Si Liikunnan did. II Tavoitteet: Opiskelija perehtyy teoriassa ja

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Liikunnanopetuksen suunnittelun hahmottamisen tueksi
Advertisements

Verkko-opetuksen laatutyöpaja Vopla-seminaari
Kansalaisvaikuttamisen verkkokurssi
Mediapedagogi kouluissa (1) havaintoja kentältä ja kentän laidalta havaintoja kentältä ja kentän laidalta.
Opetusprosessi Opettaja TVT Yksittäisen kurssin tarkempi suunnittelu
W w w. a o k k. f i VERKKO-OHJAUS Aihetta tarkastellaan ohjauksen valmistelun ja ennakoinnin sekä opiskelutoiminnan ohjauksen näkökulmasta. HAMK Hanne.
OHJAAMINEN.
Napero-ohjaajat.  Teoria + kahvi17.30 –  Malliharjoitus18.30 –
Ohjaus työtehtävänä.
Keskuspuiston ammattiopisto Ava - koulutus
Soveltavan mikrobiologian erikoistyö KE (5op) Soveltavan mikrobiologian jatko- ja täydennyskoulutuskurssi KE (3 op) Kevät 2010 (periodi.
Liikunnanopetuksen suunnittelu ja arviointi
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
Minä oppijana 1 ov..
Opetusmenetelmät Mitä opetusmenetelmillä tarkoitetaan
Ajatuksia oppimisesta
Verkkoympäristöt lähiopetuksen rinnalla/tukena
Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op
Stadia-Dehko. Taustaa Vuonna 2001 aloitettiin diabeetikoiden hoidonohjaukseen keskittyvä moniammatillinen valinnainen opintojakso Opintojakson tavoitteena.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Jatkuvan parantamisen Jp-taulu
LIIKUNTAKASVATUKSEN PERIAATTEET 1. Lapsilähtöisyys 2. Avoimuus 3. Vapaaehtoisuus 4. Elämyksellisyys 5. Päätäntämahdollisuus 6. Omatoimisuus.
Yrittäjyys- opetus-menetelmä!
Verkko-opetuksen suunnittelusta Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
Ilpo Mäki, rehtori Oulun Aikuiskoulutuskeskus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. ITSEARVIOINTI PERUSTUU SÄÄDÖKSIIN  opiskelijan itsearviointia säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (2005) 
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
ET ja filosofia – ainedidaktiikan perusteet: opetuksen suunnittelun harjoitustehtävä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Liikuntakasvatus / NU JN.  Lapsi oppii tuntemaan oman kehonsa  Hän joutuu vastatusten fyysisten kykyjensä kanssa ja muodostaa itsestään.
Opintojen mitoittaminen ja kuormitus Laura Hirsto KT, Pedagoginen yliopistonlehtori
Satu Lehto Vähän liikkuville koululaisille suunnattujen liikuntakerhojen toiminta koululaisten ja opettajien kokemana Turun Koulut.
Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia opettajatuutoroinnista Minna Nieminen SAMOK ry. Sisältö: 1) Opettajatuutoroinnin hyödyt opiskelijalle 2) Opettajatuutoroinnin.
”Arviointi on kuin kamera, jolla voi ottaa kuvia osaamisen tasosta, oppimisprosessista tai opetuksen laadusta. Kuvat ovat usein luonteeltaan staattisia.
LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ
Ajatuksia AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen sisällöistä Metropolia / Riitta Metsänen.
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
Napero-ohjaajat.  Teoria + kahvi16.00 –  Malliharjoitus17.00 –
Kirjanpito, tilinpäätös ja verotus
Ops seminaari Askola.
Feministinen opettaminen – verkkojakson esittely Sari Koski-Kotiranta Opetusteknologiakeskus.
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Johtamisen perusteet Verkkokurssi Aalto-yliopisto Avoin yliopisto A21A op Kevät 2016 Juhani Kauhanen Copyright Juhani Kauhanen.
Opetussuunnitelma muuttuu MITÄ SE TARKOITTAA?. Opetussuunnitelma tuo oppilaalle lisää vapautta ja vastuuta.
Joustava perusopetus eli JOPO. Saarijärven JOPO-luokka Aloitti toimintansa elokuussa 2011 Aloitti toimintansa elokuussa oppilasta
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
Säteilysuojelu-kurssi 0,5 op
Filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikka: AD-perusteet kurssin suoritus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
Konstruktivismi Tekijä Bogi
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ
Kieli itseilmaisun välineenä
TE2 NUORET, TERVEYS JA ARKIELÄMÄ
Käänteinen opetus ja oppiminen – Miten ja miksi?
Filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikka: AD-perusteet kurssin suoritus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Sähköiset yo-kirjotukset
465104A Metallien lämpökäsittely ja hitsaus 5op
ET ja filosofia – ainedidaktiikan perusteet: opetuksen suunnittelun harjoitustehtävä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Liikesaksan perusteet II
DEMO 5 Sonja Betancourt, FM
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
8. Luokkalaisten TET Tämä esitys käsittelee PowerPointin uusia ominaisuuksia. Se kannattaa katsella diaesityksenä. Näistä dioista saat ideoita esityksiin,
OSTA – ET ja filosofia: opetuksen suunnittelun harjoitustehtävä
OHJEITA JA VIHJEITÄ HARJOITTELUN OHJAAJALLE
Tervetuloa opintojaksolle MENESTYVÄ TYÖYHTEISÖ (LEA1LH002)
Liikunnan Perusopinnot
Esityksen transkriptio:

