AMPUJAN HENKINEN VALMENNUS JA VALMENTAUTUMINEN Takana Ville Vaitinen Ville Nikulainen Aleksi Leppä Kouvola 19.3.2011. Mikko Mattila Kuva Tehoryhmän Itäisen alueen leiriltä Siilinjärveltä tammikuun alussa 2011/MMa

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA - Perusasioita kehitysprosessissa 4. Tarkkaavaisuuden kohde ulkoinen 1. Ulkoinen asento 2. Sisäinen asento 3. Sisäinen tunne Matkimalla tai toinen kertoo, ohjaa tai näyttää Lihaksisto alkaa tuntemaan ja ohjaamaan toimintaa Tuntemus hyvästä asennosta kehittyy Laukauksen ohjelma selkiytyy, suoritus jalostuu, taito lisääntyy, automaatio kehittyy tunteiden ohjaamana Tarkkaavaisuuden kohdistaminen liipaisuhetkellä sisäisestä tuntemuksesta ulkoiseen kohteeseen parantaa tulosta Tulostaso Aika ja harjoitusmäärä

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA - Henkinen kehitysprosessi eri vaiheissa 4. Tarkkaavaisuuden kohde ulkoinen 1. Ulkoinen asento 2. Sisäinen asento 3. Sisäinen tunne Ehkä ei mitään kummallista ja homma toimii, koska ei ole tavoitteita ta odotuksia. Jos jotain outoa ilmenee, se ehkä häiritsee ja voi hankaloittaa suoritusta monin eri tavoin Lihaksistossa ja keskittymisessä voi ilmetä outoja tuntemuksia, jotka häiritsevät asennon löytymistä ja keskittymistä: ”Asentokaan ei tunnu samalta kuin edellisellä kerralla” Henkinen toiminta- malli muotoutuu ja jalostuu sekä sisäisen tunteen hallinta kehittyy. Sisäisen tunteen kehittyminen mahdollistaa puhtaamman teknisen toiminnan paineen alaisena, on selkeä polku kohti onnistunutta laukaisua. Tarkkaavaisuuden kohdistaminen ulkoi- seen kohteeseen esim. tähtäimeen, antaa mahdollisuuden toteuttaa puhtaan suorituksen automaatiotasolla, kun keskittyminen kohdistuukin sisäisestä tuntemuksesta ulos ja itse liipaisuhetkellä ”pää onkin tyhjä”. Tällöin ajatukset eivät hidasta tai liikuta lihaksia.

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA - Henkinen valmentautuminen 4. Tarkkaavaisuuden kohde ulkoinen 1. Ulkoinen asento 2. Sisäinen asento 3. Sisäinen tunne Kaikilla tasoilla syntyy varmasti seuraavia kysymyksiä Teenkö minä oikein näitä asioita, kun tuntuu siltä, etten osu yhtä hyvin kuin tuo toinen ampuja? Jännittääkö noita muita ampujia yhtä paljon kuin minua, vaikkei se näy päällepäin? Miksi tuon ampujan toiminta näyttää noin levolliselta ja helpon näköiseltä? Miten minä voisin päästä tuohon suoritusmalliin, jossa kaikki näyttää toimivat hyvin ja tulostakin syntyy? Onko tarpeellista jännittää ja miten sitä voisi vähentää?

Temperamentti Temperamentilla tarkoitetaan henkilön yksilöllistä ja pysyvää käyttäytymis- sekä reagointityyliä, joka erottaa hänet toisista. Sen piirteitä ovat mm: Motorinen aktiivisuus Sosiaalisuus Mielialan laatu Sopeutuminen Rytmisyys Tarkkaavaisuuden kesto ja sinnikkyys Tapa käsitellä stressaavia tilanteita Me olemme kaikki erilaisia ja lisäksi meillä synnyinlahjana on erilainen temperamentti, joka ohjaa käyttäytymistämme läpi koko elämän! Reagoimme siis asioihin, jokainen eri tavalla. Lähde: Niilo Konttinen KiHu

Psyykkiset ominaisuudet Psyykkiset ominaisuudet, jotka vaaditaan jokaisessa urheilulajissa menestymisen edellytyksinä: Itseluottamus Pitkäjänteisyys Periksiantamattomuus Rohkeus Pettymysten sietokyky Luovuus Rentoutumiskyky Rauhoittumiskyky Keskittymiskyky Lähde: Niilo Konttinen KiHu

Psyykkisen valmentautumisen peruslähtökohdat Kokonaisvaltaisuus Luottamus Yksilöllisyys Urheilija & valmentaja Lähde: Niilo Konttinen KiHu

Psyykkinen valmentautuminen Toiminnan tasot Kilpaileminen Harjoittelu Ammuntaan liittyvät ajatusmallit Motivaatio ja tavoitteet Minäkäsitys ja elämänhallinta

Henkinen ”vahvuus” ASENNE REAGOINTI URHEILIJAN OMINAISUUDET Itsearvostus Sisäinen motivaatio Reflektiivisyys (ulkoisten tapahtumien ymmärtäminen suhteessa omaan minuuteensa) Pitkäjänteisyys ASENNE Positiivisuus Suoritusrohkeus Sitoutuminen erinomaisuuteen Nöyryys REAGOINTI Odotusten käsittely Keskittymisen ylläpito Sopeutumiskyky Virheiden käsittely Lähde: Niilo Konttinen KiHu

