olla metsästä saatavan hyvinvoinnin lisääminen – ohjelma on nyt hyvin metsätalouspainotteinen  Pohjana jatkossa laaja-alainen klusteriajattelu –Kokevatko ylimaakunnaliset toimijat alueelliset metsäohjelmat omakseen –Ohjelman päivityksessä huomioitava ilmastonmuutos, koulutuksen merkitys, työvoiman riittävyys, Metso2

 Harkittavaksi sellaista vaihtoehtoa, jossa ohjelmaosa olisi tiiviisti esitettynä 1-2 sivulla ja sen lisäksi olisi liiteosa. Ohjelman rakenne