satu.s.lehto@helsinki.fi © Si 1.6.2 Liikunnan did. II Tavoitteet: Opiskelija perehtyy teoriassa ja käytännössä liikunnan   suunnitteluun   toteutukseen arviointiin satu.s.lehto@helsinki.fi ©

Kurssin suorittaminen   Essee tai tentti  1 – 3 (50%)   Oppimispäiväkirja  1 – 3 (50%) Läsnäolo ryhmätunneilla   Kurssimerkintä tulee, kun kaikki osa-alueet on suoritettu, myös leirikoulu toukokuussa. Esseen suorittaminen hyväksytään vain, jos kaikki tunnit paikalla jos palautus tapahtuu ennen 30.10, klo 16.00. (satu.s.lehto@helsinki.fi) satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © Itsenäistä opiskelua Essee Wetton, P.:Physical Education in the early years. 2. Oppimispäiväkirja sisältäen Ryhmissä tehdyt vuosi-, jakso- ja tuntisuunnitelmat Ryhmässä vedetyn lapsiryhmätilanteen analysointi Opponointiryhmältä saatu kirjallinen palaute Päiväkodissa yksin/pareittain vedetyn liikuntatuokion suunnitelma ja analysointi   satu.s.lehto@helsinki.fi ©

1. Liikunnan opetus päiväkodissa TAVOITTEET ARVIOINTI SUUNNITTELU TOTEUTUS LOOGINEN TOIMINTA satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 1.1. Ohjeiden antaminen VISUAALINEN - Ihanteelinen mallisuoritus Huom. näytön suunta ja ydinkohdat - Ohjaaja, toinen lapsi, valokuvat, videot jne. VERBAALINEN Selkeät, yksinkertaiset ohjeet Vanhemmat lapset ymmärtävät ohjeita ilman näyttöä Nuorimmilla myös ohjeita näytön yhteyteen puheen ymmärtäm. kehittyy Ohjeiden kuuluvuus ja ilmeikäs esittäminen satu.s.lehto@helsinki.fi ©

1.2. Suorituksen tarkkailu Tarkkailu jatkuvaa Ohjaajan paikka niin, että näkee vuorotellen kaikki lapset Kiinnitä huomiosi vain olennaiseen Opeta lapset tarkkailemaan itse itseään sekä toisia lapsia satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 1.3. Palaute Suoritusta koskevaa informaatiota Annetaan suorituksen aikana tai sen jälkeen Suorituksen seurauksena  sisäinen palaute Suorituksen tuloksena  ulkoinen palaute Palautteen laatu ja antotapa määräävät hyödyn satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 1.4. Opetusmenetelmät Toimet ja järjestelyt  ohjataan tarkoituksenmukaista oppimista Ulkoinen puoli Opetusmuodot Sosiaalimuodon Järjestysmuodon (esim pareittain, ryhmässä, yksin / piirissä, rivissä, jonossa, ympäri salia, puolikaaressa jne) Sisäinen puoli Teht.edellyttämän henkisen työskentelyn tason Mihin opp.prosessin osaan opetuksella vaikutetaan satu.s.lehto@helsinki.fi ©