Psyykkinen valmentautuminen Psyykkinen valmentautuminen on aina mukana ja luonnollinen kiinteä osa harjoitusta, tällöin: Harjoittelun on oltava sellaista, että urheilija itse tietää harjoittelevansa oikeita asioita, ”mitä ja miten” -harjoittelee. Olennaista on se, miten hyvin nämä kovat harjoitukset toteutuvat ja miten ne pystytään siirtämään itse kilpailuun. Urheilijan psyykkisen vireystilan tulee olla riittävä ja urheilijan tulee itse olla tyytyväinen harjoituksen jälkeen? Urheilijalla ja valmentajalla tulee olla keinoja virittäytyä hyvään harjoitusmielialaan. Urheilijan tulee itse omata riittävä vastuu harjoitusohjelman toteutuksesta.

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA - Henkinen valmentautuminen 4. Tarkkaavaisuuden kohde ulkoinen 1. Ulkoinen asento 2. Sisäinen asento 3. Sisäinen tunne Erityisiä tekniikoita, joita on toteutettu harjoitus- ja kilpailutilanteissa: Ennen harjoitusta tai kisaa reipas kävelylenkki, joka kestää 20 -30 min ja riittävä palautuminen. Ennen kisaa tai sen aikana tulisi välttää ajattelemasta mitään sellaista, joka aiheuttaa levottomuutta, huolia tai epävarmuutta – tulee luoda luottavainen mieli omista kyvyistä ja riittävyydestä. Toinen menetelmä on ajatella jotain muuta kohdetta kuin itse kilpailua ja siten säilyttää tasapainoinen ja miellyttävä fiilis. Jos ampuja häiriintyy helposti radalla liikkuvista huhuista ja toisten tuloksista, hänen on tehtävä voitavansa välttääkseen törmäämästä niihin. Jännityksen aiheuttama lihaskouristus on parhaiten hallittavissa rentouttamalla elimistö joko ”hengityksen” tai ”jännitä – rentouta” – menetelmän avulla.

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA - Henkinen valmentautuminen 4. Tarkkaavaisuuden kohde ulkoinen 1. Ulkoinen asento 2. Sisäinen asento 3. Sisäinen tunne Erityisiä tekniikoita, joita on toteutettu harjoitus- ja kilpailutilanteissa: Kilpailun aikana kokenut kilpailija pystyy saattamaan edukseen heikkoudet järkevän ajattelun voimalla – itsensä kanssa käytävä ”hiljainen keskustelu”. Kun on onnistunut rentouttamisessa ja hengityksensä hallitsemisessa, urheilija huomaa, että hänen hyvin harjoitettu kehonsa reagoi ja tekee oikeat asiat oikealla ajalla ilman ajatuksen tietoista apua. Toisaalta, jos hänen mielensä tulee täysin tietoiseksi ympäristöstä, tuolloin levottomuus ilmaantuu kaikkine epätoivottavine vaikutuksineen. Tällöin tulee keskittyä aina vain tarkemmin pieniin yksityiskohtiin laukauksen ohjelman toteutuksessa, jolloin ulkoisen maailman asiat etääntyvät ja vain suoritukseen liittyvät asiat jäävät jäljelle.

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA Henkinen valmentautuminen – yhteistyö valmentajan kanssa Nuori ja kehittyvä urheilija tarvitsee avukseen tukihenkilön, johon hän voi luottaa ja jonka puoleen voi kääntyä tarvittaessa – valmentajan! Tärkeä osa psyykkistä valmennusta on, että valmentajalla tulisi olla nuorelle riittävästi aikaa ja käydä yhdessä mahdollisia ongelmakohtia läpi huolellisesti yhdessä pohtien. Tulee muistaa antaa nuorelle tilaa oman ajattelun kautta ratkoa näitä asioita Tunne-elämän ohjauksen rinnalle ja psyykkisen valmennuksen tärkeäksi painopisteeksi nousee nyt ajatustoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on itsenäinen ja omiin ratkaisuihinsa luottava nuori urheilija. Urheilijan ajatusmaailma on periaatteessa saavuttanut kypsyytensä, mutta se on vielä kokematon ja hallitsematon. Hänen ja valmentajan tulee nostaa esiin hyviä asioita, vaikkei aina onnistuisikaan parhaalla tai toivotulla tavalla. Niitä kyllä löytyy.

KEHITTYMINEN AMPUMAURHEILUSSA Henkinen valmentautuminen – yhteistyö valmentajan kanssa Valmentajan tehtävänä on ohjata urheilijaa tunnistamaan ajatustoiminnan merkitys ja opettaa häntä käyttämään sitä tietoisesti hyväkseen. Positiivisuus kehittää – negatiivisuus ei johda mihinkään! Harjoituksia on ryhdyttävä analysoimaan systemaattisesti ja loogisesti. Nuoren oman vastuunoton kasvattaminen ja omasta tekemisestä huolehtiminen. Urheilijaa opetetaan hallitsemaan tunne-elämän kuohuja älyllisesti. Mentaaliset harjoitukset otetaan käyttöön ja muodostetaan niistä uusi tapa urheilijalle. Rentoutusharjoituksia jatketaan. Valmentajan tehtävänä on ohjata urheilijaa tavoitteiden asettamisessa – eteenpäin – realistisesti ja kannustavaa palautetta antaen.