1.4. Opetusmuodot eli työtavat Ohjaajakeskeinen Komentotyyli harjoitustyyli Lapsikeskeinen vuorovaikutustyyli ongelman ratkaisu ohjattu oivallus lasten omat esitykset Yhteistoiminnallinen satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2. Eri ikäisten liik.kasvatus päiväkodissa Renate Zimmer (2001) Liikuntakasvatuksen käsikirja: Didaktis-metodisia perusteita ja käytännön ideoita satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2.1. Liikunta päiväkodissa 1. AVOIN LIIKUNTATARJONTA 2. OHJATTU LIIKUNTATARJONTA satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2.1.1.AVOIN LIIKUNTATILANNE Mahdollisuus kehittää ja tyydyttää uteliaisuutta ja kiinnostusta Kokeilla laitteita ja materiaaleja Löytää uutta satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 2.1.2. Toteutus Lapsen oikeus itsemääräämiseen  itsenäistymisen tukeminen Omatoimisuuden tukeminen Lapsi saa kokea spontaania liikuntaa ja toimintaa satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2.1.2. OHJATTU LIIKUNTATUOKIO Spontaanisti opittujen asioiden esiin houkutteleminen uusissa tilanteissa aikaisemmin opittujen taitojen laajentaminen kohti uusia toimintoja liikunnallista varmuutta satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © jatkuu….. Lapsen tulee nähdä itsessään edistymistä Lapsella on halu edistyä ilman vertailua muihin satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © jatkuu….. MIELIHYVÄÄ TUOTTAVAT LIIKUNTAKOKEMUKSET VAATII SENSORISTA INTEGRAATIO satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2.2. Liikuntakasvatuksen tavoitteet Valmiudet oppia tuntemaan ja käsittelemään liikunnan avulla  omaa itseään  kanssaihmisiä  omaa ympäristöä, tilaa ja materiaalia satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2.2.1.Miten tavoitteet pyritään saavuttamaan? lapsilähtöisyys joustavuus vapaaehtoisuus elämyksellisyys päätäntämahdollisuus omatoimisuus satu.s.lehto@helsinki.fi ©

2.3. Anna lapselle mahdollisuus….. oman kehon kokemiseen minän kokemiseen aistikokemuksiin sosiaalisiin kokemuksiin materiaalien kokemuksiin satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 3.Suunnittelu Luento 30.10.03 Aloitustason määrittäminen Vuosisuunnitelma Jaksosuunnitelmat Jaksosuunnitelma Jaksosuunnitelma Tuokio -nitelma Tuokio -nitelma Tuokio- nitelma satu.s.lehto@helsinki.fi ©

3.1.Tuokiosuunnitelman sisältö Jakson nimi Teeman nimi Opetuksen sisältö (opetettavat asia) Opetuksen (lapsen ja opettajan) tavoitteet ( kognitiivinen, sosiaalis-emotionaalinen, motorinen) Käytettävät välineet ja telineet sosiaali-ja järjestysmuodot Ajankäyttö Tunnin arviointi satu.s.lehto@helsinki.fi ©

3.2. Liikuntatuokion sisältö Lämmittely ( 5 – 7 min). Yhteenveto (alle 10 min) Uuden asian esittäminen (5 – 10 min) Harjoittelu (15 – 25 min) satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 3.3. Eriyttäminen Lapsen / ryhmän tietoista erilaista käsittelyä opetustilanteessa Tukee lapsen yksilöllistä kykyjen ja lahjojen kehittämistä Hallinnollinen ja opetuksellinen eriyttäminen Auttaa tavoitteiden saavuttamisessa, rikastuttaa opetusta ja lisää lasten aktiivisuutta satu.s.lehto@helsinki.fi ©

satu.s.lehto@helsinki.fi © 3.4. Arviointi Arvioidaan kasvatuksellisia tavoitteita Arvioidaan opettajan itselleen asettamia tavoitteita Arvioidaan tuokion etenemistä, organisointia, eri harjoitteiden tarkoituksen mukaisuutta, jne.lasten reaktioita Laita muistiin heti omat ja lasten ideat Perusteellisenkin tuokion jälkeen arviointi on erittäin tärkeä  Oppimispv-kirja arvioin´nilla suuri merkitys  MIKSI? Oppii kokemuksistaan, kehittää työtään Ohjaajan Reflektiivisen ajattelun avulla  Ohjaajan ajattelu ja tunnetoiminnat  pyrkii oppimaan kokemuksistaan. Esim. mitähän työtapaa käytin? Työtapa oli sopiva. / Ei sopinut Mikolle? Mitä työtapaa käyttäisin seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa? Kehittyy kokemusten myötä OHJATUSSA ELI DYNAAMISESSA ARVIOINNISSA Tietoa lapsen yksilöllisestä oppimisesta ja kehittymisestä KEHITTÄVÄ ARVIOINTI  Sekuntteista ja senttimetreistä  taidon laadullisiin arviointeihin. A satu.s.lehto@helsinki.fi ©